Tilastolive: Kansantalous ja julkinen talous vuonna 2024
14.3.2025 lähetyksen tekstiversio
Elina Somervuori: Hyvää huomenta ja tervetuloa Tilastoliveen! Minä olen Elina Somervuori ja tämä on suora lähetys Tilastokeskuksesta Helsingin Kalasatamasta. Tänään olemme julkaisseet uudet tiedot kansantalouden tilinpidosta ja julkisesta taloudesta vuodelta 2024. Tuoreista luvuista ja niiden kehityksestä ovat keskustelemassa kanssani yliaktuaarit Tapio Kuusisto, Natael Kivari ja Elina Ikola. Tervetuloa studioon, Tapio Nata ja Elina.
Helmikuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia edellisvuodesta. Tänään julkaistut tiedot täydentävät kokonaiskuvaa vuodesta 2024 ja tänään julkaistujen tietojen mukaan bruttokansantuote supistui 0,1 prosenttia vuodesta 2023. Tapio, mitä uutta tietoa voit kertoa meille vuodesta 2024 tänään julkaistujen tietojen mukaan?
Tapio Kuusisto: Kuten jo mainitsitkin, niin bruttokansantuotteen näkökulmasta pysyteltiin oikeastaan samalla tasolla kuin vuonna 2023. Mutta julkisyhteisöjen osalta ollaan tänään saatu uutta tietoa ja nyt tiedetään, että julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni merkittävästi myös vuonna 2024, samoin kuin se heikkeni myös vuonna 2023. Elina kertoo kohta tarkemmin noista julkisyhteisöjen luvuista. Kokonaisuutena tämä kasvu junnasi edelleen paikallaan koko talouden tasolla tuotannon näkökulmasta ja julkisen talouden alijäämän kasvu jatkui. Mutta jos haluaa jotain positiivista sanoa, niin vaihtotase oli ylijäämäinen vuonna 2024.
Elina Somervuori: Bruttokansantuote asukasta kohden on tunnusluku, joka kuvaa maan taloudellista hyvinvointia. Tänään julkaistujen tietojen perusteella bruttokansantuote asukasta kohden vuonna 2024 hintakorjattuna oli edelleen alle vuoden 2008 huipputason. Samaan aikaan EU-maissa keskimäärin luku on kasvanut merkittävästi. Mikä tätä Suomen hidasta kasvua selittää? Tapio.
Tapio Kuusisto: Tässä on taustalla sekä rakenteellisia tekijöitä ja nyt sitten viime vuosien osalta myös suhdanteeseen liittyvää selittävää tekijää. Jos aloitetaan siitä rakenteesta, niin silloin vuonna 2008 teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta oli korkeampi kuin tänä päivänä ja sitä teollisuuden osuutta on laskenut erityisesti sähkö ja elektroniikkateollisuus sekä myöskin metsäteollisuus.
Eli sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osaltahan silloin 2010 luvun alussa matkapuhelinvienti oli vielä varsin merkittävää ja kun se on poistunut kokonaan sieltä luvuista, niin se on sitten laskenut Suomen arvonlisäystä suhteessa muihin maihin.
Kokonaisuutena kun nämä kaksi hyvin merkittävää, perinteisesti hyvin merkittävää toimialaa ovat menettäneet osuuttaan teollisuudesta, se on sitten osaltaan vaikuttanut siihen, että Suomen kasvu on ollut hitaampaa kuin muissa maissa, vaikka sielläkin olisi teollisuutta merkittävästi. Toinen asia mikä vaikuttaa rakenteen kautta, on väestön ikääntyminen. Eli nyt viimeisen viidentoista vuoden aikana, vaikka työllisyys on vielä kokonaisuudessaan jonkin verran kasvanut, niin työllisyyden ja uusien työllisten määrä on osin kohdistunut palveluihin ja erityisesti terveyspalveluihin ja hoivapalveluihin.
Nämä terveys- ja hoivapalvelut ovat luonteeltaan sen tyyppisiä, että ne eivät tyypillisesti kasva hirveän nopeasti. Eli sitten kun yhä suurempi osa kokonaistuotannosta suuntautuu palvelemaan väestön vanhenemista, niin se sitten osaltaan leikkaa talouden kasvupotentiaalia.
