Tilastolive: Kotitalouksien kulutus
21.4.2022 lähetyksen tekstiversio
Alkutunnuksessa musiikki ja teksti Tilastokeskus, Tilastolive.
Henna Attila: Oikein hyvää huomenta ja tervetuloa Tilastoliveen. Seuraat suoraa lähetystä Tilastokeskuksesta, Helsingin Kalasatamasta.
Tällä kertaa puhumme kulutuksesta ja kulutustutkimuksesta, jonka tiedonkeruu on parhaillaan käynnissä. Aiheesta on meillä keskustelemassa Yliaktuaarit Mika Lassander ja Tuomas Parikka. Tervetuloa studioon.
Mika Lassander ja Tuomas Parikka: Kiitos.
Henna Attila: Kulutus on nyt erittäin ajankohtainen aihe. Ensin sitä mullisti koronapandemia ja sen jälkeen kuluttajahintojen voimakas nousu. Onko tämä nyt otollista aikaa tehdä kulutustutkimusta?
Mika Lassander: Siinä mielessä vähän erikoinen aineisto saadaan, että ei ole ihan suoraan verrattavissa aikaisempiin ns. normaalimpiin aikoihin, onhan useamman vuoden jatkunut korona tietysti vaikuttaa varmasti myös tänäkin vuonna kulutukseen. Toisaalta me saadaan varsin mielenkiintoinen aineisto siitä, että millä tavalla tällaiset kriisit vaikuttavat ihmisten kulutukseen. Se on sinällään erittäin arvokasta, koska me voimme käyttää sitä jatkossa suunnitteluun, millä tavalla voidaan eri väestönosia tukea erilaisissa kriiseissä, että missä kohti tarvitaan tukea enemmän.
Henna Attila: Kulutustutkimushan on poikkeuksellisen laaja kokonaisuus eli mukana on tälläkin hetkellä yli 8 000 kotitaloutta. Millaisia tietoja näiltä kotitalouksilta oikein kysytään?
Tuomas Parikka: Se on poikkeuksellisen laaja, koska tietosisältö on laaja, pyrimme keräämään tiedot ihan kaikesta toteutuneesta kulutuksesta. Se kuulostaa paljolta, mutta kotitalouksien tasolla kyse on ihan arkisista asioista siis ihan ruoka ostoksista, päivittäistavaroista, sitten vaikkapa asumiskuluista ja ihan puhelinlaskuista. Tämän suuntaisista asioista, mutta moni varmasti ajattelee sitten myös enhän minä kuluta niin paljon tai miten nyt ajatteleekaan. Tässä ei ole kyse siitä, kuka on kuluttanut eniten tai vähiten tai mitenkään vaan kartoitetaan, miten kotitaloudet normaalisti kuluttavat.
Mika Lassander: Nyt tähän kierrokseen on otettu mukaan tällaisia uusia kulutustrendejä niin kuin esimerkiksi kasvipohjaiset proteiinit ja erilaiset yhteiskäyttö kulkuvälineet. Aina vähän päivitetään sitä kysymyspatteristoa sen mukaan, millä tavalla se kulutus on tuossa vuosien mittaan muuttunut, edellinen kierros oli tosiaan 2016.
Henna Attila: Inflaatio huitelee jo lähes kuudessa prosentissa ja sitä nostaa etenkin sähkön ja polttoaineiden kallistuminen. Myös elintarvikkeiden hinnat on kallistuneet aika tuntuvasti vuoden takaisesta. Jos vähän spekuloidaan, niin miten tämä poikkeuksellisen korkea inflaatio tulee näkymään kulutuksessa?
Mika Lassander: Tämähän on siis spekulointia, mutta katsoo vaikka vuoden 2016 kulutustutkimuksen tuloksia niin siinä me näemme, että kolme suurinta kulutusryhmää on juuri asuminen ja energia ja asumiseen liittyvä kulu siis, liikennekustannukset ja elintarvikkeet. Nämä yhteensä muodostavat yli 50 prosenttia noin 55 prosenttia kotitalouksien kulutuksista noin keskimäärin.
