Tilastolive: Suomen ja Venäjän kauppasuhteet

28.4.2022 lähetyksen tekstiversio

 

Alkutunnuksessa musiikki ja teksti Tilastokeskus, Tilastolive.

Katri Kaaja: Oikein hyvää iltapäivää ja tervetuloa Tilastoliveen. Tämä on suora lähetys Tilastokeskuksesta, Helsingin Kalasatamasta. Tänään puhumme Venäjän-kaupasta ja Venäjän sodan aiheuttamista talousvaikutuksista. Aiheesta ovat kanssani keskustelemassa ennustepäällikkö Markku Lehmus Etlasta ja kehittämispäällikkö Matti Paavonen Tilastokeskuksesta. Tervetuloa studioon.

Venäjä on historiallisesti ollut Suomelle merkittävä kauppakumppani. Nyt kauppasuhteet ovat monelta osin katkenneet Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneiden pakotteiden vuoksi.  

 Markku Lehmus, mitä kautta Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Suomen talouteen?

Markku Lehmus: Voidaan ajatella, että sillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Ensimmäinen suora vaikutus tulee tietysti sanktioista eli meidän vienti Venäjälle heikkenee niiden myötä. Tähän liittyy myös epäsuora vaikutus, koska meidän vientimarkkinat ovat pääosin Euroopassa ja myös niissä talous heikkenee, joka heikentää epäsuorasti meidän vientiä. Toisaalta on myös paljon muita epäsuoria vaikutuksia. Tämä on valtava epävarmuusshokki talouteen ja epävarmuus vaikuttaa negatiivisesti investointeihin ja työllistymispäätöksiinkin myös. Tähän epävarmuuteen kytkeytyy vielä tällainen inflaatioshokki, nythän hinnoitellaan mahdollisuuksia, joista me tullaan kohta keskustelemaan lisää, venäläiset raaka-aineet eivät pääse ollenkaan länsimarkkinoille. Toki näiden hinnat tällaisessa tilanteessa nousee sitten rajustikin.  

Kyllä tässä voidaan niin kuin monenlaisia mekanismeja liittää tähän kokonaisvaikutuksiin. Eli on nämä suorat sanktiot ja suora shokkivaikutus, sitten on epäsuoria vaikutuksia epävarmuudesta, inflaatiosta ja sitten muun euroalueen tilanteen hidastumisesta.  

Katri Kaaja: Matti Paavonen, mitkä ovat merkittävimmät ulkomaankaupan vaikutusketjut?

Matti Paavonen: Tässä Markku totesi, että sieltä tulee ne suorat vaikutukset eli meidän vientimme hyytyminen Venäjälle, matkailun pysähtyminen. Venäläisten matkailijoiden virta Suomeen käytännössä katsoen pieneni hyvin pieneksi jo koronakriisin myötä, mutta nyt se ei ainakaan palaudu. Toisaalta suomalaisyritysten tytäryhtiöt Venäjällä, miten käy niiden sijoituksille?

Vienti muille markkinoille, joka vähenee, kun talouskasvu hidastuu, sitten ei pidä unohtaa tuonnin kautta tulevia vaikutuksia. Me tuodaan Venäjältä tuotantopanoksia kotimarkkinatuotantoon, vientiin, venäläisiä tuotteita investointibonukseksi Suomeen ja sitten toisaalta kotimaan kulutukseen. Etenkin kiinnittäisin huomiota niihin venäläisiin tuotantopanoksiin Suomen viennissä.  

Katri Kaaja: Miten sodan voidaan odottaa vaikuttavan Suomen kotimarkkinoiden toimintaan Markku?

Markku Lehmus: No kyllä se vaikuttaa monen yrityksen elämään. Se näkyy suoraan tuontituotteiden saatavuudessa ja tietysti kun saatavuus heikkenee, se näkyy myös hinnoissa. Kyllä nämä hinnan ja saatavuuden kautta tulevat vaikutukset monissa yrityksissä on ne merkittävimmät.  

Katri Kaaja: Kuinka merkittävää Suomen Venäjän kaupan vaikutusketjut ovat Matti?

Matti Paavonen: Mä olen itse asiassa piirtänyt siitä kuvan ja siihen on numeroitakin lisätty, sen kautta voidaan katsoa sitä suuruusluokkaa. Suomen vienti Venäjälle, sehän on supistunut jo pitkään. Tuonti ei niinkään paljon, tuonti kulkee hyvin pitkälti itse asiassa kytköksissä öljyn markkinahinnan muutoksiin.