Sitten kolmantena vielä suhdannevaikutus. Tämä Suomen rakentamisen alamäkihän on ollut tosi jyrkkä ja samanlaista ei olla keskimäärin EU:ssa nähty. Suomessa oli jopa jonkinlainen rakennusbuumi muutama vuosi sitten. Sitten vuonna 2021 ensin rakentamisen kustannukset lähti nousuun ja sitten vuoden 2020 puolella uudisrakentaminen lähti painumaan ja se painuminen jatkui vielä toissa vuonna 2024. Eli ilman uudisrakentamisen pudotusta vuonna 2024 BKT olisi ollut selvästi plussalla ja lähempänä EU:ta keskimäärin. Tosiaan tämä rakentamisen pudotus on ollut pidempikestoisempi ja syvempi kuin finanssikriisissä.
Elina Somervuori: Miltä kotitalouksien tilanne näytti, Tapio?
Tapio Kuusisto: Kotitalouksien osalta oli oikeastaan kahdenlaisia lukuja. Ensinnäkin kotitalouksien saamat palkansaajakorvaukset kasvoivat aika maltilla ja siihen sitten osin osittain vaikutti juuri heikentynyt työllisyystilanne, jota heikensi nimenomaan tämä rakentaminen. Eli työllisyys heikkeni hieman ja sitten koko talouden palkkasumman kasvu oli kohtuu vaatimatonta. Myös kotitalouksien kulutus kasvoi aika maltilla. Mutta sitten toisaalta kotitalouksien tai eläkeläisten saamat eläkkeet kasvoivat merkittävästi ja tätä eläkkeiden kasvua on nyt jatkunut kaksi vuotta ja se sitten osaltaan kasvatti kotitalouksien säästöä. Eli kotitalouksien säästämisaste oli plussalla ja kotitalouksien velkaantumisaste laski.
Elina Somervuori: Korot kääntyi laskuun vuonna 2024. Mitä vaikutuksia tällä oli eri sektoreille, Natael?
Natael Kivari: Tässä osiossa kerron korkojen laskun välittymisestä talouden eri sektoreille ja käyn tässä yhteydessä useampaa sektoria: kotitaloudet, yritykset, pankkisektori ja valtio. Aloitetaan kotitalouksista, jossa korkojen laskun vaikutus näkyy ehkä kaikista selkeiten. Suomessa korkojen muutokset välittyvät nopeasti kuluttajien talouteen, sillä valtaosa asuntolainoista on sidottu lyhyisiin korkoihin, kuten euribor, kahdentoista kuukauden euribor tai jopa tätä lyhyempi.
Esimerkiksi Saksassa korkojen muutokset eivät vaikuta yhtä nopeasti kotitalouksiin, sillä lainat ovat usein kiinteäkorkoisia. Jos tarkastellaan kotitalouksien korkomenoja vuonna 2024, niin huomataan, että korkomenojen kasvu on hiipunut ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen ja vuoden loppupuoliskolla nähdään kotitalouksien korkomenoissa laskua vuoden takaiseen verrattuna. Laskeneet korot pienentävät kotitalouksien lainanhoitomenoja ja parantavat käytettävissä olevia tuloja.
Korkojen laskulla on myös toinen vaikutus, eli laskun myötä kotitalouksien lainanottokyky paranee ja myös asuntoinvestoinneista voi tulla tulevaisuudessa houkuttelevampia. Tämän myötä se pikkuhiljaa elvyttää myös asuntomarkkinoita.
Sitten siirrymme tarkastelemaan yrityksiä, joissa korkojen laskun vaikutukset eivät ole yhtä selkeät. On kuitenkin selvää, että korkojen lasku hyödyttää erityisesti niitä yrityksiä, joilla on paljon lainarahoitusta. Suomessa velkavetoinen rakennusala on erityisen herkkä korkotason muutoksille ja alentuneet korot edistävät rakennusalan elpymistä.
Yleisesti ottaen pääomaintensiiviset alat, kuten metsä, metalli ja logistiikkatoimialat saattavat hyötyä myös korkojen laskusta, kun niiden rahoituskulut alenevat. Ja tässä yhteydessä tarkoitan pääomaintensiivisellä yrityksellä esimerkiksi sellaisia yrityksiä, joilla on isoja varastoinvestointeja tai koneita ja laitteita, joita rahoitetaan nimenomaan velalla.
