Korkeakouluista valmistuneiden työllistymisessä suuret erot
Vuosina 1989-93 korkeakouluista valmistuneista eli perustutkinnon suorittaneista oli ansiotyössä vuoden 1993 lopussa keskimäärin 76 prosenttia. Tuolloin taloudellinen lama oli syvimmillään. Työhön päässeiden osuus vaihteli tutkinnoittain ja korkeakouluittain runsaasta 50:stä noin 90 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen uudesta koulutusmittaimesta, joka on kehitetty yhteistyössä opetusministeriön kanssa.Vuosina 1989-93 valmistuneista oli vuoden 1993 lopussa työttömiä keskimäärin 11 prosenttia. Opiskelijoita oli 9 prosenttia. Kotona tai muuten työvoiman ulkopuolella oli 4 prosenttia.
Korkeakoulun perustutkinnon 1989-93 suorittaneiden
työllistyminen tutkintoryhmittäin 1993
Lähde: Tilastokeskus
Teknistieteelliseltä alalta 1989-93 valmistuneista paras työtilanne oli tietotekniikan, sähkötekniikan ja teknisen fysiikan diplomi-insinööreillä. Heistä noin 90 prosenttia oli työssä vuoden 1993 lopussa.
Teknistieteelliseltä alalta löytyy myös pienin työllistymisprosentti: 1989- 93 valmistuneista arkkitehdeistä oli työllisenä vuoden 1993 lopussa vain 41 prosenttia.
Humanistinen ala työllisti keskimääräistä heikommin. Paras työtilanne oli kielitieteen tutkinnon suorittaneilla, joista oli työssä 68 prosenttia. Alan huonoin työtilanne oli kulttuurien tutkimuksesta tutkinnon suorittaneilla: 1989-93 valmistuneista 54 prosenttia oli työssä vuoden 1993 lopussa.
Eläinlääketiede paras työllistäjä
Tutkintojen koulutus- ja opintoalarakenne vaikuttaa merkittävästi korkeakouluista valmistuneiden työllistymiseen. Vuoden 1993 lopussa työssä olleiden osuus valmistuneista vaihteli korkeakouluittain 64:stä 92 prosenttiin.
Koulutusmittaimessa korkeakoulut on järjestetty valmistuneiden työllistymisprosentin perusteella neljään työllistymisryhmään. Ylimmässä ovat yli 80 prosentin korkeakoulut. Tähän ryhmään kuuluivat vuonna 1993 Eläinlääketieteellinen korkeakoulu ja Sibelius- Akatemia.
Eläinlääketieteellistä korkeakoulusta valmistuneet eläinlääketieteen lisensiaatit työllistyivät vuonna 1993 kaikkein parhaiten. Heidän työllistymisprosenttinsa oli 92. Asia johtunee ainakin osittain siitä, että Eläinlääketieteellisen korkeakoulun käyneistä noin puolet oli yrittäjiä. Osuus oli poikkeavan suuri, sillä kaikista korkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuonna 1993 yrittäjiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia vain pari prosenttia. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu yhdistettiin vuonna 1995 Helsingin yliopistoon.
Sibelius-Akatemia erottui muista taidealan korkeakouluista sijoittumalla ylimpään työllistymisryhmään. Kaksi muuta taidealan korkeakoulua, Teatterikorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu, muodostivat alimman työllistymisryhmän. Niistä valmistuneista työllistyi alle 70 prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus
Kahteen keskiryhmään kuuluivat 70-80 prosentin korkeakoulut. Kummassakin oli 8 korkeakoulua.
Toiseksi ylimmän ryhmän korkeakoulujen sijoittumista selittää osaltaan se, että niiden suurimmat koulutusalat olivat keskimääräistä paremmin työllistäviä aloja kuten opettajankoulutus, lääketiede ja tekniset tieteet. Kaikki teknilliset korkeakoulut sekä Lapin, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun ja Oulun yliopistot sijoittuivat tähän ryhmään. Lapin yliopisto poikkesi edukseen muista tämän työllistymisryhmän korkeakouluista siinä, että pääosa sen tutkinnoista oli keskimääräistä heikommin työllistäneitä oikeus- ja yhteiskuntatieteellisiä tutkintoja.
Työllistymisprosentiltaan toiseksi alimpaan ryhmään kuuluivat kaikki kauppakorkeakoulut sekä Helsingin, Tampereen ja Vaasan yliopistot. Tämän ryhmän tutkinnoista yli puolet oli heikommin työllistäviltä aloilta eli oikeus-, kauppa-, yhteiskunta-, maa- ja metsä- sekä humanistisista tieteistä. Myös Turun yliopisto sijoittui tähän ryhmään, vaikka yli 60 prosenttia sen tutkinnoista oli keskimääräistä paremmin työllistäviltä aloilta.
Lähde: Korkeakouluista valmistuneiden
työllistyminen. Tilastokeskus
Lisätietoja: Heikki Havén, puhelin (90) 1734 3283, faksi (90) 1734
2990