Tilastolive: Inflaatio
13.5.2022 lähetyksen tekstiversio
Alkutunnuksessa soi musiikki ja teksti Tilastokeskus, Tilastolive.
Oikein hyvää huomenta ja tervetuloa tilastoliveen. Tämä on suora lähetys Tilastokeskuksesta Helsingin kalasatamasta. Tänään puhumme kuluttajahintojen kehityksestä eli inflaatiosta. Vieraana on Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen. Tervetuloa lähetykseen Kristiina.
Kristiina: Kiitos.
Hannele: Tänään julkaistun kuluttajahintaindeksin mukaan inflaatio oli huhtikuussa 5,7 prosenttia. Kuinka poikkeuksellisissa inflaatioluvuissa nyt ollaan?
Kristiina: Hyvin poikkeuksellisia aikojahan eletään ainakin viime vuosikymmenenä ei olla tällaista nähty ollenkaan. Täytyy mennä ennen 1990-luvun lamaa 1980-luvulle siellä nähdään tällaisia lukuja joka kuukausi. Siellä inflaatio oli tätäkin korkeammalla, mutta tässä välillä ei.
Hannele: Mitkä hinnat ovat nousseet eniten ja sitten selittävät tilannetta?
Kristiina: Energian hinta on ollut se korkein nousijoista, siellä sähkö, diesel, bensiini ja kevytpolttoöljy, sen lisäksi myös peruskorjaus kustannukset ovat nousseet. Sähkön hinta on ollut nousussa jo pitkän aikaa vuoteen 2015 nähden hinnat on noussut jo 53 prosenttia. Bensiini ja diesel on taas maailmanmarkkina hintoihin sidottu, joten niiden hinnat normaalistikin heiluvat vähän ylös ja alaspäin. Varsinkin diesel on noussut nyt viime aikoina ja viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden hinnat ovat jo 48 prosenttia korkeammalla, ja jos verrataan vuoteen 2015 niin se on 80 prosenttia korkeammalla.
Hannele: Melko huikeita nousu lukuja.
Kristiina: Kyllä
Hannele: Rakennuskustannusten ja peruskorjauskustannusten nousu on myös nostanut huolia monen kukuttajankin mieleen. Miten kuvailisit tätä hintakehitystä?
Kristiina: Peruskorjauskustannukset ovat nousseet koko viimevuoden ajan ja siellä syynä on lähinnä tämä saatavuusongelma. Ei ole raaka-aineita saatavilla varsinkin teräs ja puutavara on semmoisia mistä on puutetta. Niissä peruskorjaus kustannuksissa hinnat on nousseet jo lähes 20 prosenttia.
Hannele: Ei siis ihan aivan kaikista paras aika rakentaa omakotitaloa tai peruskorjata mökkiä
Kristiina: No ei kyllä.
Hannele: Nostetaan vielä esiin yhden tuoteryhmän hintakehitys eli ruuan hinta. Pitääkö olla jo huolissaan omasta ostoskoristaan?
Kristiina: No en tiedä tarvitseeko olla huolissaan, mutta toki on nähtävissä, että elintarvikkeiden hinnat ovat nousussa ja tulevat nousemaan tämän vuoden aikana.
Maatalouden tuottajahintoja nostaa varsinkin energian hinnan kallistuminen, mutta myös lannoitteiden hintojen hyvin suuri nousu. Teollisuuden tuottajahinnat on ollut koko viime vuoden jo nousussa ja aikamoisessa nousussa kanssa ja sieltä nämä hinnankorotukset siirtyvät pikkuhiljaa meidän kuluttaja hintoihin. Se viive on semmoista puolta vuotta, mutta se riippuu paljon toimitussopimuksista ja nyt tuoreimman tiedon mukaan kauppa ja teollisuus on alkanut käymään keskusteluja tai neuvotteluja kumppaniensa kanssa näistä hintojen korotuksista kesken sopimuskauden, elikkä ei odoteta kauden loppuun saakka.
Hannele: Minkälaisissa hyödykkeissä hintataso sitten taas on pysynyt suhteellisen vakaana tai jopa laskenut?
Kristiina: Aina on joka kuukausi myös niitä tuotteita ja palveluita, joissa hinnat jopa laskevat. Yksi esimerkki voisi olla, vaikka päivähoitomaksut viime syksynä elokuussa vahvistettiin nämä päivähoitomaksut ja silloin tulorajoja korotettiin sen verran, että se nettovaikutus oli ikään kuin hinnat halpenivat näille perheille ja myös sisaralennusta korotettiin.