Jos puhutaan ensin viennistä, bruttovienti oli 4,4 miljardia viime vuonna. Se ei kuitenkaan kerro kaikkea, koska vaikka se vienti pysähtyisi yön yli, niin suomalaiset yritykset ei menettäisi sitä 4,4 miljardin vientituloa, koska siinä on paljon ulkomaalaisia tuotantopanoksia. Silloin meidän ei tarvitsisi ostaa niitä ulkomaalaisia tuotantopanoksia. Jotenka relevantti asia on se, että mitenkä paljon siinä on kotimaista lisäarvoa, siinä meidän viennissä. Sitä on sitten tuommoinen kaksi kolmasosaa karkeasti meidän Venäjälle suuntautuvasta bruttoviennnistä. Sen jos sitten suhteuttaa koko meidän bruttoarvonlisäykseen, se on semmoinen 1,2 prosenttia Suomen kokonaistuotannosta. Eli ehkä voi sanoa, että bkt:stä.  

Jos sitten siitä tuonnin kautta tulevasta voi vielä sanoa, niin siinä missä Venäjä on meillä toki merkittävä kotimaisen arvonlisän vientimarkkina, kuudenneksi isoin, niin viennin tuotantopanosten lähteenä Venäjä on meillä numero 2 heti Saksan jälkeen. Meidän bruttoviennistä 4,6 prosenttia on venäläistä arvonlisää, miten se vaikuttaa sitten meidän muualle suuntautuvaan vientiin, kun niitä venäläisiä tuotantopanoksia ei välttämättä ole saatavilla.

Katri Kaaja: Etla on laskenut, että Venäjän viennin loppuminen kokonaan leikkaisi Suomen bruttokansantuotteesta vain reilun prosentin eli selvästi vähemmän kuin koronapandemia. Markku, mihin tämä vaikutusten vähäisyys perustuu?

Markku Lehmus: Jos mennään ihan tarkalleen siihen laskelmaan, vastaus onkin juuri siinä, että me oletettiin laskelmassa, että kaikki vienti ei lopu. Me lähdimme siitä, että kenties puolet viennistä loppuu. Alkuvaiheessa meillä tuli tietoa vaikkapa Tullilta, että 50 prosenttia väheni heti nopeasti heti tämän kriisin alettua suomalaisten vienti Venäjälle. Me lähdettiin liikkeelle siitä 50 prosentista ja siksi onkin mahdollista, että ehkä tämä 1 prosentti vähän vähättelee vaikutuksia. Koska me laskimme kyllä mukaan myös nämä epävarmuuden tuomat vaikutukset ja inflaationousun vaikutus, josta puhuin äsken. Sillä tavalla tämä 1 prosentti voisi nyt uudelleen laskien arvioida olevan alaraja, vaikutus vähän siitä helposti kyllä kasvaa.

Katri Kaaja: Näetkö siis niin, että Venäjän tuonnin hyytymisen vaikutukset olisivat suuremmat kuin Venäjän viennin vaikutukset Matti?

Matti Paavonen: Joo, kyllä mä uskallan näin väittää. Venäjä on tietenkin tärkeä kauppakumppani meille, mutta on niitä kauppakumppaneita paljon muitakin, Eurooppa tärkeimpänä ja EU-maat. Niin kuin tuossa totesin, niin Venäjä on Ruotsin, USA:n, Kiinan, Saksan ja Alankomaiden jälkeen meidän tärkein kotimaisen arvonlisän vientikohde.  

Minä taas en puhu meidän bruttoviennistä, siitä mitä me kaiken kaikkiaan viedään, vaan siitä miten paljon me siitä viedään Suomessa tuotettua arvoa. Mutta toiseksi tärkein heti Saksan jälkeen viennin tuotantopanosten lähdemaana. Mehän ei voida arvioida sitä, että miten monessa tuotteessa venäläinen tuotantopanos on korvaamaton. Sehän voi olla hyvin pieni osa, joka on arvoltaan hyvin halpa, mutta ilman sitä kokonaisuutta ei synny. Kyllä mä uskallan väittää, että tämä tuonnissa tulevien tuotantopanosten, esimerkiksi öljyn saatavuusvaikeudet, ovat vaikutukseltaan luultavasti isommat kuin vientimarkkinat.

Katri Kaaja: Markku mitä mieltä sinä olet kumpaa kautta tulee merkittävimmät vaikutukset, tuonnista vai viennistä vai onko sillä merkitytä?

