20.12.1996
Tutkimusmenot kasvavat ennätysvauhtia
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen kasvuvauhti on selvästi nopeutunut. Vuosina 1993-95 keskimääräinen reaalinen vuosikasvu oli 8 prosenttia, kun 1990-luvun alussa menot nousivat vain vajaan kahden prosentin vuosivauhtia. Kasvuvauhti on saavuttanut jo 1980- luvun jälkipuoliskon tason. Tutkimukseen käytettiin vuonna 1995 kaikkiaan noin 12,9 miljardia markkaa, mikä oli noin 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuoden 1996 bruttokansantuoteosuudeksi arvioidaan 2,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisusta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 1995.Vuodesta 1993 vuoteen 1995 tutkimus- ja tuotekehitysmenot lisääntyivät reaalisesti yhteensä 17 prosenttia. Erityisen nopeaa oli yritysten menojen kasvu, noin 27 prosenttia. Myös korkeakoulujen tutkimusmenot kasvoivat selvästi, noin 12 prosenttia. Muun julkisen sektorin menot sen sijaan laskivat nimellisarvoltaankin hieman. Tutkimusmenojen ennakoidaan kasvavan etenkin yrityksillä nopeasti myös tänä vuonna.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 1995
muutos-% vuodesta 1993
Reaalinen muutos, deflatoitu BKT:n markkinahintaindeksillä.
Muu julk. sektori=Valtion hallinnonalat, julk.
tutkimuslaitokset
sekä yksityinen voittoa tavoittelematon sektori
Kasvun veturina oli sähkötekninen teollisuus ja siellä etenkin tietoliikennevälineisiin kohdistunut tutkimus- ja tuotekehitys. Sähköteknisen toimialan osuus yritysten t&k-menoista vuonna 1995 oli noin 43 prosenttia. Toimialan merkitystä kuvaa se, että ilman sähköteknisen teollisuuden kasvua teollisuuden tutkimusmenot olisivat alentuneet vuodesta 1994 vuoteen 1995.
Yritysten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenoista nousi viisi prosenttiyksikköä vuosina 1993-95 ja oli 63 prosenttia. Eniten osuuttaan menettivät valtion hallinnonalat ja julkiset tutkimuslaitokset, joiden osuus menoista oli 17 prosenttia. Loput 20 prosenttia tutkimusmenoista käytettiin korkeakouluissa. Vuonna 1996 elinkeinoelämän osuuden arvioidaan olevan kaksi kolmasosaa t&k-menoista.
Tutkimustoiminta on edelleen keskittynyt Uudellemaalle, jossa käytetään noin puolet tutkimusmenoista. Ensimmäistä kertaa kerättyjen maakunnittaisten tietojen mukaan muita tutkimustoiminnan maakuntakeskuksia ovat Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjois- Pohjanmaa, joiden osuudet ovat 8-11 prosenttia.
Tutkimusmenojen rahoituksessa on yritysten ohella osuuttaan lisännyt ulkomainen rahoitus, jonka osuus on noussut lähes viiteen prosenttiin vuonna 1995. Julkisten rahoituslähteiden osuus on laskenut 44 prosentista 38 prosenttiin.
Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 1995
Lisätietoja: Ari Leppälahti (09) 1734 3237,
Ari Mikkelä (09) 1734 3270