Tilastolive: Kansantalouden ja julkisen talouden kehitys 2022
15.3.2023 lähetyksen tekstiversio
Alkutunnuksessa soi musiikki ja teksti Tilastokeskus, Tilastolive.
Elina Somervuori: Oikein hyvää huomenta ja tervetuloa Tilastoliveen. Tämä on suora lähetys Tilastokeskuksesta Helsingin Kalasatamasta. Tänään olemme julkaisseet kansantalouden tilinpidon ja julkisen talouden tiedot vuodelta 2022. Kansantalouden tuoreista luvuista ja niiden taustoista ovat aluksi keskustelemassa kanssani yliaktuaarit Tapio Kuusisto ja Nata Kivari. Sen jälkeen tarkastelemme julkisen talouden kehitystä viime vuonna Lotta Sjöblomin ja Olli-Pekka Aaltosen kanssa. Tervetuloa studioon Tapio ja Nata.
Helmikuussa julkaistun neljännesvuositilinpidon mukaan bruttokansantuote kasvoi kaksi prosenttia vuonna 2022. Tänään julkaistu paketti täydentää kokonaiskuvaa vuoden 2022 talouskehityksestä. Mitä uutta taloudesta voidaan sanoa tänään julkaistujen lukujen perusteella?
Tapio: Energia ja yleinen hintatason nousu näkyy tosin voimakkaasti eri osa alueilla, siellä vuoden 2022 luvuissa. Tänään julkaistu sektorittainen näkökulma, josta nähdään toisaalta yksityistä sektoria mutta myös julkisen talouden tietoja, täydentää sitten sitä, että mitä vaikutuksia näin on ollut Suomen talouteen. Esimerkiksi siellä kotitaloussektorin puolella tai ulkomaansektorilla, me näemme hyvin merkittäviä muutoksia siellä sektorittaisissa avainluvuissa. Voisin vielä bruttokansantuotteesta mainita sen, että toi bruttokansantuotteen volyymi tarkentui nyt niin, että bruttokansantuotteen volyymi on kasvanut 2,1 prosenttia edellisvuodesta, kun se vielä helmikuussa oli kaksi prosenttia. Johtuen siitä, että toi arvonlisäveroaineisto täydentyy ylöspäin, nyt kun saatiin uutta tietoa julkisesta taloudesta.
Elina: Mainitsit energian. Mitä vaikutuksia energian hintojen nousulla on ollut talouskehitykseen?
Tapio: Silloin syksyllä oltiin kovasti huolissaan siitä, että mikä on energian riittävyys Euroopassa ja mille tasolle hinta tulee asettumaan. Ja nythän tiedetään, että pahimmat pelot on helpottanut ja siinä mielessä talous on kestänyt. Mutta siitä huolimatta, jos tarkastellaan vaihtotasetta, niin kyllä se energian hinnan nousu näkyy tosi voimakkaasti siellä vaihtotaseen alijäämässä. Eli vaihtotaseen alijäämä oli yli 10 miljardia, ja kun se suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, niin vastaavanlaista alijäämää on viimeksi ollut vuonna 1992. Ja tämä liittyy ennen kaikkea, jos siihen energiapuoleen eli tavaratuonnin hinta on noussut tosi voimakkaasti ja sen takia sen käypähintainen tavaran tuonti on noussut voimakkaasti. Vaihtotaseen alijäämää selittää myös muut tekijät, mutta energia on siellä keskeinen.
Voidaan sanoa, että just nämä energiayhtiöt, jotka on hyötynyt tästä hintojen noususta, on ollut vuoden 2022 semmoisia selkeitä voittajia. Jos mietitään tätä kotimaisten yritysten näkökulmasta, sitä energiatuontiahan sitten tarvitaan siellä eri toimialoilla, ja se näkyy meillä välituotekäytössä. Nyt tällä hetkellä, kun me on julkaistu niitä toimialoittaisia arvonlisäystietoja vartissa siltä osin mitkä ne energiakustannukset siellä ovat. Siellä on vielä selvästi epävarmuutta ja näiden energiakustannusten osaltamme saadaan tarkempaa tietoa sitten kesän kierroksella. Siinä mielessä näihin toimialoittaisiin arvonlisäystietoihin liittyy vielä epävarmuutta.
Elina: Kuluttajien luottamus on ollut pidemmän aikaa poikkeuksellisen alhaalla. Kuluttajien luottamusindikaattori oli helmikuussa -11,9, kun pitkän ajan keskiarvo on -2,1. Miltä kotitalouksien tilanne näyttää?
Tapio: Kyllä se yleinen hintatason nousu on selvästi iskenyt sinne kotitalouksiin. Ja sehän näkyy sillä tavalla, että jos on halunnut saman kulutuskorin kuin edellisenä vuonna, niin se sama kulutuskori on nyt tällä kertaa maksanut selvästi enemmän kuin aikaisemmin. Jos on halunnut samat tavarat ja palvelut kuin aikaisemmin, niin se rahamäärä, mitä niistä on joutunut maksamaan, niin on noussut tosi voimakkaasti. Sitä kautta käypähintainen rahamääräinen yksityinen kulutus on ollut aika voimakkaassa kasvussa. Kun katsotaan yksityisen kulutuksen volyymia, joka kuvaa sitä, kuinka paljon niitä tavaroita ja palveluita se kuluttaja on saanut. Se on noussut vain muutaman prosentin ja itse asiassa se vähän laski tuossa vartin vikalla neljänneksellä.