Markku Lehmus: Kummallakin on merkitystä, tästä voisin täydentää minun äskeistä vastaustani, että tässä meidän arvioidussa BKT:n vaikutuksessa on pyritty nimenomaan ottamaan kantaa siihen, kuinka paljon se viennin vähentäminen Venäjälle syö meidän BKT:tä. Me ei menty kovinkaan tarkkaan siihen tuontipuolelle ja tässä Matti toikin hyvin esiin, että tuonnille tulee toinen mahdollinen takaisku. Kumpi on tärkeämpi, sanoisin, että liittyy siihen kuinka helposti sitä tuontia voi korvata. Näyttää, että esimerkiksi öljyn tuontia me pystytään korvaamaan muualta, joskin se on vähän kalliimpaa ja taas mennään siihen, että se nostaa kustannuksia, mutta se on kuitenkin korvattavissa. Tulee tietenkin negatiivistä vaikutusta BKT:hen ja yritysten kannattavuuteen, mutta se ei ole sillä tavalla niin kuin täysmääräisen negatiivistä, että se yhtäkkiä loppuisi kokonaan. Vastaus kysymykseen, kummallakin on merkitystä, en osaa sanoa kumpi on tärkeämpää tuonti vai vienti.

Katri Kaaja: Tästä saatavuudesta on puhuttu, niin voidaanko ulkomaankauppa tilastojen analysoida sitä, että minkä tuotteiden osalta saatavuusongelmia voisi ilmetä, Markku?

Markku Lehmus: Kyllä voidaan, me voidaan just tarkastella sitä, että mitkä ne tuotteet ovat, joita me tuodaan juurikin paljon Venäjältä. Tietysti me voidaan jatkaa sitä tarkastelua, että mikäli Venäjällä on tärkeä rooli näiden tuotteiden tuonnissa maailmanmarkkinoilla, niin sehän tarkoittaa sitä, että niitä on vaikeampi korvata muualta tulevalla tuonnilla. Eli tällaisia tuotteitahan me ollaan Etlassa selvitetty, mitä niitä mahtaa olla, mitä me nimenomaan tuodaan Venäjältä paljon, niin ne liittyy johonkin raaka-aineisiin, nikkeliin, sahatavaraan, puuhun ylipäänsä. Öljy, joka tuli jo mainittua, joskin jatkoin sitä komentoa, öljy on korvattavissa muualta. Sitten voi olla tällaisia yksittäisiä, jotka ovat yllättäen meille hyvin tärkeitä vaikkapa urea, näyttäisi että on jonkin verran hankaluuksia kulutuspuolella korvata sitä Venäjältä tuotettua tuotetta tässä tapauksessa. Ne heikkoudet voivat olla aika yllättäviä yhtäkkiä.  

Matti Paavonen: Eikö lannoitteet nousseet siellä aika korkealle?

Markku Lehmus: Joo, hyvä täydennys Matti. Lannoitteet ovat yksi, joka jäi mainitsematta.

Matti Paavonen: Mitenkä sitten se, että kun puhutaan raaka-aineista, niin nehän tulee sinne tuotantoketjun alkupäähän. Minkälaisia vaikutuksia niillä on sinne koko tuotantoketjuun aikana, kun sieltä puuttuu yksi raaka-aine, niin siinä on vaikeuksia, niin viivästyy vähintäänkin se koko ketju.

Markku Lehmus: Joo se kumuloituu sitä myöten se vaikutus, mutta tätähän me ollaan harjoiteltu tässä koronapandemian aikana. Mitä se sitten tarkoittaa ja kuinka hyvin niitä tuotteita lopulta saadaan ja mitenkä se näkyy hinnoissa lopulta kuluttajille.  

Katri Kaaja: Etla ennakoi Suomen talouskasvun hidastuvan selvästi Venäjän hyökkäys sodan takia. Millaisia vaikutuksia odotat sodalla olevan maailmanmarkkinahintoihin ja inflaatioon Suomessa?