Sitten voisimme tarkastella, miten laskeneet korot vaikuttavat pankkeihin. Pankkisektorilla korkojen lasku vaikuttaa itse asiassa negatiivisesti sektorin voittoihin. Tämä johtuu siitä, että pankkien korkokate pienenee, kun lainoista saadut korot tippuvat. Ja sitten saatujen ja maksettujen korkojen erotus kapenee, niin se huonontaa pankkien tuloksia.
Viimeiseksi voitaisiin katsoa vähän valtiota, eli valtion korkomenoissa ei näy laskua vuoden 2024 aikana. Itseasiassa valtion korkomenot jopa kasvavat vuonna 2024. Valtion korkomenojen kasvu liittyy lyhyempään korkosidonnaisuuteen verrattuna muihin Euroopan maihin, sekä velan uudelleenrahoitukseen. Tämä lyhyt korkosidonnaisuus verrattuna muihin maihin tarkoittaa sitä, että korot vaihtuvat lyhyemmällä aikajänteellä kuin esimerkiksi muissa Euroopan maissa. Suomessa tämä Suomen korko valtion korkomenoista näkyy siten, että matalakorkoisina aikoina otetut lainat erääntyvät ja tilalle on jouduttu ottamaan uutta lainaa, mutta kalliimmalla. Tämän lisäksi valtion alijäämän kasvaessa lisää se painetta uudelle velanotolle, mikä entisestään kasvattaa korkomenoja. Eli muun muassa näistä syistä valtion korkomenot eivät laske vuonna 2024.
Elina Somervuori: Miten yrityssektorilla meni vuonna 2024?
Natael Kivari: Täällä yrityssektori kehittyi ennakkotietojen valossa suotuisasti. Sektorin toimintaylijäämä eli voitot kasvoivat vuodentakaisesta ja myös sektorin rahoitusasema oli ylijäämäinen. Korkomenot eivät rasita yrityssektoria samassa määrin kuin vuosi sitten ja myös saaduista koroista saadaan rahoitustuottoa.
Toisaalta yrityssektorin investoinnit laskevat reilusti vuodentakaisesta ja tämä ei yleisesti ottaen ole välttämättä kovin hyvä asia. Mutta rahoitusaseman näkökulmasta investointien lasku parantaa yrityssektorin rahoitusasemaa.
Eräs mielenkiintoinen asia vuonna 2024 liittyy yrityssektorin maksamiin palkansaajakorvauksiin. Palkansaajakorvaukset alenivat vuodentakaisesta noin reilu puoli miljardia euroa. Tämä johtuu siitä, että työnantajan sosiaaliturvamaksuihin tehtiin prosentttialentumisia. Nämä prosenttialennukset koskivat työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutusmaksuja. Ja kun maksetut palkansaajakorvaukset alenevat vuoden takaisesta, niin se parantaa yrityssektorin voittoja sekä rahoitusylijäämää. Kokonaisuudessaan yrityssektori oli siis vahvasti ylijäämäinen vuonna 2024.
Elina Somervuori: Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi 12,5 miljardiin euroon vuonna 2024. Alijäämä kasvoi neljä ja puoli miljardia euroa vuodesta 2023. Mitä julkisessa taloudessa tapahtui vuonna 2024, Elina?
Elina Ikola: Tapio kertoi juuri, että talous kehittyy tai suhdannekehitys oli heikkoa vuonna 2024. Julkisyhteisöjen alijäämän kasvuun vaikuttivat julkisyhteisöjen saamien verotulojen sosiaaliturvamaksujen lievä supistuminen ja kasvaneet menot. Eli tulopuolella verotulot ja saadut sosiaaliturvamaksut supistuivat vähän edellisvuodesta.
Siinä oli monia tekijöitä taustalla. Tavaroista ja palveluista saatavat verotulot kasvoivat. Siihen vaikuttivat yleisen arvonlisäkannan korottaminen puolellatoista prosentilla syyskuussa 2024 ja tuloverot kehittyivät maltillisesti, mutta toisaalta taas saadut sosiaaliturvamaksut aleni merkittävästi työttömyysvakuutusmaksun alentamisen myötä, mistä olikin jo aiemmin puhetta.
Eli siinä on taustana se, että aiempina vuosina ns. suhdannepuskuriin kertyneet varat lähestyvät lailla määriteltyä enimmäismäärää, jolloin siihen alentamiseen oli mahdollisuus ja myös sairausvakuutusmaksuprosentteja alennettiin vuonna 2024. Sitten puolestaan menopuolella oli monia tekijöitä. Sanon nyt tässä tällaisia isoimpia eriä, jotka kasvattivat menoja.