Kun tämä inflaatio paine on erityisesti keskittynyt energiaan ja eri energialähteisiin, sähkön hinta on nousut, polttonesteiden hinta on noussut niin toki tämän asumisen energiakulut ja liikenteen polttoainekulut ne nousevat kovasti. Ne ovat olleet 2016, 7 prosenttia kotitalouksien kulutuksesta, nyt voidaan ennakoida, että ne tulee olemaan enemmän. Ja totta kai myöskin elintarvikekustannukset nousevat näiden energiakulujen myötä myös ja varmaan Ukrainan sota saattaa vaikuttaa tähän ruuan hinnan nousuun.
Tuomas Parikka: Tuohon voisi lisätä vielä sen, että nämä erot kärjistyvät väestöryhmittäin. Eli juuri tällaisten välttämättömyyksien hinnat, kun nousevat ne kohdistuvat etupäässä esimerkiksi pienituloisempiin, joilla jo tälläkin hetkellä menee suurin osa tuloista ihan noihin välttämättömimpiin. Tällaiset väestöryhmittäiset tarkastelut, kulutustutkimus juuri mahdollistaa tällaiset väestöryhmittäiset tarkastelut. Se on siinnä mielessä erityisen arvokas aineisto.
Mika Lassander: Kyllä, ja me pystymme kulutustutkimuksen aineiston pohjalta laskemaan esim. väestön osittaista inflaatiota, joka on sinänsä ihan hyvä tieto. Nythän me ilmoitetaan tai lasketaan inflaatiota koko väestön keskiarvon tasolla, mutta voidaan hyvin olettaa, että inflaatio vaihtelee hyvin paljon eri tulotason mukaan ja vähän eri kuulutusprofiilien mukaan. Se on sellainen tärkeä lisätieto, jota me yritämme saada kulutustutkimuksen aineistosta nyt esille.
Henna Attila: Nyt kun otitte esille väestöryhmittäiset erot niin Suomessa suuri osa verosta kerätään tällaisina esilaisina kulutusveroina. Mitä tämä kulutustutkimus kertoo kulutusverojen kohdentumisesta väestössä?
Tuomas Parikka: Kulutuksen verotus kohdentuu verovelvolliselle hyvin eri tavoin kuin tuloverotus. Arvonlisäverot ovat frekvensiivinen vero eli pienituloiset maksaa niistä suhteessa tuloihinsa enemmän kuin suurituloiset. Kulutusverot heikentävät myös kotitalouksien ostovoimaa ja vaikuttaa hintatasoon, ja sitä kautta ne vaikuttavat myös kuluttajahintaindeksiin. Sillä puolestaan määritetään monien indeksisidonnaisten etuuksien kehitys. Koska näiden etuuksien kehitys on tehty paikkamaan sitä hintatason nousun aiheuttamaa ostovoiman heikennystä, niin on erityisen tärkeää, että kulutuksen määrää ja kulutuksen rakennetta pystyy sitten seuraamaan tarkasti ja tarpeeksi usein.
Henna Attila: Kulutustutkimustahan on tehty, jo sieltä 1960-luvulta alkaen, eli meillä on todella pitkältä ajalta tietoa kulutuksesta. Miten arvioisit, että suomalaisten kulutus on muuttunut, jos nyt verrataan vaikkapa sinne 1960-luvulle?
Tuomas Parikka: Jos ajatellaan sitä vuotta 1966, niin hyvin erilaisessa maailmassa tietysti eletään. Monelle varmaan tulee ensimmäisenä mieleen ihan elintason nousu ja teknologian kehitys, jos mietitään sitä vuotta 1966, alle puolella kotitalouksista oli vaikkapa jääkaappi. Siitä ollaan tultu pitkä tie, mutta sitten on tällaisia asioita myös, kotitalouksien määrä on noussut hirveästä ja niiden rakenne on muuttunut. Kotitalouksien koko on pienentynyt, eli me eletään yhä enemmän yhden tai kahden hengen kotitalouksissa, mikä on sitten osaltaan vaikuttanut kysyntään ihan vaikka asuntojen suhteen.
