Etusivu > Ajankohtaista > Tilastolive > Tilastolive: Suuri maahanmuuttokeskustelu

Tilastolive: Suuri maahanmuuttokeskustelu

27.2.2023 lähetyksen tekstiversio

Anna Pärnänen: Oikein hyvää päivää ja tervetuloa tilastolliseen ja suureen maahanmuuttokeskusteluun! Tämä on suora lähetys Tilastokeskuksesta Helsingin Kalasatamasta. Maahanmuutto Suomeen on ollut viime aikoina ennätyksellisen vilkasta. Viime vuonna Suomeen muutti ulkomailta lähes 72 000 ihmistä. Maahanmuuton väestö- ja työllisyysvaikutuksista ovat kanssani tänään keskustelemassa Hanna Sutela, erikoistutkija Tilastokeskuksesta ja kehitysjohtaja Janne Antikainen MDI:stä. Tervetuloa studioon! Suomeen ulkomailta muuttaneiden määrä kasvoi viime vuonna peräti 44 prosenttia. Iso luku, mitä tämän kasvun taustalla on Janne?

Janne: Joo, aikamoinen piikkivuosi oli verrattuna aikaisempaan. Suurin selittäjä on tietysti valitettavasti Ukrainan tilanne ja sieltä tullut maahanmuutto, mutta toki siellä on paljon muutakin. Siellä on yhä enemmän opiskeluperusteista muuttoa. Siellä on perhesyistä tuloa ja myös työperäistä muuttoa. Kaikki on kasvanut jonkun verran ja siinä mielessä poikkeuksellinen vuosi ja todennäköisesti tulee olemaan vähän korkeammalla kuin mihin ollaan aikaisemmin totuttu.

Anna: Kuinka poikkeuksellinen tämä ilmiö on? Jos ajatellaan maahanmuuttoa vähän pidemmällä aikavälillä.

Janne: On siis Suomessa ehdottomasti. Ei ikinä ole nähty historiassa näin voimakasta piikkiä. Ja tietenkin nyt tämä 2020-luku on opettanut, että yllätyksiä tulee hyvin erilaisia ja erityyppisiä ja sen takia tämä varmasti tulee olemaan jonkunlainen piikkivuosi. Mutta Suomessa todennäköisesti maahanmuuttoa tulee olemaan aikaisemmin kuin mitä meillä on ollut ollut aikaisemmin. Iso kysymys on tietysti, että mitä globaalisti tapahtuu. Mikä on Ukrainan tilanne? Tapahtuuko Gazassa jotakin, joka laittaa väkeä liikkeelle, mitä tapahtuu pitemmällä aikavälillä ilmastonmuutoksessa ja tuleeko muuttoliikettä enemmän. Näitä globaaleja kysymyksiä ei kukaan tiedä varmuudella. Emme tiedetä, kuinka paljon sieltä tulee, mutta maahanmuuttoa tulee yhä enemmän ja siinä on paljon plussaa. Siinä on myös haasteita ja riskejä, uhkia ja näitä molempia pitää punnita ja miettiä, minkälaisia ulottuvuuksia maahanmuutolla on.

Anna: Paneudutaan niihin kohta myöhemmin vähän lisää. Tässä välissä oikeastaan haluaisin ottaa hieman askeleen, ei nyt ehkä taaksepäin, mutta sanotaan nyt, että käsitteisiin. Eli on tärkeää tietysti miettiä, että kenestä me puhumme, kun me puhumme maahanmuuttajista. Hanna, voisitko vähän tarkentaa, että mitä tarkoitetaan oikeastaan maahanmuuttajalla? Ja miten tämä termi eroaa sitten ulkomaalaistaustaisesta, vieraskielisestä, ulkomaiden kansalaisesta? Maahanmuuttoon ja maahanmuutto tilastointiin liittyy aika paljon erilaisia käsitteitä.

Hanna: Maahanmuuttaja on tällainen aika lavea yleistermi, jota on ehkä helppo käyttää tämmöisissä yhteyksissä, kun puhutaan isosta ilmiöstä. Mutta aika tarkkana saa olla, kun niiden käsitteiden kanssa sitten kun lähdetään jotain lukuja ihan vertaamaan ja tarkastelemaan. Me voimme tarkastella, vaikka tilastoja ulkomaan kansalaisuuden mukaan. Me voimme katsoa äidinkielen mukaan. On vieraskieliset, on kotimaisia kieliä puhuvat, me voimme katsoa syntymämaan mukaan. Voidaan katsoa syntyperän mukaan, joka taas tarkoittaa sitä, että ulkomaista syntyperää on ihmiset, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ja taas suomalaista syntyperää olevat ovat niitä, jotka joiden vähintään toinen vanhempi on syntynyt Suomessa. Nämä ryhmät ovat vähän erikokoisia ja osittain limittäisiä. Jos ajatellaan vaikka työllisyyskehitystä, työmarkkinailmiöitä, niin se kehitys näissä ryhmissä on aika lailla samansuuntaista, mutta se taso on vähän erilainen. Eli hirveän tarkkana täytyy olla mistä ryhmästä kulloinkin puhutaan.