Markku Lehmus: Tuli tuossa jo vähän siitä keskusteltua lyhyesti, mutta tietysti se nostaa inflaatiota. Nostaa näiden tiettyjen raaka-aineiden hintoja. Öljy on se ensimmäinen esimerkki mutta sen lisäksi on monia metalleja, alumiini, nikkeli, sitten on vähän harvinaisempia, joita teollisuus kuitenkin tarvitsee niin kuin palladium. Vehnänhinnat, maissinhinnat tulee mukaan Ukraina tähän kuvioon, niin Ukrainahan on juuri näissä erittäin tärkeä tuottaja maailmanmarkkinoilla. Kyllä se on aika laaja kirjo erilaisia metalleja ja tällaisia öljytuotteita ja sitten lopulta näitä ruokaan liittyviä raaka-aineita.  

Matti Paavonen: Saanko kysyä Markku, muistatko ulkoa millä tasolla oli teillä inflaatioennuste ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja sitten nytten? Saako siitä yhtään osviittaa, miten se on teidän mielestänne inflaatio-odotuksiin vaikuttanut?

Markku Lehmus: Joo, tietysti tuossa samaan aikaan kun tuli näitä sotauutisia, niin tapahtui paljon muutakin. En tiedä kuinka tarkkaa lukua uskallan tässä sinulle antaa, mutta kyllä se on helposti, vaikka prosenttiyksiköllä nousi siitä aiemmasta arviosta.  

Matti Paavonen: Merkittävä vaikutus.

Markku Lehmus: Merkittävä vaikutus sillä.

Katri Kaaja: Kyllä. Mennään sitten suoriin yritysvaikutuksiin, eli yksittäisten yritysten ja työpaikkojen tasolla Venäjän kaupalla voi tietysti olla suurempi merkitys kuin koko kansantalouden tasolla. Onko Suomessa paljon Venäjän-kaupasta riippuvaisia yrityksiä Matti?

Matti Paavonen: Tuossa totesit sen tärkeän asian eli sen, että jos me puhutaan siitä, mikä on vaikutus kansantaloudelle, niin se tasoittuu. Meidän talous niin kuin bufferoi, ottaa vastaan sitä iskua, mutta sitten jos on yksi yritys jolle Venäjä on merkittävä markkina, jos se markkina supistuu, niin tietenkin se vaikuttaa, siinä yksittäisessä yrityksessä enemmän.  

Tästä kuvakin on piirrettynä, jossa näkyy se, että toisaalta miten meillä tämmöisten yritysten määrä on tasaisesti supistunut tuolta finanssikriisin jälkeen, jolle Venäjä on merkittävä vientimarkkina. Tässä otettiin kriteeriksi, että vähintään 10 prosenttia liikevaihdosta olisi tavaravientiä Venäjälle, niin tämmöisiä yrityksiä on noin 400. Ne ovat pääosin pieniä ja nämä yritykset kokonaisuudessaan työllistää tuommoisen 9 500 henkilötyövuotta. Joka sitten taas meidän koko työllisten joukossa, jossa puhutaan kumminkin parista miljoonasta, on sitten aika pieni massa. Yksittäiselle yritykselle vaikutus voi olla iso, mutta ehkä sitten näiden suorien yritysvaikutusten kautta kumminkin talouden kannalta pienempi.

Katri Kaaja: Aivan, vaikutuksia on myös kuluttajiin ja Tilastokeskus mittaa kuluttajabarometrilla kuluttajien talousluottamusta ja odotuksia talouden tulevaisuuden näkymien suhteen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan nähtiin maaliskuussa 2022 kuluttajien odotuksissa historiallinen pudotus. Miten tätä pitäisi tulkita, Matti?

Matti Paavonen: No etenkin kuluttajien odotukset Suomen talouden osalta putosi merkittävästi. Se oli valtava pudotus, kun kysytään siis kuluttajilta parilta tuhannelta kuluttajalta kuukausittain, että miten arvioisit Suomen talouden kehittyvän 12 kuukauden kuluessa. Me lähdimme siitä tilanteesta, että oltiin niin kuin nousukaudella, valtaosa oli enemmän sellaisia ihmisiä, jotka arvioivat, että hyvin menee ja talous kasvaa. Sitten yhtäkkiä Venäjän hyökkäyksen myötä kuluttajien odotukset kääntyivät selkeästi pakkaselle. Se oli suurin pudotus koko mittaushistorian aikana ja kuluttajabarometria on nykymuodossa mitattu jo 1996 vuodesta lähtien. Kyllä merkittävä pudotus oli, sitten jännää on ero kuluttajien odotusten ja yritysten odotusten välillä. Olisikohan Markku siitä jopa parempi kommentoimaan?

Katri Kaaja: Miten sinä tulkitsisi Markku tätä kuluttajien luottamuksen romahdusta?

