Kansantuotteen kasvu jatkui nopeana

Bruttokansantuotteen määrä on kasvanut kahtena viime vuonna ripeästi. Kasvu oli viime vuonna 3,3 prosenttia ja toissa vuonna 5,1 prosenttia. Nimellinen bruttokansantuote oli viime vuonna 575 miljardia markkaa ja kansantulo henkeä kohti 91 200 markkaa. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon tarkistetuista laskelmista.

Tuotantoa lisäsi viime vuonna erityisesti investointien kasvun vauhdittuminen. Investoinnit kasvoivat viime vuonna yli 8 prosenttia ja olivat jo suuremmat kuin pääomakannan kuluminen. Kolmena edellisenä vuonna investointien määrä jäi pääomakannan kulumista pienemmäksi.

Kone- ja kalustoinvestointien määrä lisääntyi lähes 12 prosenttia. Tuotannolliset talonrakennusinvestoinnit kasvoivat lähes 13 prosenttia eivätkä asuinrakennusinvestoinnitkaan vähentyneet enää viime vuonna.

Muuten talouden kysyntä kasvoi melko tasaisesti. Julkinen kulutus kasvoi 2,5 prosenttia, yksityinen kulutus runsaat 3 prosenttia ja vienti vajaat 4 prosenttia.

Jalostuksessa ja palveluissa kasvua

Eniten tuotanto kasvoi viime vuonna energiahuollossa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä liike-elämän palveluissa. Tuotanto väheni huomattavasti vain metsätaloudessa.

Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto supistui yli 2 prosenttia, kun taas metalliteollisuuden tuotanto lisääntyi lähes 7 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Muu teollisuus kasvoi noin 2 prosenttia.

Talonrakentaminen lisääntyi lähes 6 prosenttia. Maa- ja vesirakentaminen kasvoi vajaat 3 prosenttia.

Kauppa lisääntyi lähes 4 prosenttia. Erityisen vilkkaana jatkui autokauppa. Majoitus- ja ravitsemistoiminta kasvoi 3,5 prosenttia. Liikenteen tuotanto nousi runsaat 6 prosenttia. Nopeinta kasvu oli tietoliikenteessä.

Rahoitus- ja vakuutustoiminta kasvoivat noin 9 prosenttia. Rahoitustoiminnan arvonlisäystä kohotti erityisesti kustannusten karsinta pankkifuusioiden seurauksena. Julkinen toiminta ja maatalouden tuotanto kasvoivat prosentin.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat niukasti

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat viime vuonna jo toista vuotta peräkkäin. Kotita-
louksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 2 prosenttia, mutta reaalisesti vain puoli prosenttia. Kasvua hidasti se, että viime vuonna maksettiin normaaliin tapaan yhdet veronpalautukset, mutta vuonna 1995 kahdet veronpalautukset. Silloin kotitalouksien tulot kohosivat yli 8 prosenttia.

Tuloja lisäsi viime vuonna ennen kaikkea palkkasumman kasvu lähes 6 prosentilla, mikä oli seurausta sekä ansiotason paranemisesta että työllisyyden lievästä kohenemisesta. Kotitalouksien saamat sosiaalivakuutusetuudet, lähinnä eläkkeet kasvoivat nimellisesti runsaat 3 prosenttia. Sen sijaan kotitalouksien saamat sosiaaliavustukset vähenivät runsaat 6 prosenttia.

Yritysten rahoitusasema edelleen selvästi ylijäämäinen

Yritysten rahoitusasema oli viime vuonna neljättä vuotta peräkkäin ylijäämäinen mutta edellisvuotta vähemmän. Rahoitusylijäämä oli 20 miljardia markkaa, kun se edellisenä vuonna oli yli 26 miljardia markkaa. Rahoitusasemaa heikensi kiinteiden investointien kasvu 14 prosentilla.

Valtion rahoitusalijäämä oli viime vuonna lähes 43 miljardia markkaa. Alijäämä supistui edellisvuodesta ennen kaikkea verotulojen kasvun takia. Valtion rahoitusasemaa paransi myös kunnille maksettujen tulonsiirtojen leikkaaminen 16 prosentilla. Sen sijaan korkomenot kasvoivat yhä jatkuvan velkaantumisen takia selvästi.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä oli viime vuonna lähes 19 miljardia markkaa eli 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Alijäämä kasvoi aiemmin arvioidusta. Kansantalouden tilinpidon julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä on hieman korkeampi kuin ns. Emu-alijäämä.

Verojen ja pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen osuus bruttokansantuotteesta oli viime vuonna 48,2 prosenttia. Edellisenä vuonna veroaste oli 46,1 prosenttia.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 1995-1996
Lisätietoja: Olli Savela (09) 1734 3316, Pirkko Penttilä (09) 1734 3338