Sen lisäksi on nämä asuntolainojen keskikorot, niin ne ovat olleet koko ajan pienoisessa laskussa, johtuen matalasta inflaatiotasosta, mutta nyt tietenkin nähdään, että nämä lähtevät kohta nousuun. Myös reseptilääkkeet, ei korvattavat lääkkeet niin näissä se hintakehitys on ollut 2015 nähden pysynyt paikallaan tai jopa laskenut hieman.
Hannele: Huhtikuussa julkaistiin kuluttajien luottamustilasto ja enemmistö kansalaisista ja kuluttajista silloin jo osasi ennakoida, että kuluttajien hinnat ovat nousseet vuoden aikana paljon. Mutta keitä tämänhetkinen kuluttajahintojen nousu erityisesti kirpaisee ja ketkä pääsee sitten vähän vähemmällä?
Kristiina: Nämä hintojen nousut kirpaisee varsinkin autoilijoita, koska se tulee niiden polttoaineiden kautta, jos asuu haja-asutus alueilla, joutuu ajamaan pitkiä matkoja. Kyllähän se tuntuu siellä bensamittarilla jo tämmöiset korotukset. Sen lisäksi tuntuu myös, jos asuu omakotitalossa, pientalossa, jossa itse joutuu maksamaan tämän lämmityskustannuksen suoraan, niin siinnä taas tulee se energian nousu näkyviin tai jos joutuu vielä remontoimaan sitä taloa. Nämä peruskorjauskustannukset nostavat niitä maksuja.
Hannele: Kuluttajia tietysti kiinnostaa voiko tämä poikkeuksellisen voimakas hintojen nousu jatkua ja kuinka kalliiksi hyödykkeet voivat tulla. Voiko tätä mitenkään ennakoida, miten arvioisit Kristiina tätä asiaa?
Kristiina: No ei oikeastaan. Meillä ei ole mitään tietoa ennakoida sitä. Me voidaan tehdä erilaisia tämmöisiä ennusteita, mutta oikeastaan tutkimuslaitokset, pankki, VM tekevät näitä ennusteita. Heilläkin tässä on useampia skenaarioita, että minkälaiset mahdolliset näkymät voisivat olla ja minkälainen olisi hintakehitys sen perusteella.
Hannele: Siirrytään sitten vielä tarkastelemaan muita vaikuttavia tekijöitä ja sitten vähän poikkeusaikoja. Onko hyödyke veromuutoksilla tällä kertaa vaikutusta kuluttajahintoihin?
Kristiina: No ei enää oikeastaan tässä vaiheessa vuotta. Hyödykeveromuutokset on tehty yleensä vuoden alussa tammikuussa, silloin ne on tullut indeksiin. Ainoa tuote jossa verot tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa, on tupakkatuotteet. Mutta sitten tiedetään taas, että meidän korvausjärjestelmät, nämä kelakorvaukset esimerkiksi vaikuttavat sillä tapaa, että asiakas, joka ostaa niitä korvattavia reseptilääkkeitä niin vuoden aikana se hinta lähtee jopa halpenemaan, koska se kelakorvaus osuus kasvaa sitten kun päästään aina tietylle portaalle, niin sitten saa enemmän sitä hyötyä siitä.
Hannele: No olemme eläneet poikkeuksellisia aikoja. Ensin meillä oli koronapandemia, ja nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaa. Miten luonnehtisit kuluttajahintaindeksin käyttäytymisen eroja näinä kahtena poikkeusaikana?
Kristiina: No korona aikana inflaatio laski lähelle nolla tai jopa meni sen alle, ainakin hetkellisesti. Ei ollut kulutusta tai kysyntää. Liikkeet olivat kiinni tai oli liikkumisen rajoitteita. Ei pystytty käyttämään niitä palveluita ja sen myötä sitten osa yrittäjistä laski hintoja, jotta saisi vähän sitä kysyntää aikaiseksi. Saisi nämä juoksevat kulut katettua, ja tämä korona aika aiheutti sitten sen, että siitä syntyi semmoista tiettyä nosto painetta hintoihin ja tämä nähtiin. Se alkoi näkymään hinnoissa viime marraskuussa, jolloin hinnat lähtivät ensimmäisen kerran selkeästi nousuun.
Mutta sitten tämä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sitten vielä vähän tämmöinen selvittämätön se on vasta lyhytaikainen ollut, että se ei täysin heti heijastu muuhun kuin tähän energian hintaan tällä hetkellä.
Hannele: Avataanpa hieman inflaation laskentaa. Mitä hyödykekoria paino rakenne tarkoittaa?
