Suomalaiset Euroopan optimisteja

Suomalaiset ovat Euroopan optimisteja taloudellisen kehityksen suhteen. EU:n kuluttajabarometrin tiedoista laskettu luottamusindeksi osoittaa, että suomalaiset ovat vuodesta 1992 lähtien olleet eurooppalaisittain varsin luottavaisia talouden kehityksen suhteen. Parina viime vuonna suomalaiset ovat odotelleet kirkastumista talouteensa, kun esimerkiksi saksalaiset, italialaiset, ranskalaiset ja englantilaiset ovat odottaneet kovempia aikoja.

Tiedot kävivät ilmi suunnittelija Pellervo Marja-ahon keskiviikkona Tieto 96 -tapahtumassa pitämästä luennosta. Luento esitteli uutta EU:n kuluttajabarometria ja sen ensi tuloksia. Kuluttajabarometrilla seurataan EU-maiden kansalaisten mielialojen kehitystä. Kuukausittain tehtävää tutkimukseen pohjautuvaa kuukausitilastoa aletaan julkaista helmikuun loppupuolella.

Kuluttajien luottamusindeksi

Kaksipäiväisillä tietomessuilla lähes 90 näytteilleasettelijaa esittelee palvelujaan. Messujen aikana pidetään toistasataa luentoa ja tietoiskua, joissa esitellään tutkimustuloksia, uusia tietotuotteita ja tietopalvelua.

Poimintoja ensimmäisen messupäivän annista:

Uusi viestintätekniikka on jättämässä tiedon sisällön toisarvoiseksi. Tätä pelkää STT:n toimituspäällikkö Raimo Heinonen keskiviikkona pidetyssä luennossaan. Tiedon luotettavuuden arviointi on hänen mukaansa yhä vaikeampaa, kun journalismi on joutumassa markkinavoimien myllyyn. Viime aikojen kehitys antaa hyvät mahdollisuudet myös tahalliselle disinformaatiolle. Tämä edellyttää yhteistyötä koulujen, journalistien, tieteen tekijöiden ja kirjastoväen kesken.
Mainonnan tutkimus perustuu hyväntahtoiseen salaliittoon yritysten markkinoinnin, medioiden ja mainostoimistojen välillä, totesi johtaja Marco Mäkinen mainostoimisto SEK & Greystä. Salaliiton tarkoituksena on osoittaa, että mainonta toimii: erityisesti kyseisen mainostajan mainonta juuri kyseisessä mediassa, kyseisen mainostoimiston suunnittelemana.
Yhä useampi suomalainen nainen näyttää jäävän lapsettomaksi, vaikka lapsiperheiden määrä onkin kasvussa. Syntyneisyyden kaksisuuntaista kehitystä valotti yliaktuaari Leena Kartovaara Tilastokeskuksen tietoiskussa. 36-40-vuotiaat äidit ovat synnyttäneet hieman enemmän lapsia kuin suurten ikäluokkien äidit.
Jotta Suomen väestömäärä kasvaisi tulevaisuudessa, täytyy kehittämispäällikkö Mauri Niemisen mukaan vuosittain syntyä yli 10 000 lasta enemmän kuin nyt. Väestön kasvu vaatisi 74 000 lasta vuosittain, kun todellisuudessa syntyy noin 63 000.
Pitkään työttömänä olleiden osuus työttömistä kasvaa. Suunnittelija Marianne Johnsonin tietoiskun mukaan vuoden 1994 lopun työttömistä 60 prosenttia oli työttömänä jo vuoden 1993 lopussa. Vuoden 1993 lopun työttömistä 51 prosenttia oli työttömänä vuotta aiemmin, vuoden 1992 lopun työttömistä 37 prosenttia ja vuoden 1991 työttömistä 23 prosenttia.

Lähde: Tieto 96, Wanha Satama 7.-8.2.1996
Lisätietoja: Maari Paasilinna (90) 1734 2569