Alueiden tuotantoerot kasvaneet

Talouden lama kasvatti alueiden tuotantoeroja. Seutukuntien erot asukasta kohden lasketulla bruttokansantuotteella mitattuna ovat kasvaneet myös laman jälkeen ja maakuntienkin erot ovat selvästi suuremmat kuin lamaa edeltävinä huippuvuosina 1989 ja 1990. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen alueellisista bruttokansantuotetiedoista.

Asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on suurinta Uudenmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa. Vientituotannon nopea kasvu on nostanut muitakin maakuntia yli maan keskitason. Vuonna 1995 viennin osuus bruttokansantuotteesta oli 38 prosenttia. Etenkin massa- ja paperituotteiden ja metallituotteiden vientituotanto on kasvattanut niitä tuottavien maakuntien kansantuoteosuutta. Etelä- Karjala, Kymenlaakso ja Vaasan rannikkoseutu ovatkin nousseet huomattavasti yli maan keskitason.

Bruttokansantuote asukasta kohden maakunnittain, keskiarvo 1993 - 95 , koko maa = 100

Asukasta kohden laskettu kansantuote oli korkein Ahvenanmaalla, 127 000 markkaa. Uudellamaalla se oli 120 000 markkaa. Myös Etelä- Karjalassa ja Vaasan rannikkoseudulla henkeä kohti laskettu kansantuote oli yli 100 000 markkaa. Vähiten henkeä kohti laskettua kansantuotetta oli Etelä-Savossa (70 000 markkaa).

Kolmannes maan bruttokansantuotteesta tuotetaan Uudellamaalla. Ahvenanmaan maakunnan tuotanto-osuus on pienin, alle prosentin. Teollisuusvaltaisin tuotantorakenne on Etelä-Karjalassa, jossa noin puolet alueen bruttokansantuotteesta syntyy teollisesta toiminnasta. Alkutuotantovaltaisin maakunta on Etelä-Savo ja palveluvaltaisin Uusimaa.

Viisi maakuntaa alle 75 % EU:n keskiarvosta

Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa kolmen viime vuoden keskimääräinen tuotanto asukasta kohden jäi alle 75 prosentin EU:n ostovoimakorjatusta keskiarvosta. Tämä raja on keskeinen EU:n rakenne- ja aluepolitiikan kannalta. Suuraluejaon (NUTS 2) mukaan tarkastellen Itä-Suomi on kokonaisuudessaan alle tämän kriittisen rajan.

Seutukunnissa suuret erot

Seutukunnan asukasta kohden laskettua tuotantoa oli vuonna 1994 eniten Maarianhaminassa (129 000 markkaa) ja Helsingissä (123 000 markkaa). Kolmanneksi nousi Kemi-Tornion seutukunta. Koko maassa tuotantoa oli 95 000 markkaa henkeä kohden. Tuotannon arvo asukasta kohden oli vähäisin Savitaipaleen seutukunnassa Etelä- Karjalassa, jossa se oli 40 000 mk eli alle puolet koko maan keskiarvosta.

Tarkasteltavana ajanjaksona on tuotanto asukasta kohden kasvanut nopeimmin seutukunnissa, joissa sijaitsee vientiteollisuutta tai siihen liittyviä palveluita, esimerkkeinä Kemi-Tornio, Raahe, Vaasa, Sydösterbottens kustregion ja Heinola. Pienten seutukuntien tuotantopohja on usein varsin yksipuolinen ja muutokset tuotantotoiminnassa vaikuttavat tuntuvasti seutukunnan arvonlisäyksen kehitykseen.

Lähde: Alueelliset bruttokansantuotetiedot. Tilastokeskus
Lisätietoja: Kari Ritvanen (09) 1734 3361,
Erkki Niemi (09) 1734 3313