Sitten kun työllisyys on toisaalta ollut hyvä, niin palkansaajakorvaukset on kyllä kasvanut. Ja tämä työllisyys onkin joukossa semmoinen positiivinen asia kotitalouksien näkökulmasta, mutta sitten kuitenkin, kun se inflaatio on ollut korkeinta 40 vuoteen, niin se palkkojen nousu on ollut selvästi hitaampaa kuin se hintojen nousu. Jolloin nämä reaaliset palkat on kuitenkin selvästi laskenut. Itse asiassa poikkeuksellisen kovalla tavalla ja tämä näkyy sillä tavalla, että kotitalouksien saamat tulot on kasvanut vähemmän kuin kotitalouksien menot. Sitä kautta kotitalouksien säästö on mennyt taas negatiiviseksi, kun se koron aikaan oli vielä plussalla.
Kotitalouksien säästämisaste on kääntynyt kanssa negatiiviseksi. Kotitalouksien velkaantumisasteesta voisi sanoa sen verran, että se on suurin piirtein samoilla tasoilla tämän hetken ennakkotietojen mukaan kuin mitä se oli vuonna 2021. Mutta sehän on kasvanut pidemmän aikaa melko tasaisesti. Ja nyt sitten siltä osin vaikuttaa toki se, että korot on lähtenyt nousuun.
Elina: Yleisin asuntolainan viitekorko 12 kuukauden euribor on ollut neljän prosentin tuntumassa, miten korkojen nousu näkyy rahoitussektorilla?
Nata: Joo, oikeastaan maksettujen korkojen nousu näkyy eri sektoreilla läpi talouden, kuten Tapio mainitsi. Kotitalouksien maksamat korot ovat nousussa. Sama kehitys näkyy yrityssektorilla ja vastaavasti myös rahoitus- ja vakuutuslaitoksilla maksetut korot ovat myös noussut. Mutta näihin muihin sektoreihin muista sektoreista poiketen rahoitus ja vakuutuslaitoksilla korkojen nousu näkyy myös saatujen korkojen puolella eli tämän sektorin tuloissa.
Kokonaisuudessa voidaan siis todeta, että pankit palaavat kohti normaalia pitkään jatkuneesta nollakorkojen maailmasta. Ja tämä tarkoittaa, että lainoista nyt joudutaan aidosti maksamaan korkoa. Meidän luvuissa korkojen nousu näkyy oikeastaan jo 2022 vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta kovin nousu näkyy vasta vuoden viimeisellä neljänneksellä. On kuitenkin todennäköistä, että tämä korkojen ja maksettujen korkojen nousu jatkuu vielä vuoden 2023 aikana. Myös saatujen korkojen puolella varmasti 2023 vuoden neljänneksellä tullaan näkemään myös kasvavaa kehitystä, eli todennäköisesti korkojen nousu sitten realisoituu vielä täysimittaisesti vuoden 2023 puolella eli tänä vuonna.
Elina: Taloudessa on siis tapahtunut voimakkaita muutoksia vuoden 2022 aikana, miten muuttuneet olosuhteet näkyvät yrityssektorilla jo?
Nata: No, yrityssektorilla oikeastaan on nähtävissä kaksi muutoslinjaa, eli toisaalta yrityksellä on mennyt hyvin. Eli jos me katsomme yrityssektorin toimintaylijäämää ja yrityssektorin voittoastetta, niin yrityssektorin toimintaylijäämä eli voitot on kasvanut ja yritysten voittoaste on pysynyt edelleenkin korkealla tasolla. Eli yritykset ovat siis tehneet hyvää tulosta. Toisaalta kuitenkin, jos me katsomme yrityssektorin rahoitusasemaa eli nettoluotonantoa, niin nettoluotonanto aleni merkittävästi. Nettoluotonanto oli siltikin positiivinen, eli ei olla vielä siellä nettoluotonoton puolella. Mutta jos katsomme kymmenen vuoden aikasarjaa, niin tämä vuoden 2022 arvo on kyllä poikkeuksellisen alhainen.
Meidän tiedot on toki tässä vaiheessa ennakollisia eli tarkentumista tulee, mutta ollaan kuitenkin aika poikkeuksellisessa tilanteessa tällä hetkellä. Isoimmat yksittäiset erät, jotka ovat vaikuttaneet nettoluotonannon laskuun ovat toki nämä kasvaneet rahoitusmenot eli yrityssektorin kasvaneet, maksetut korot ja toisaalta ovat isot ja merkittävästi isommat kuin edellisvuonna positiiviset varastomuutokset. Eli varastojen taso on ollut korkea ja myös muutos edellisvuoteen on ollut iso. Nuo isot varastot meidän tulkinnan mukaan saattavat kuvastaa yrityssektorin varautumista energian saatavuuteen. Kun Tapio aluksi mainitsikin, niin tuonnin taso on ollut korkea ja tuonti näkyy sitten yrityssektorilla välituote käytössä sekä varastoissa. Tämä tulkinta olisi linjassa tämän tuonnin suuren muutoksen kanssa myös.
