Usko EU:n hyötyyn Suomessa vahvempaa kuin Ruotsissa ja Itävallassa
Alle puolet suomalaisista, ruotsalaisista ja itävaltalaisista uskoo maansa hyötyneen EU-jäsenyydestä. Suomalaisista 39, itävaltalaisista 32, mutta ruotsalaisista vain 19 prosenttia pitää EU-jäsenyyttä maalleen hyödyllisenä. Tiedot ovat Euroopan komission eurobarometristä viime joulukuulta.Tilastokeskus on julkaissut EU-raporttisarjansa teemanumerossa "Suomen, Ruotsin ja Itävallan 1. EU-vuosi" katsauksen siitä, miten EU- jäsenyys on muuttanut arkielämää, taloussuhdanteita ja mielipiteitä uusimmissa jäsenmaissa. Katsaus koostuu 23 artikkelista.
Suomalaisista kannattaa maansa EU-jäsenyyttä useampi (45 %) kuin ruotsalaisista (31 %) tai itävaltalaisista (29 %). Asenteet näyttävät heijastavan jäsenyyden vaikutuksia, jotka Suomessa on koettu myönteisemmiksi kuin Ruotsissa ja Itävallassa.
Ravinnon hinta laskenut selvästi vain Suomessa
EU-jäsenyys laski ravinnon hintaa selvästi ainoastaan Suomessa. Joulukuusta 1994 elokuuhun 1995 oli ruoka halventunut Suomessa 5,8 ja Itävallassa 0,9 prosenttia, mutta kallistunut Ruotsissa 2,9 prosenttia. Ruotsissa elintarvikkeiden hintoja nostivat muun muassa kruunun heikkeneminen ja heikko kilpailu elintarvikemarkkinoilla.
Suomi hyötyi alustavien tietojen mukaan taloudellisesti ensimmäisestä jäsenyysvuodestaan. Suomi oli EU-tulokkaista ainoa nettosaaja: Suomen valtion nettotulot EU:lta olivat viime vuonna 683 miljoonaa markkaa. Itävallan nettomaksut EU:lle olivat 13,6 miljardia sillinkiä (5,8 miljardia markkaa) ja Ruotsin 10,9 miljardia kruunua (6,6 miljardia markkaa). Luvut perustuvat Suomen ja Ruotsin valtiovarainministeriöiden sekä Itävallan keskuskauppakamarin laskelmiin.
Suomen talouden näkymät ovat paremmat kuin Ruotsin ja Itävallan. Suomi on tulokasmaista se, joka todennäköisimmin saavuttaa Euroopan rahaliiton Emun ehdot.
Työssäkäyvien määrä on Suomessa hieman lisääntynyt. Tästä huolimatta Suomen työttömyysaste (17,2 %) oli viime vuonna selvästi suurempi kuin Ruotsin (9,2 %) ja Itävallan (4,0 %).
Ruotsalaisyritykset menestyneet parhaiten
Ruotsalaisyritykset näyttävät hyödyntäneen EU-jäsenyyttä paremmin kuin suomalais- tai itävaltalaisyritykset.
Ruotsalaisyritykset onnistuivat lisäämään sekä sijoituspääoman vientiä että tuontia vuonna 1995. Suomessa ja Itävallassa suorien sijoitusten viennin ja tuonnin arvot sitä vastoin pienenivät.
Ruotsalaisyritykset ovat saaneet runsaasti EU-tukea tutkimukseen ja kehittämiseen. Runsaat 350 ruotsalaista tutkimusyhteisöä tai teollisuusyritystä on mukana vuonna 1995 alkaneessa EU:n neljännessä tutkimus- ja kehittämisohjelmassa. Suomalaisia osallistujia on 220 ja itävaltalaisia 130.
Alustavien tietojen mukaan Ruotsi on saanut myös muita pienten ja keskisuurten yritysten tukia enemmän kuin Suomi tai Itävalta.
Lähde: EU-raporttisarja 3/1996: Suomen, Ruotsin ja
Itävallan 1. EU-vuosi.
Lisätietoja: Susanna Seppänen (09) 1734 2418