Markku Lehmus: Minun mielestäni Matti hyvin sitä kuvasi äsken. Jos sitä katsoo vähän taaksepäin, miten ne kuluttajat ovat suhtautuneet aiemmissa kriiseissä ja toisaalta sitten silloin taas, kun talous on kääntynyt nousuun, niin usein kuluttajat on ollut aika synkkiä. Ne ovat olleet hyvin negatiisivia Suomen talouden odotuksista, jopa silloin kun Suomen talous oli oikeasti kääntynyt nousuun, niin kuluttajat ovat yhä jatkanut synkistelyään. Kyllä minä olen vähän sitä mieltä, että pikkuisen liian synkäksi ne arvioivat tämän talouden kuvan. Se osittain paljastuukin siinä komponentissa, kun siinä kyselyssä erotellaan miten kuluttajat arvioivat omaa talouttaan, niin yleensä ne arviot omasta taloudesta on paljon myönteisempiä kuin Suomen taloudesta. Sillä tavalla olisin vähän kriittinen näissä, kun tulkitaan näitä numeroita.  

Yritysten luottamushan on näiden ostopäällikköindeksien perusteella pysynytkin paljon parempana. Se on heikentynyt, mutta ei niin dramaattisesti, eli siinä näkyykin selvä ero näihin kuluttajien tunnelmiin.  

Katri Kaaja: Suomessa inflaatio huitelee jo 6 prosentissa ja kuluttajien epävarmuus kasvaa puhumattakaan sitten globaalien arvoketjujen muutoksista. Markku, mikä on se kokonaishinta, jonka tämä Venäjän hyökkäyssota yhtä globaalille taloudelle ja toisaalta Suomelle maksaa?

Markku Lehmus: Se on tietysti erittäin vaikea kysymys ja mahdoton arvioida sitä tässä vaiheessa kauhean tarkkaan, mutta työnkuvaan kuuluu se, että pitää yrittää arvioida. Se oli se aiempi arvio, että ehkä tätä venäystä voisi leikata 1–2 prosenttia Suomen BKT:stä. Nyt näyttäisi siltä, että se on pikemminkin lähellä kahta, ja jos tulee lisää pakotteita niin voi olla, että se menee yli sen kahden helpostikin, Suomen talouden BKT:stä puhutaan. Maailmantalous onkin vähän hankalampi juttu, luultavasti ne maailmantalouden vaikutukset jäävät pienemmäksi, koska Venäjä on meille tärkeämpi kauppakumppani kuin monelle muulle maalle. Yhden numeron minäkin olen tässä nähnyt, se tuli vastaan itseasiassa Twitterissä, tämmöinen arvio, että 700 miljardia euroa leikkaantuisi maailman taloudesta tämän sodan takia. Se olisi hieman alle prosentti koko maailman BKT:stä. Anteeksi, 700 miljoonaa dollaria, joka tapauksessa mittaluokka olisi tämä, hieman alle prosentti maailman BKT:stä. No rohkea on se, joka arvioi näitä ja yrittää arvioida. En tiedä, onko tämä arvio sitten kuinka lähellä todellista lukua mikä tulee olemaan, mutta ainakin se antaa jotakin suuntaa mistä puhutaan.

Matti Paavonen: Jos Suomen bkt on ollut luokkaa 2,5 sataa miljardia, niin siitä 2 prosenttia on sitten 5 miljardia euroa, kyllä siinä isoista rahoista puhutaan.  

Markku Lehmus: Kyllä, puhutaan isoista rahoista.

Katri Kaaja: Tilastokeskus on julkaissut tänään Venäjän hyökkäys Ukrainaan -teemasivun, jonne on koottu linkkejä tilastoihin, joiden avulla on mahdollista seurata sodan vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan. Linkki teemasivuille on Tilastokeskuksen etusivulla stat.fi. Julkaisimme myös Tieto&trendit-verkkolehdessä tänään artikkelin sodan vaikutuksesta talouden arvoketjuihin, jossa analysoidaan tässäkin keskustelussa käsiteltyjä aiheita. Linkki Tieto&trendit-artikkeliinkin on Tilastokeskuksen etusivulla stat.fi.

Kiitos haastattelusta Markku Lehmus ja Matti Paavonen, keskustelu jatkuu Twitterissä aihetunnisteella Tilastolive. Oikein mukavaa päivän jatkoa!

Lopussa soi musiikki ja teksti Tilastokeskus.