Pohjois-Pohjanmaan 25-34-vuotiailla eniten tutkintoja
Pohjois-Pohjanmaalla ovat Tilastokeskuksen mukaan Suomen koulutetuimmat nuoret aikuiset, kun tarkastellaan suoritettujen tutkintojen määriä. Siellä 85 prosenttia 25-34-vuotiaista oli suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon vuoden 1994 loppuun mennessä. Seuraavaksi suurin osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski- Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Suhteellisesti vähiten tutkinnon suorittaneita 25-34-vuotiaita oli Ahvenanmaalla, 71 prosenttia, ja Uudellamaalla, 78 prosenttia.Myös vanhempien tutkinnon suorittaneiden osuudet vaihtelevat maakunnittain. Uudellamaalla 55-64-vuotiaista 42 prosenttia oli tutkinnon suorittaneita vuonna 1994 ja Ahvenanmaalla 39 prosenttia, Keski-Pohjanmaalla vain 26 ja Etelä-Pohjanmaalla 28 prosenttia.
Nuoret ovat selvästi koulutetumpia kuin vanhat. Tutkinnon suorittaneita oli 25-34-vuotiaista 81 prosenttia vuonna 1994, mutta 55-64-vuotiaista ainoastaan 35 prosenttia. Vuonna 1992 näiden ikäryhmien suhteellinen ero oli Suomessa OECD-maiden suurin.
Miehet ovat koulutetumpia kuin naiset. Miehistä oli tutkinnon suorittanut vuoden 1994 loppuun mennessä 54 prosenttia ja naisista 52 prosenttia. Kuitenkin alle 50-vuotiaat naiset olivat koulutetumpia kuin miehet.
Pääkaupunkiseudulla korkein koulutustaso
Kaupungeissa väestön koulutustaso oli vuoden 1994 lopussa viidenneksen korkeampi kuin maaseutukunnissa. Koulutustasoa mitataan luvulla, joka lasketaan eri koulutusasteilla suoritetuista tutkinnoista.
Maan korkein koulutustaso oli edelleen Kauniaisissa. Toiseksi korkein koulutustaso oli Espoossa ja kolmanneksi korkein Helsingissä. Alhaisin koulutustaso oli Getan, Isojoen ja Pylkönmäen kunnissa.
Väestön koulutustaso nousi 22 prosenttia vuodesta 1983 vuoteen 1994. Kaupunkikunnissa taso nousi nopeammin kuin maaseutukunnissa. Kauniaisissa koulutustaso kohosi 32 prosenttia, mutta Kannonkoskella ja Luhangalla vain 10 prosenttia.
Koulutustasoltaan 10 korkeinta kuntaa
1994
Koulutustasoluku lasketaan tutkinnoista, jotka 15 vuotta täyttäneet ovat suorittaneet eri koulutusasteilla peruskoulun jälkeen. Korkeampia tutkintoja painotetaan enemmän; esimerkiksi alemman keskiasteen merkantintutkinto saa kertoimen 3, tohtorintutkinto kertoimen 8. Tutkinnottoman kerroin on 1,5.
1 Lukion, ammatillisen oppilaitoksen ja korkeakoulun tutkinnot
Lähde: Väestön koulutusrakenne kunnittain
31.12.1994
Lisätietoja: Tarja Ylipekka (90) 1734 3571, Aila Repo (90) 1734
3271