Kristiina: No meidän on inflaatio laskennassa se hyödykekori ja painorakenne käyttää samaa luokitusta. Siellä on 12 semmoista pääryhmää, tuotteet ja palvelut, jotka jakaantuu alaryhmiin. Näille alaryhmille määritellään ensin painorakenteessa keskimääräinen kulutus osuus kokonaiskulutuksesta. Elikkä tulee semmoinen kulutuksen jakauma, miten se keskimääräinen kulutus jakautuu ja hyödykekori sitten määritellään sen mukaan, että jokaisen alaryhmään valitaan semmoinen edustava tyypillinen tuote tai useampia tuotteita useampia palveluita, joiden hintaa seurataan koko sen vuoden ajan. Kun nämä kaksi asiaa laitetaan yhteen hyödykekorin tuotteiden hinnat ja sitten tämä painorakenne niin siinä tulee se indeksilaskenta, joka me toteutetaan joka kuun loputtua ja saadaan tämä inflaatio luku.
Hannele: No mitä meidän olisi hyvä tietää hyödykekorin tehdyistä muutoksista?
Kristiina: No hyödyke korin muutokset tehdään aina vuodenvaihteessa. Elikkä ne päivitetään kerran vuodessa ja koko muun vuoden se pysyy samanlaisena ja nämä päivitykset on nykyään aika pieni että, ei siellä tapahdu niin isoja muutoksia kulutustottumuksissa yllättäviä pieniä. Mutta sitten se mikä muuttaa hyödykekorin ajattelua on nämä uudet massa aineistot, joita me ollaan nyt saatu jo elintarvikkeista, lääkkeistä, alkoholijuomista niin siinä aletaan puhumaan, että ei olla enää otoksessa vaan siirrytään semmoiseen totaali aineistoon.
Hannele: Kansainvälisessä vertailussa kuluttajahintaindeksin sijaan käytetään yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä. Millaiselta suomen inflaatio näyttäytyy kansainvälisessä vertailussa?
Kristiina: Suomen inflaatio tässä yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä oli 5,8 prosenttia, mikä on aika maltillinen vielä koska sitten siellä on semmoisia jäsenmaita, joissa ollaan jo 2 numeroissa luvuissa kuten Viro, Latvia, Liettua ja Virossa nyt huhtikuun ennakkotiedon mukaan inflaatio oli jopa 19 prosenttia. Toki on tietenkin on maita, jotka jäävät tämän alle, elikkä esimerkiksi Ranska on meidän alapuolella hieman, Malta, että ollaan vähän siellä alaosassa, mutta.
Hannele: Tämä vähän kiinnostaa tämä Viron inflaatio. Se on todella korkea. Niin mitä sen takana on?
Kristiina: No siinä oli, kun juttelin Viron kollegan kanssa niin siinä oli ihan selvästi tämä energian kompensaatio käytänteet elikkä siellä talvikautena energian hintoja kompensoidaan, annetaan vähän semmoista kompensaatiota näille kotitalouksille. Se päättyi maaliskuussa ja sitten siihen yhteyteen, kun vielä tulee tämä korkea hinnan nousu niin nämä 2 tekijää aiheutti sen, että lähes täysin tämän korkean inflaation Virossa.
Hannele: Hintojen nousu ja inflaation vaikutuksia on pyritty jossain määrin eri maissa tosiaan kompensoimaan niin kun energian tai sähkön hinnoissa. Mutta joko tämä näkyy maiden inflaatio lukujen vertailu?
Kristiina: Ei oikeastaan, että toi nämä kompensaatiot niin ne vähän vaihtelevat maittain ja sitä on aluksi niin kuin vaikea sanoa ihan selkeästi. Miten se näkyisi siinä meidän vertailuissa ja sen tämän takia me EU:ssa tehdään nyt tämmöistä työtä missä niin kuin kerätään yhteen tämä tieto. Mitä on ollut ja mitä on muutoksia tehty kompensaatioihin ja sitten, miten nämä pitäisi huomioida tässä meidän Indeksin laskennassa, jotta kaikki jäsenmaat tekee nämä samalla lailla nämä päätöksensä.
Hannele: Kansainvälistä vertailua työtä on siis tarjolla. Mitä inflaatio kertoo talouden tilanteesta? Millaisen aikoina hinnat sitten tyypillisesti nousee ja millaisena laskee?
Kristiina: Inflaatio kertoo kuluttajahintojen keskimääräisen muutoksen nykyajan kohdasta viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden ja tämä keskimääräinen muutos vielä painotetaan kulutus osuuksia. Ja nyt jos hinnat lähtevät tai oikeastaan kysyntä lähtee laskemaan jo useasti, hinnat laskevat silloin kanssa.
