Joka kolmas johtaja poistui johtajan tehtävistä lamavuosina
Kaksi kolmesta yksityisellä sektorilla vuonna 1990 toimineesta johtajasta oli kolme vuotta myöhemmin edelleen johtajana. Työttömänä oli 8 prosenttia, työvoiman ulkopuolella 10 ja muissa kuin johtotehtävissä 15 prosenttia. Tieto käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta kirjasta Huipulla tuulee, joka selvittää nais- ja miesjohtajien työmarkkina-aseman kehitystä 1990-luvun alkuvuosina.Johtajia poistui 1990-93 johtajan tehtävistä 18 400. Uusia johtajia rekrytoitiin samana aikana 13 400. Yksityisen sektorin johtajien kokonaismäärä väheni 54 300:sta noin 9 prosenttia kolmen vuoden aikana. Vuonna 1993 johtajia oli enää 49 300. Lukumääräisesti eniten johtajan vakansseja katosi kaupan alalta ja teollisuudesta. Johtajan vakanssit lisääntyivät tietoliikenteessä, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, yhteiskunnallisissa palveluissa sekä energia- ja vesihuollossa.
Mies- ja naisjohtajien työmarkkina-aseman kehityksessä ei ole eroja. Suunnilleen yhtä moni kummastakin sukupuolesta piti johtajan paikkansa 1990-93. Naisten asema on kuitenkin parantunut, sillä uusista johtajista naisia on ollut kolmannes. Naisjohtajien osuus kasvoikin 1990-luvun alkuvuosina 21 prosentista 24 prosenttiin.
Naisjohtajien määrä kasvoi vajaalla 300 henkilöllä ja miesjohtajien määrä väheni runsaalla 5 200:lla. Suurin osa (60 %) vähennyksestä kohdistui yli 1 000 hengen yrityksiin.
Johtajakuvassa ei tapahtunut muutoksia: miesjohtajat ovat useimmin yleisjohdon, teknisissä ja markkinointitehtävissä, naisjohtajien johtajakuva on laveampi. Naisjohtajat toimivat yleensä naisvaltaisilla aloilla ja naisvaltaisissa yrityksissä. Naiset kuitenkin vahvistivat 1990- luvulla asemiaan erityisesti tietoliikenteessä, energia- ja vesihuollossa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.
Nais- ja miesjohtajien välinen palkkakuilu kapeni yhdellä prosenttiyksiköllä. Naisjohtajat ansaitsivat vuonna 1993 keskimäärin 66 prosenttia miesjohtajien palkasta.
Naisjohtaja on miesjohtajaa harvemmin naimisissa. Vuonna 1993 naisjohtajista 61 ja miesjohtajista 83 prosenttia oli naimisissa. Naisjohtajat olivat myös keskimäärin nuorempia kuin miesjohtajat.
Yrittäjistä kolmannes naisia
Muita kuin maatalousyrittäjiä oli vuonna 1993 noin 158 000, kun heitä oli kolme vuotta aikaisemmin 162 000. Yrittäjistä kolmasosa oli naisia sekä vuonna 1990 että 1993.Nais- ja miesyrittäjät jakautuivat selvästi eri aloille. Yhteiskunnalliset palvelut työllistivät 35 prosenttia naisyrittäjistä, kun miesyrittäjistä vain vajaa 10 prosenttia työskenteli näillä aloilla. Kauppa työllisti neljäsosan sekä mies- että naisyrittäjistä. Rakentaminen ja kuljetus työllistivät miesyrittäjistä kumpikin noin 20 prosenttia. Naisvaltaisin yrittäjäkunta oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja miesvaltaisin rakennustoiminnassa.
Miesyrittäjien määrä supistui 1990-1993 eniten rakentamisessa ja naisyrittäjien määrä kaupan alalla.
Miesyrittäjät ansaitsivat naisyrittäjiä enemmän. Suurimmat tuloerot nais- ja miesyrittäjien välillä olivat yhteiskunnallisissa palveluissa. Naisyrittäjien tulot laskivat vuosina 1990-1992 vähemmän kuin miesyrittäjien tulot.
Huipulla tuulee on jatkoa pari vuotta sitten julkaistulle Naiset huipulla -raportille. Uudessa raportissa tarkastellaan tilannetta kolme vuotta myöhemmin. Julkaisun aineistona on työssäkäyntitilasto vuosilta 1990 ja 1993.
Lähde: Huipulla tuulee. Tilastokeskus 1996
Lisätietoja: Eeva-Sisko Veikkola (09) 1734 3530