Inflaatio tammikuussa 0,5 prosenttia

Kuluttajahinnat nousivat viime vuoden tammikuusta tämän vuoden tammikuuhun 0,5 prosenttia. Joulukuusta tammikuuhun nousu oli 0,2 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä.

Hyödykeryhmittäin tarkasteltuna vuodessa ovat eniten kallistuneet juomat ja tupakka, 2,2 prosenttia. Eniten indeksiä on kuitenkin nostanut liikenteen hintojen 2,1 prosentin nousu. Yksittäisistä hyödykkeistä eniten hintatasoa nostivat bensiinin, sähkön, käytettyjen henkilöautojen, savukkeiden ja vuokrien kallistuminen. Hintojen nousua puolestaan hidasti korkojen ja asuntojen hintojen lasku.

Ruoka kallistui joulukuusta tammikuuhun 0,4 prosenttia. Kallistuminen johtui lähes yksinomaan kausituotteiden hinnannoususta. Ruoka oli kuitenkin edelleen 4,2 prosenttia halvempaa kuin vuosi sitten. Ruoka hillitsi inflaatiota tammikuussa enää vajaat 0,6 prosenttiyksikköä eli ilman ruoan hinnan laskua tammikuun inflaatio olisi ollut 1,1 prosenttia. Viime vuonna ruoan inflaatiota alentava vaikutus oli yli prosenttiyksikön. Suurin lasku ravinnon hintaan tuli jo vuosi sitten.

Kuluttajahintojen 0,2 prosentin nousua joulukuusta tammikuuhun vauhditti selvästi eniten bensiinin 11 prosentin kallistuminen. Tupakkatuotteiden hinnat nousivat tammikuussa 5,9 ja sähkön 6,1 prosenttia. Myös työpaikkaruokailu kallistui, samoin sanoma- ja aikakausilehtien tilaaminen.

Vuodenvaihteen hintanousua hillitsivät eniten vaatealennusmyynnit. Myös korkojen aleneminen, paikallispuheluiden ja valmismatkojen halpeneminen sekä pitkien junamatkojen alennusmyynti jarruttivat hintojen nousua joulukuusta tammikuuhun.

Kuluttajahintaindeksin laskentatapa uudistettiin tammikuussa siten, että aikaisemman aritmeettisen keskiarvon sijasta indeksit lasketaan hyödyketasolla geometrisena keskiarvona. Tämä alensi kuukausimuutosta 0,04 prosenttiyksikköä. Vuosimuutos molemmilla tavoilla laskettuna oli sama, 0,5 prosenttia.

Kuluttajahintaindeksi 1990=100 oli tammikuussa 112,0
Elinkustannusindeksi 1951:10=100 oli 1390

EU-maiden yhtenäistetty kuluttajahintaindeksi

Kuluttajahintaindeksit harmonisoidaan EU-maissa kahdessa vaiheessa. Tänä vuonna jäsenmaat tuottavat ensimmäisen vaiheen ns. väliaikaista yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä. Sen korvaa toisen vaiheen yhdenmukaistettu indeksi, jota jäsenmaat alkavat laskea ensi vuoden alusta. Uusi indeksi ei korvaa Suomen nykyistä kansallista indeksiä, vaan ne ilmestyvät rinnakkain aina kuukausittain.

Ensimmäisen vaiheen indeksi muokataan nykyisestä kansallisesta kuluttajahintaindeksistä pudottamalla pois kulutusryhmät, joita eri jäsenmaissa käsitellään hyvin eri tavalla. Suomessa näitä ryhmiä ovat omistusasumisen korot ja poistot, vakuutukset, terveyden- ja sairaudenhoito, seuramatkat sekä eräät muut ryhmät, kuten jäsenmaksut ja kirkollisvero. Poistettavien ryhmien osuus Suomen nykyisestä kuluttajahintaindeksistä on noin 23 prosenttia.

Nyt ensi kertaa julkaistavan väliaikaisen yhtenäistetyn kuluttajahintaindeksin vuosimuutos tammikuussa oli 0,8 prosenttia. Joulukuusta tammikuuhun muutos oli 0,5 prosenttia.

Pohjainflaatio joulukuussa -0,6 prosenttia

Pohjainflaatioindikaattorin 1990=100 pisteluku oli joulukuussa 111,0 ja vuosimuutos -0,6 prosenttia.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi, tammikuu 1996
Lisätietoja: Kaisa Weckström-Eno (90) 1734 3479,
Juhani Pekkarinen (90) 1734 3476