EU muuttaa Suomen suhdannetilastoja

Suomen suhdannetilastot muuttuvat, kun EU-maiden tilastoja yhdenmukaistetaan. EU tarvitsee päätöksentekoon entistä vertailukelpoisempia tilastotietoja jäsenmaista. Nykyiset tilastot perustuvat vielä pitkälti kansallisiin käytäntöihin ja tarpeisiin. Yhdenmukaistaminen tuo Suomelle muun muassa uuden inflaatiokäsitteen nykyisten rinnalle, uudistaa työvoimatutkimuksen ja kansantalouden tilinpidon.

Ensimmäinen EU-työvoimatutkimus keväältä 1995

EU:n työvoimatutkimus korvaa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen syksyisin tehtävän vuosihaastattelun ja sisältää siihen nähden kokonaan uusia tietoja. Ensimmäinen tutkimus tehtiin keväällä 1995 ja julkaisu siitä ilmestyy tämän vuoden lopussa. Tutkimuksen perusteella Suomen työllinen työvoima näyttää hieman lisääntyvän aiempiin Tilastokeskuksen tietoihin verrattuna, kun taas työttömyys säilyy lähes samalla tasolla.

Ensimmäiset kuukausittaiset, EU:n ohjeiden mukaiset harmonisoidut työllisyys- ja työttömyysluvut Tilastokeskus julkaisee ensi vuonna. Nykyisen kuukausittaisen työvoimatutkimuksen yhdenmukaistaminen aloitetaan asteittain tänä vuonna ja vuoden 1997 alusta koko tutkimus tehdään uudistettuna. Tämän vuoden aikana julkaistavat kuukausitilastot perustuvat siis vielä kokonaan vanhaan tutkimukseen.

Harmonisointi muuttaa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen käsitteitä, määritelmiä ja luokituksia. Tietosisältö laajenee ja tiedonkeruumenetelmä uudistuu.

Työvoimatilastojen yhdenmukaistamisella pyritään entistä parempaan työmarkkinoiden monimuotoisuuden kuvaamiseen. Euroopan työllisyysongelmien ratkaiseminen on komission keskeisimpiä tavoitteita. Uusi tutkimus antaa myös kotimaassa enemmän tietoa työmarkkinoiden suhdanteista, muun muassa vajaatyöllisyydestä ja piilotyöttömyydestä sekä epätyypillisistä työsuhteista.

Uusi inflaatioluku jo helmikuussa

Kuluttajahintaindeksit harmonisoidaan kahdessa vaiheessa. Tänä vuonna EU:n jäsenmaat tuottavat ensimmäisen vaiheen ns. väliaikaista yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä. Sen korvaa toisen vaiheen yhdenmukaistettu indeksi, jota jäsenmaat alkavat laskea ensi vuoden alusta. Tilastokeskus julkaisee 15.2.1996 alkaen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin pistelukuja. Uusi indeksi ei korvaa Suomen nykyistä kansallista indeksiä, vaan ne ilmestyvät rinnakkain aina kuukausittain.

Ensimmäisen vaiheen väliaikainen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi muokataan nykyisestä kansallisesta kuluttajahintaindeksistä pudottamalla pois kulutusryhmät, joita eri jäsenmaissa käsitellään hyvin eri tavoin. Suomessa tällaisia kulutusryhmiä ovat koulutus, terveydenhoito, omistusasumisen poistot ja korot, vakuutukset, seuramatkat sekä eräät muut ryhmät, kuten jäsenmaksut ja kirkollisvero. Poistettavien ryhmien osuus Suomen nykyiseen kuluttajahintaindeksiin sisältyvistä kulutusryhmistä on noin 22 prosenttia eli yli viidennes. Väliaikaisen yhdenmukaistetun indeksin perusvuosi on vuosi 1994.

Toisen vaiheen indeksiin sisällytetään osia ensimmäisessä vaiheessa poisjätetyistä kulutusryhmistä. Lisäksi laskentamenetelmiä ja indeksin laadinnan käytäntöjä yhtenäistetään. Tämän indeksin perusvuosi on vuosi 1996.

Uutta harmonisoitua kuluttajahintaindeksiä tarvitaan EU-maiden inflaatioasteiden vertailuun. Vakaa hintataso on yksi Maastrichtin sopimuksen neljästä ns. konvergenssiehdosta jäsenyydelle Euroopan talous- ja rahaliitossa EMU:ssa. Koska nykyiset EU-maiden kuluttajahintaindeksit eivät ole riittävän vertailukelpoisia, Eurostat on kehittänyt yhdessä jäsenmaiden kanssa parin vuoden ajan yhdenmukaisempia indeksejä.

Kansantalouden tilinpito uudistuu 1999

Uuden kansantalouden tilinpidon mukaiset luvut EU:n jäsenmaista toimitetaan komissiolle ja julkaistaan ensimmäisen kerran vuonna 1999. Tiedot koskevat ensi vaiheessa vuosia 1995-98. Uudistustyö jatkuu ainakin vuoteen 2005 asti. Uuden tilinpidon tuomat lisäykset ja muutokset tulevat nostamaan bruttokansantulon tasoa kaikissa jäsenmaissa, mutta muutosten suuruutta on vielä vaikea arvioida.

Uusi järjestelmä sisältää kolmisenkymmentä merkittävää lisäystä tai muutosta nykyisin käytössä oleviin tilinpitojärjestelmiin. EU:n budjettiprosessissa käytetään bruttokansantulo-käsitettä (BKTL) perinteisen bruttokansantuote-käsitteen (BKT) sijaan. Bruttokansantulo kuvaa suomalaisten saamia tuloja, olivatpa ne syntyneet kotimaassa tai ulkomailla. BKTL:n markkamääräisen arvon seurannasta tulee tärkeä, kun tähän asti kansantulotilastoon perustuvissa analyyseissä on hyödynnetty pääasiassa BKT:n ja sen käyttöä kuvaavia suureita.

Harmonisoitu tilinpitojärjestelmä on olennaisesti uudenaikaisempi kuin aiemmat, kansallisiin käytäntöihin perustuvat järjestelmät ja tuottaa vertailukelpoisemmat kansantulotilastot. Niitä tarvitaan vertailtaessa jäsenmaita julkista alijäämää sekä velkaa koskevien EMU-kriteerien suhteen. Tilinpidon tietoja käytetään myös laskettaessa EU:n budjettimaksuja eri jäsenmaille. Lisäksi useat EU:n lakisäännökset viittaavat johonkin kansantalouden tilinpidon käsitteeseen.

Lisätietoja:
Kuluttajahintaindeksi: Kaisa Weckström-Eno (90) 1734 3479;
työvoimatutkimus: Päivi Keinänen (90) 1734 3416;
kansantalouden tilinpito: Eeva Hamunen (90) 1734 3385.