Toisaalta taas, jos on paljon ylitarjontaa niin silloin hinnat ovat vähän matalammalla, mutta sitten niihin hintoihin tietenkin vaikuttaa kaikki se, että mitä siellä yrityspuolella tehdään. Elikkä jos lähdetään investoimaan ympäristöystävälliseen teknologiaan, tai sitten on näitä saatavuusongelmia raaka aineissa, niin kaikki tämmöiset vaikuttaa sitten lopulta siihen kuluttajahintoihin. Yleensä se kuluttaja on se viime kädessä se, joka maksaa nämä hienot parannukset ja muut ongelmat.
Hannele: Hei miksi maltillinen inflaatio on tavoiteltava?
Kristiina: No tämä hintavakaus tukee tätä elintason nousua vähentämällä sitä epävarmuutta siitä hintakehityksestä. Elikkä voidaan tehdä pitkäkantoisia päätöksiä tulevaisuudelle.
Ja tässä tämä EKP on tähdännyt tähän pitkällä aikavälillä 2 prosentin inflaatiotasoon. Me oltiin pitkään sen alapuolella 1:ssä prosentissa ja nyt taas mennään sen yläpuolelle, mutta miksi tämä 2 prosenttia niin sen takia, että se on hyvä olla tietty marginaali tätä deflaation niin kuin riskiä vasten. Ja sen takia tämä 2 prosenttia ollut semmoinen talous pyörisi silleen sopivasti.
Hannele: Elikkä me ollaan aika kaukana tuosta turvallisesta 2 prosentin inflaatio tasosta tällä hetkellä.
Kristiina: No nyt mentiin aika vauhdilla ohi sen sitten, että kun oltiin siellä 1:ssä prosentissa ja tultiin 5,7. Tämä tapahtui aika nopeasti.
Hannele: Omilla kulutustottumuksissa voi jossain määrin vaikuttaa siihen, miten voimakkaasti hintojen nousu vaikuttaa sitten omaan talouteen. Minkälaisia vaikutuksia nousevalla inflaatiolla on jo nähtävissä kuluttajien kulutuspäätöksiin?
Kristiina: No ehkä siinä, että kun inflaatio nousee, niin ollaan tarkempia siellä mitä lähdetään ostamaan. Ja toki vähentämällä sitä meidän omaa kulutusta, niin me parhaiten vaikutetaan siihen, että se ei vaikuta meihin. Ei tietenkään aina ole mahdollista muuttaa omaa kulutustaan esimerkiksi elintarvikkeiden osalta se on vähän vaikeata, mutta silloin voi harkita sitä, että taas siirtyykin vaihtoehtoisiin tuotteisiin. Vaikka elintarvikkeissa korvaa tämän lihan vaihtoehto tuotteilla ne voi olla vähän edullisempia tai sitten vaikka tätä yksityisautoilua korvaa sitten julkisella liikenteellä, jos se on mahdollista.
Hannele: Kuluttajahintaindeksiin ja sen hyödyke on kohdistunut myös poikkeuksellisen suurta kysyntää. Miten tilastokeskuksessa huomioidaan nyt tätä saatua palautetta?
Kristiina: No me ainakin koitetaan tiedottaa paljon tästä asiasta, että mitä inflaatio on, miten sitä lasketaan, miten se tuotetaan. Myös sen lisäksi halutaan koittaa tuottaa lisää tietoa meidän tilastojen käyttäjille esimerkiksi tämmöistä viikoittaista polttoaineiden keskihintoja, semmoista uutta palvelua on tulossa. Sitten lasketaan inflaatiota eri kuluttajaryhmille, kuten eläkeläiset, opiskelijat tai lapsiperheet.
Tämä ehkä tulee tuossa loppuvuonna ja vois alkaa odottelemaan semmoista, jos saadaan aikaiseksi. Sitten myös yleensäkin elintarvikkeista kaivataan keskihintoja elikkä monenlaisia tarpeita nyt olisi millä nähtäisiin vähän hintatasoa esimerkiksi tai miten sitten se inflaatio vaikuttaa tiettyyn tämmöiseen kotitalouteen.
Hannele: Hienoja uutisia. Lisätietoa siis on tulossa.
Kristiina: Kyllä.
Hannele: Kiitos oikein paljon vierailusta Kristiina Nieminen. Lisää tietoa tästä aiheesta on tänään julkaistussa tiedotteessa ja tilasto taulukoissa. Keskustelua voi jatkaa myös Twitterissä aihetunnisteella hashtag tilastolive mukavaa ja aurinkoista päivän jatkoa ja näkemiin.
Lopputunnuksessa soi musiikki ja teksti Tilastokeskus.