Kulutusrakenteen tasolla, kun ajatellaan niin se pitkä trendi on oikeastaan se, että asumiskulujen osuus kulutusmenoista on koko ajan noussut ja sitten elintarvikkeiden osuus puolestaan laskenut. Siinäkin mielessä tämä aineisto kerätään tosi mielenkiintoiseen aikaan, että nähdään vähän, kun nuo kuluttajahinnat nousee jatkaako elintarvikkeiden osuus esim. laskuaan, pysähtyykö se, voiko se jopa nousta. Silla lailla tosi mielenkiintoisia aikoja, mutta kaikkia toki kulutetaan nykyään myös enemmän. Tämä saa tietysti ajattelemaan erilaisia eettisemmän kulutuksen tapoja ja vaikkapa vertais- ja jakamistalouden tyylisiä ilmiöitä.
Henna Attila: Kulutustutkimustahan kerätään tällä hetkellä vain viiden vuoden välein eli tämä uusin kierros on parhaillaan käynnissä, mutta edellinen kerättiin vuonna 2016. Eikö näin tärkeätä tiedonkeruuta pitäisi kuitenkin tehdä joka vuosi?
Mika Lassander: Joo se olisi tietysti erittäin hyvä juttu, jos näin voisi tehdä. Tämä kotitalouksien kulutus tilasto on sellainen Euroopan unionin Eurostatin tilasto-ohjelmaan kuuluva tutkimus, jota tehdään kaikissa Euroopan maissa todellakin tämän viiden vuoden sykleissä. Samana vuonna kerätään kaikissa maissa suurin piirtein samanlaisella kysymyspatteristolla kulutustietoja. Saadaan vertailevaa tietoa Euroopan tasolla.
Olisi kiva kerätä vuosittain, mutta tämä on erittäin arvokas tutkimus tehdä. Aineisto on arvokasta, mutta sen kerääminen on myös melkoisen kallista. Se on iso operaatio meille ja tietysti vastaajille melkoisen raskasta. Me olemme pyrkineet kaikilla mahdollisilla keinoilla tehdä vastaajille mahdollisimman helpoksi ja monet näistä keinoista maksavat rahaa myös meille. Tämä on sen verran arvokas koko kansantalouden mittaamiseen ja erilaisten juuri nimenomaan puhuit juuri noista etuuksista, niiden tasojen säätämisen kannalta. Tämä on tärkeätä tehdä. Jos tulevaisuudessa saadaan vaikka jotain vähän ketterämpiä tiedonkeruuvälineitä käyttöön, sitten voisi ainakin osan aineistosta kerätä, vaikka vuosittain. Katsotaan mitä sitten seuraavilla vuosilla kierroksilla sitten tapahtuu.
Henna Attila: Kulutustutkimuksen tämän nykyisen kierroksen tiedonkeruu jatkuu vielä sinne vuoden loppuun saakka, mutta milloin meillä on sitten ensimmäisiä tuloksia käytettävissä näistä tämän vuoden tiedoista?
Tuomas Parikka: Tämä vuosi kerätään vielä, mutta tilastovuodesta noin 12 kuukautta niin aletaan tuloksia julkistaa. Puhutaan loppuvuodesta 2023 alkuvuodesta 2024, mutta ihan tämän vuoden syksyllä julkaistaan jo ennakkotietoihin perustuvia nostoja sitten niitä kannatta seurata.
Henna Attila: Kuulostaa hyvältä. Kiitos haastattelusta Mika Lassander ja Tuomas Parikka. Meillä tosiaankin keskustelu jatkuu Twitterissä aihetunnisteella Tilastolive. Kiitos kaikille ja oikein mukavaa päivän jatkoa!
Lopussa soi musiikki ja teksti Tilastokeskus.