Joukkoviestinnän talous kasvoi edelleen vuonna 1997

Joukkoviestinnän taloudellinen volyymi on kasvanut parin viime vuoden aikana. Vuonna 1997 liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan lähes 18,5 miljardia markkaa eli noin 5 prosenttia edellisvuotista suurempi. Kasvu oli jonkin verran pienempi kuin vuonna 1996.

Eniten kasvoivat viime vuonna CD-romien ja kaapelitelevisiotoiminnan - erityisesti kaapeliyhtiöiden maksullisten kanavien - tuotot. Myös elokuvateattereiden tuotot kasvoivat keskimääräistä nopeammin. Videoiden myynnin ja vuokrauksen kasvu sen sijaan pysähtyi ja 3 - 1 -päiväisten sanomalehtien tuotot pienenivät edellisvuodesta.

Joukkoviestintämarkkinat 1996 ja 1997 sekä muutos 1996 - 97

Joukkoviestintämarkkinat 1996 ja 1997 sekä muutos 1996 - 97
	1996	1997	Osuus 1997	Muutos 1996 - 97
	Milj. mk	Milj. mk	%	%
Päivälehdet (7 - 4-päiväiset)	4 725	4 940	26,8	4,6
Muut sanomalehdet (3 - 1-päiväiset)	635	615	3,3	-3,1
Ilmaislehdet	300	310	1,7	3,3
Aikakauslehdet	3 200	3 400	18,4	6,3
Kirjat	2 220	2 325	12,6	4,7
Mainospainotuotteet	1 540	1 540	8,4	0,0
Graafinen joukkoviestintä yhteensä	12 620	13 130	71,2	4,0
Valtakunnallinen televisio- ja radiotoiminta	2 562	2 716	14,7	6,0
Paikallisradiot	180	190	1,0	5,6
Kaapelitelevisio	374	444	2,4	18,7
Online-tietopalvelut	415	440	2,4	6,0
Sähköinen viestintä yhteensä	3 531	3 790	20,6	7,3
Äänitteet	675	725	3,9	7,4
Kuvatallenteet	370	370	2,0	0,0
Elokuvateatterit	203	225	1,2	10,8
CD-romit ja muut levyketallenteet	150	200	1,1	33,3
Tallenneviestintä yhteensä	1 398	1 520	8,2	8,7
Joukkoviestintä yhteensä	17 549	18 440	100	5,1
Osuus bruttokansantuotteesta, %	3,1	3,0
Luvut sisältävät kotimaisen kulutuksen ja tuonnin mutta eivät vientiä. HUOM! Useiden alojen luvut ovat arvioita.

Päivälehtien levikin lasku pysähtyi

Graafinen viestintä hallitsi edelleen joukkoviestintätaloutta yli 70 prosentin liikevaihto-osuudellaan, vaikka sen osuus on 1980-luvun puolivälistä lähtien vähitellen pienentynyt.

Päivälehtien tuotot kasvoivat noin 5 prosenttia, 4,9 miljardiin markkaan. Päivälehtien koko kuluvan vuosikymmenen kestänyt levikin lasku näyttää päättyneen, ja yhteislevikki jopa kasvoi pari prosentin kymmenystä. Harvemmin ilmestyvien sanomalehtien suunta oli edelleen laskeva. Niiden levikki pieneni edellisvuodesta noin 3 prosenttia ja tuotot supistuivat saman verran. Suurin osa ryhmän lehdistä on paikallislehtiä.

Aikakauslehdistön kokonaistuotot olivat noin 3,4 miljardia, mikä oli runsaat 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Aikakauslehdistö on viime vuosina menestynyt hyvin: levikit ovat kasvaneet ja uusia lehtiä on perustettu jatkuvasti.

Mainonnassa Suomi on pysynyt lehtivaltaisena maana. Noin 70 prosenttia mediamainonnasta ohjautui viime vuonna sanoma- ja aikakauslehtiin. Sanomalehtien osuus mainonnasta pieneni ja aikakauslehtien osuus kasvoi.

Kirjoja myytiin Suomessa vuonna 1997 noin 2,3 miljardilla, josta noin puolet kirjakauppojen, tavaratalojen ja markettien kautta. Kustantajien suoramyynnin ja kirjakerhojen osuus myynnistä oli yli 30 prosenttia.

Valtakunnallisen television ja radion osuus ei kasvanut

Valtakunnallisen televisio- ja radiotoiminnan liikevaihto oli 2,7 miljardia. Sen volyymi ei ole kasvanut sellaista vauhtia kuin muutama vuosi sitten arvioitiin, vaan sen osuus joukkoviestinnän kokonaistaloudesta on 1990-luvun puolivälin tasosta jopa hiukan laskenut. Vuonna 1997 lähetyksensä aloittaneiden Nelosen ja Radio Novan vaikutukset valtakunnallisen televisio- ja radiotoiminnan kokonaisvolyymiin jäivät ensimmäisenä toimintavuotena vähäisiksi. Television osuus mediamainonnasta, 21 prosenttia, säilyi kolmatta vuotta ennallaan.

Maksullisten kanavien tilaustuotot, 171 miljoonaa markkaa, nousivat viime vuonna samaan suuruusluokkaan kuin kaapelitelevisioyhtiöiden saamat kiinteistöjen vuosimaksut, jotka olivat 184 miljoonaa markkaa. Kaikkiaan kaapelitelevisiomarkkinoiden liikevaihto oli vajaat 450 miljoonaa markkaa, mikä oli lähes 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 1996.

Online-tietopalveluiden liikevaihto kasvoi viime vuonna 6 prosenttia, 440 miljoonaan markkaan.

Äänitallenteet ja CD-romit kasvussa

Äänitemarkkinat ovat parina viime vuotena kasvaneet suhteellisen ripeästi; viime vuonna äänitteiden myynti lisääntyi yli 7 prosenttia. Videoiden myynnin ja vuokrauksen yhteenlaskettu volyymi sen sijaan pysähtyi. Koko 1990-luvun kasvanut videoiden myynti pieneni viime vuonna hieman ja pitkään laskussa ollut vuokraus puolestaan kasvoi jonkin verran.

CD-romien myynti kasvoi yli 30 prosenttia. CD-romien kokonaismarkkinoista hyötytuotteiden osuus kasvoi arviolta noin 35 prosenttiin. Hyötyromien myynnistä arviolta noin puolet on kotimaisia tuotteita. Pelien myynnistä kotimaisten tuotteiden osuus on vain muutama prosentti.

Elokuvissa käynnit lisääntyivät noin puolella miljoonalla, ja elokuvateattereiden liikevaihto kasvoi 11 prosenttia.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen joukkoviestintä- ja kulttuuriyksikön tekemiin laskelmiin.