Eläkkeiden suuret indeksikorotukset nostivat maksettuja eläkkeitä vuodentakaisesta ja se näkyi työeläkelaitosten kasvaneina menoina. Sitten julkisen sektorin palkat kasvoivat palkkaratkaisujen verran. Eli palkansaajakorvaukset kasvoi noin 3 prosenttia vuoden takaisesta hitaammin kuin vuonna 2003, mutta ne ovat iso menoerä erityisesti paikallishallinnossa. Sitten valtion investointimenot kasvoivat ja niin kuin Natael tuossa aiemmin mainitsi, niin valtionvelan hallinnan menot kasvoivat velan kasvaessa.
Me ollaan tänään kansantalouden vuositilinpidon sivulla julkaisseet verot ja veroluonteiset maksut -taulukko. Siinä on tällainen nettovero, joka kuvaa julkisyhteisöjen saamia veroluonteisia maksuja, kun niistä on vähennetty julkisyhteisöjen kotimaiselle sektorille maksamat tulonsiirrot ja nettovero pieneni voimakkaasti eli tulonsiirrot yrityksille ja kotitalouksille kasvoivat ja merkittävin tekijä tälle oli maksettujen eläkkeiden kasvu.
Elina Somervuori: Miten julkisyhteisöjen alijäämä kehittyi eri sektoreiden välillä, Elina?
Elina Ikola: Valtio oli julkisyhteisöjen alasektorista alijäämäisin. Valtion alijäämä kasvoi reilulla miljardilla. Alijäämää kasvatti ennen kaikkea kasvaneet investoinnit, tulonsiirrot hyvinvointialueelle ja sosiaaliturvarahastoille sekä velanhallinnan kasvaneet menot. Kuntahallinnonala hieman supistui hieman. Kuntien saamien verotulojen kasvaessa ja menojen pysyessä aika maltillisina ja hyvinvointialueessa aluehallinnossa alijäämä kasvoi hieman.
Työeläkelaitosten ylijäämä supistui 0,6 miljardia. Tämä johtuu ennen kaikkea näistä kasvaneista eläkemaksuista. Eli työeläkelaitosten ylijäämä oli 2 miljardia vuonna 2024. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni lähes 2,5 miljardia euroa ja tähän vaikutti nämä samat asiat: sosiaaliturvamaksujen supistuminen, joka johtui työttömyysvakuutusmaksun alentamisesta samaan aikaan kuin maksetut sosiaaliset etuudet kasvoivat.
Elina Somervuori: Miksi julkisyhteisöjen ylijäämä kasvoi jo toista vuotta peräkkäin, Elina?
Elina Ikola: Lähdetään liikkeelle vuodesta 2022 eli silloin toivuttiin koronapandemiasta. Nimellinen BKT kasvoi voimakkaasti ja työllisyys kasvoi. Ja silloin verotulot kasvoi reippaasti samaan aikaan kun koronapandemian hallinnasta aiheutuvat menot laski ja silloin julkisyhteisöjen alijäämä supistui voimakkaasti. Mutta sen jälkeen alijäämä on kasvanut kaksi vuotta.
Eli vuonna 2023 taloussuhdanne heikentyi ja julkisyhteisöjen alijäämää heikensi silloin verotulojen heikko kertyminen ja inflaation ja julkisen sektorin palkkojen nousun aiheuttaneet kasvaneet menot ja sekä hyvinvointialueiden aloittaminen. Ja nyt sitten vuonna 2024 suhdannetilanne oli heikko.
Kuten aikaisemmin puhuttiin, niin veroluonteiset tulot supistuivat hieman ja tässä oli taustalla useita syitä, jotka liittyvät veroprosentteihin ja saatuihin vakuutusmaksuihin. Lisäksi velanhallinnan menot ja maksetut sosiaalietuudet, merkittävimpänä eläkkeet, kasvoivat, ja valtion investointimenot kasvoivat – muun muassa varautumisen liittyvät menot.
Elina Somervuori: Kiitos oikein paljon keskustelusta Tapio Kuusisto, Natael Kivari ja Elina Ikola. Kiitos myös katsojille ja mukavaa päivänjatkoa kaikille!