Elina: Yritykset tekivät hyvää tulosta vuonna 2022. Näkyykö tämä yritysten maksamissa veroissa?
Nata: Joo aiemmin tosiaan mainitsin, että yrityssektorilla oli ne kaksi isoa yksittäistä tekijää, jotka alensivat yrityssektorin netto luotonantoa. Toiset oli kasvaneet korkomenot ja toinen oli isot varastot, niin maksetut verot oli oikeastaan iso tällainen kolmas tekijä eli yritysten maksamat tulo- ja varallisuusverot kasvoivat noin miljardin verran vuoden takaiseen verrattuna. Elikkä kyllä, tämä verojen nousu näkyy sitten tässä yrityssektorilla myös.
Elina: Kiitokset Tapio Kuusisto ja Nata Kivari. Siirrytään seuraavaksi tarkastelemaan julkisen talouden kehitystä. Tervetuloa mukaan keskusteluun yliaktuaarit Lotta Sjöblom ja Olli-Pekka Aaltonen. Lotta, miltä viime vuosi näytti julkisen talouden alijäämän osalta?
Lotta: No tilanne on muuttunut hurjaa vauhtia. Vuonna 2022 julkisyhteisöjen alijäämä oli noin 2 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli lähes 7 miljardia euroa. Vuonna 2020 alijäämä oli jopa noin 13 miljardia euroa. Lasku on ollut valtava.
Elina: Entä alijäämän suhde vuonna 2022 bruttokansantuotteeseen?
Lotta: Julkisyhteisön alijäämän suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 0,80 prosenttia. Se oli edellisenä vuonna 2,7 prosenttia.
Elina: Miten julkisyhteisöjen alijäämä kehittyi eri sektoreiden välillä?
Lotta: No alijäämä on supistunut eritoten valtiohallinnon sektorilla, jossa se puolittui 8:sta miljardista 4 miljardiin euroon viime vuonna. Ja tämä johtui eritoten verotulojen kasvusta menojen pysyessä ennallaan, ja tämän taustalla taas on työllisyyden kasvua ja inflaation kiihtymistä.
Elina: Entä miten alijäämän kehitys näytti paikallishallintosektorilla?
Lotta: Paikallishallintosektorilla alijäämä pysyi suht ennallaan verrattuna edellisvuoteen eli noin 800 miljoonassa eurossa.
Elina: Miten työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema kehittyi?
Lotta: Työeläkelaitoksilla osinkotulojen kasvu ja maksettujen sosiaaliturvamaksujen myötä ylijäämä kasvoi jopa kolmeen miljardiin euroon ja muilla sosiaaliturvarahastoilla maksettujen työeläkevakuutusmaksujen myötä rahoitusasema muuttui ylijäämäiseksi noin 400 miljoonaa euroa.
Elina: Julkisyhteisöjen alijäämän lisäksi tänään julkaistiin tietoa myös julkisyhteisöjen velasta. Olli-Pekka mitä voit sanoa velan kehityksestä vuonna 2022?
Olli-Pekka: Vuoden 2022 aikana julkisyhteisöjen velka kasvoi noin 12,8 miljardia euroa ja vuoden lopussa velkaa oli lähes 195 miljardia. Edelliseen vuoteen verrattuna velan kasvuvauhti kiihtyi selvästi. Jos katsotaan viimeistä kolmea vuotta tätä koronan aikaa, niin velka on kasvanut yhteensä noin 39 miljardia euroa.
Elina: Miten julkisyhteisöjen velkaantuminen kehittyy suhteessa bruttokansantuotteeseen?
Olli-Pekka: Kun tuo viime vuoden lopun velka suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, oli suhdeluku 73 prosenttia. Se on 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna, ja viimeisen kolmen vuoden aikana kasvu on ollut noin 8 prosenttiyksikköä.
Elina: Miten velkaantuminen kehittyi vuonna 2022 eri julkisyhteisöjen sektoreilla?
Olli-Pekka: Suurin osa tuosta velan kasvusta tuli valtiohallinnolta noin 12 miljardia euroa. Paikallishallintosektorilla velka kasvoi noin 100 miljoonaa ja sosiaaliturvarahastoihin kuuluvilla työeläkelaitoksilla velka kasvoi 1,2 miljardia ja muilla sosiaaliturvarahastoilla velkaa oli lähes siinä edellisen vuoden tasolla.
Elina: Kiitos oikein paljon haastattelusta Lotta Sjöblom ja Olli-Pekka Aaltonen. Keskustelu jatkuu Twitterissä aihetunnisteella Tilastolive. Mukavaa päivän jatkoa ja näkemiin.