Epävarmuuden kasvaessa ennusteita on kehitettävä
Lisääntynyt epävarmuus ja ennustamattomuus leimaavat yrityssektorin ja laajemmin koko yhteiskunnan kehitystä. Epävarmaan tulevaisuuteen on varauduttava ja ennusteita kehitettävä. Desimaalintarkkojen piste- ennusteiden sijaan kaivattaisiin kuitenkin enemmän toimintaympäristön analysointia ja riskien kartoitusta. Määrällisten ennusteiden asemesta pitäisi korostaa kehitysvaihtoehtojen laadullisia ja rakenteellisia piirteitä, totesi Tilastokeskuksen pääjohtaja Timo Relander Tieto 96 -tapahtumassa torstaina 8.2. pitämässään esitelmässä "PK-sektori, tulevaisuus ja tilastot".Ennustaminen on välttämätöntä. Yritykset tekevät budjetointi-, hinnoittelu-, investointi-, rekrytointi- ym. päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Ennusteiden kehittämisellä tarkemmiksi on kuitenkin rajansa. Enemmän tulisikin keskittyä tilastotuotantomme kehittämiseen. Ennustamisen vaikeutta vähentäisi se, että viimeisin kehitys ja nykytilanne tunnetaan riittävän monipuolisesti. Yrityksille tulisi tarjota riittävän tuoretta ja relevanttia informaatiota. Nyky-yhteiskunnan monipuolinen tuntemus mahdollistaisi myös erilaisten skenaarioiden huomioonottamisen varauduttaessa tulevaisuuden uhkiin.
Oikeat päätökset yrityksissä ovat yhä monimutkaisemman informaatio- ja päättelyketjun takana. Oikea tieto sinällään ei vielä takaa oikeita päätöksiä, mutta korkealaatuisella tiedolla voidaan vähentää päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta. Lisäksi epävarmuuden tiedostaminen ja realistinen käsitys ennustamisen rajoituksista voi jo sinällään johtaa parempiin päätöksiin myös yrityksissä.
Tieto 96 -messuilla oli ensimmäisenä päivänä, keskiviikkona 7.2.1996 noin 2 500 kävijää. Kaksipäiväisillä tietomessuilla lähes 90 näytteilleasettajaa esittelee palvelujaan. Messujen aikana pidetään toistasataa luentoa ja tietoiskua, joissa esitellään tutkimustuloksia, uusia tietotuotteita ja tietopalvelua.
Seuraavalla sivulla muita poimintoja toisen messupäivän annista.
Äly korvaa materian tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa
Nimitys tietointensiivinen vuorovaikutusyhteiskunta kuvaa tietoyhteiskunnan käsitettä kattavammin Suomen kaltaisen pitkälle kehittyneen yhteiskunnan tulevaisuutta. Tiedon merkitys tulee olemaan kasvava, mutta myös muu inhimillinen vuorovaikutus kuin tiedon tuottaminen ja levittäminen on olennaista, arvioi dosentti Mika Mannermaa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Talouden perusinfrastruktuuri muodostuu tulevaisuudessa pitkälle kehittyneistä tietointensiivisistä palveluista ja älykkäästä teollisesta tavarantuotannosta. Yritykset ovat usein ylikansallisia, eikä yrityksen omistuksen kansallisuudella ole juurikaan merkitystä siinä työskenteleville, asiakkaille tai yhteiskunnalle yleensä. Talousyksiköt muodostavat koko Euroopan ja pitkälti myös globaalilla tasolla toimivan verkostotalouden.
Tiedosta on tulossa keskeinen tuotannontekijä. Tieto korvaa sekä työtä että pääomaa. Älykkään teknologian ja verkkojen avaamat tulevaisuudennäkymät ovat huikeat. Äly tunkeutuu yhä voimakkaammin tuotteiden sisään, koneet eivät vain toimi vaan myös oppivat. Tietoverkkojen avulla ajan ja paikan esteet poistuvat ja maailma muuttuu nykyistä läpinäkyvämmäksi. Valtaisat määrät tietoa ja viihdettä kulkee kaikkiin suuntiin.
Ehkä merkittävin tietointensiivisen yhteiskuntakehityksen luoma uhka on eriarvoisuuden lisääntyminen. Vaarana on paitsi taloudellisen ja yhteiskunnallisen, myös henkisen ja älyllisen eriarvoisuuden kasvu.
Tilastokeskuksen tietoiskuja:
- Eurooppalainen elinolotutkimus
- Kulutuksen muutokset EU-Suomessa
- Baltian hinnat ja palkat
- Kuluttajatiedot markkinoinnin voimavaraksi
- Teollisuuden suhdanteet
Lähde: Tieto 96, Wanha Satama 7.-8.2.1996
Lisätietoja: Maari Paasilinna (90) 1734 2569