Kansantulomitali Riitta Hjerppelle

Professori Riitta Hjerppelle Jyväskylän yliopistosta on myönnetty vuoden 1996 Eino H. Laurila -kansantulomitali. Hjerppe on taloushistorioitsija, jonka merkittävin ansio on Suomen kansantalouden kasvututkimuksen pitkien aikasarjojen kokoaminen ja yhdenmukaistaminen kansantalouden tilinpidon käsitteistön kanssa yhteensopiviksi. Se on mahdollistanut Suomen talouden kasvun systemaattisen tutkimisen.

Eino H. Laurila -mitali myönnetään vuosittain henkilölle, joka on tehnyt tärkeää työtä kansantalouden kehityksen kuvaamisessa ja käytäntöön soveltamisessa. Mitalin aikaisempia saajia ovat olleet professori Eino H. Laurila, presidentti Mauno Koivisto, professori Osmo Forssell ja professori Olavi E. Niitamo.

Mitalin myöntää toimikunta, jossa ovat edustettuina Ekonomiska Samfundet i Finland, Kansantaloudellinen yhdistys, Suomen Tilastoseura, Taloustieteellinen seura, Tilastokeskus ja Yrjö Jahnssonin säätiö.

Lisätietoja: Markku Suur-Kujala (09) 1734 3437

Pääjohtaja Timo Relanderin puheenvuoro
Eino H. Laurila -kansantulomitalin luovutustilaisuudessa 12.12.1996 klo 12 Hyvät naiset ja herrat. Arvoisa professori Riitta Hjerppe. Teille on myönnetty vuoden 1996 Eino H. Laurila -kansantulomitali.

Työnne Suomen kasvututkimuksen kokoajana ja muokkaajana on jatkanut arvokkaalla tavalla professori Eino H. Laurilan viitoittamaa työtä kansantalouden kehityksen kuvaamisessa tilinpidon käsitteistön avulla.

Taloudellisen kasvun pitkän aikavälin tutkimus lähti Suomessa liikkeelle jo 1950-luvun lopulla. Vuonna 1960 tätä tutkimusta koordinoimaan perustettiin ns. kasvututkimustoimikunta, jonka puheenjohtajana oli Tilastollisen Päätoimiston ylijohtaja Eino H. Laurila. Tämän laajan tutkimushankkeen kokoamisesta ja viimeisten osien täydentämisestä on vastannut ansiokkaasti professori Riitta Hjerppe.

Tämän tutkimushankkeen ansiosta Suomen kasvututkimus on alaltaan laajimpia maailmassa. Se kattaa lähes täydelleen kokonaiskysynnän ja -tarjonnan taseen vuodesta 1860.

Kansantalouden pitkien aikasarjojen kokoaminen ja yhdenmukaistaminen tilinpitokehikkoon ja -käsitteistöön on suurelta osin tehnyt mahdolliseksi talouden kasvun systemaattisen tutkimisen. Kasvututkimukset puolestaan antavat merkittävää tietoa kansantalouden pitkän aikavälin kehityksestä ja rakennemuutoksista. Monet uusina pidetyt ilmiöt ovat osoittautuneet jo kauan sitten alkaneen kehityksen jatkoksi.

Suomen kasvututkimushanke on ollut merkittävä myös tutkijakoulutuksen kannalta. Hanke on tuottanut lukuisia väitöskirjoja, lisensiaattitöitä ja pro gradu -tutkielmia.

Professori Riitta Hjerppen työ taloushistorian tutkijana ja opettajana on tukeutunut ratkaisevasti empiirisiin aineistoihin ja kansantalouden tilinpidon aikasarjoihin. Tässä mielessä hän on liikkunut taloustutkimuksen valtavirrassa, sillä kansantalouden tilinpito on eräs vuosisatamme suurimpia yhteiskuntatieteellisiä innovaatioita.

Kansantalouden tilinpito on monin tavoin osoittanut vahvuutensa hajanaisten ja epätäydellisten perusaineistojen kokoajana. Tilinpidon rooli paitsi taloustutkimuksessa myös taloudellisessa päätöksenteossa on jatkuvasti lisääntynyt. Tilinpidon käsitteistö ja tilastoaikasarjat ovat tulleet yhä useamman ammattiryhmän eteen myös hallinnon ulkopuolelta. Uusina sovellutuksina ovat muiden muassa tilinpidon käyttö Euroopan unionin budjetin, rahaliiton lähentymiskriteereiden ja EU:n eri rahastojen jakoperusteina. Tältä osin olemme tulleet tilinpidon laadinnan kannalta aivan uudelle alueelle.

On huolestuttavaa, että kansantalouden tilinpito korkeakoulujen opiskeluaineena ja tutkimuskohteena on viime vuosina merkittävästi vähentynyt. Tämän tärkeän analyysivälineen tunnetuksi tekemisessä olisi maamme opetuslaitoksella mielestäni tärkeä tehtävä.