Anna: Onko joku tietty ryhmä, johon erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota? Jos ajatellaan vaikka työllisyyttä.

Hanna: Se on sitten tarkastelukulmasta ja kysymyksestä kiinni. Mutta me ollaan Tilastokeskuksessa paljon käytetty tätä syntyperää, joka on sitten ottaa myös huomioon ne jo Suomen kansalaisuuden saaneet Suomessa asuvat, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.

Anna: Maahanmuutosta on toivottu jo pitkään pelastusta Suomen työvoimapulaan. Kun ajatellaan tätä maahanmuuton tasoa tällä hetkellä, niin voidaanko teidän mielestänne sanoa, että ongelma on ratkaistu, kun maahanmuutto on näin vilkasta? Aloitatko Hanna?

Hanna: Ongelmat ei nyt ehkä vielä ihan ole ratkaistu ja käsittääkseni nykyiselläkään luvuilla ei vielä ei vielä niitä ratkaista. Mutta ehkä siinn on vielä tärkeämpää, että otetaan alueellinen ja sitten myös alakohtainen näkökulma siihen. Eli nykyinen maahanmuuttajaväestö aika lailla keskittyy pääkaupunkiseudulle. Se ei sitten välttämättä muun Suomen työvoimapulaa niin ratkaise. Ja sitten myös nämä työvoimapulasta kärsivät alat, että onko tulijoilla just sellaista osaamista? Voidaanko heitä kouluttaa näille aloille, jossa tarvitaan sitä? Ja sitten aika keskeistä on myös se, että jäädäänkö tänne, onnistutaanko me pitämään täällä maassa sitten niitä tulijoita. Niin kuin Janne tässä toi esiin, niin kaikenlaisia yllätyksiäkin voi tulla.

Janne: Joo, kyllä tämä ei ratkaise. Se on siis vastaus kysymykseen, mutta se on olennainen osa sitä ratkaisua, mitä Suomessa tarvitaan. Meillä on kaksi kysymystä, miten kohtaa osaaminen ja just tämä alueellinen kohtaanto myös toisena kysymyksenä. Ja näitä molempia on tietysti mahdollista jossakin määrin ohjata, mutta kuten me tiedetään, niin se väestökehityksen dynamiikka ja muuttoliike sitten Suomessa on ollut sen suuntaista, että se on tullut erityisesti pääkaupunkiseudulle, suurille kaupunkiseuduille. Ja just tämä kysymys siitä, että miten se hyödyttäisi eri puolilla Suomea, on erittäin hyvä kysymys. Ja tästähän mekin jatketaan vielä myöhemmin, mutta nyt on erittäin olennainen kysymys siitä, että miten maahanmuuttoa saadaan houkuteltua. Eli sitä vetovoimaa löytyy ja kunhan saadaan sitä pitovoimaa, kysymys, miten tullaan pysymään alueella, on erittäin iso.

Anna: Helsingin Sanomat uutisoi juuri viime viikolla, että työttömyys on ennätyksellisen suurta tällä hetkellä ulkomaalaisten parissa. Onko tämä jonkinlainen ilmiö, josta kuuluisi huolestua? Mitä siinä taustalla on?

Hanna: Niin, se uutinenhan oli, että työllisten ulkomaalaisten työllisten määrä on ennätyksellinen ja se on ihan totta, että viime vuonna meillä oli ihan ennätysmäärä työttömiä. Eli tämä uutinen oli siis sitä, että ulkomaalaisten työttömien määrä on ennätyksellinen ja tähän nyt siis jatkankin sen, mitä jo ehdin sitten lipsauttaa, että myös työllisten määrä oli ennätyksellinen ja ylipäänsä ulkomaisen työvoiman ja työikäisen väestön. Eli näitä lukuja täytyy katsoa suhteessa toisiinsa. Eli jos katsotaan työttömyysastetta eli työttömien osuutta työvoimasta, tarkoittaa työllisiä ja työttömiä yhteensä, niin työttömyysastehan ei ollut viimevuonna ennätyksellinen ulkomaalaisilla ulkomaan kansalaisilla.

Me on nähty paljon isompia lukuja 2010-luvulla ja vastaavasti 2022 ulkomaalaisten työttömyysaste oli ennätyksellisen matala, mutta silti meillä oli työttömiä ulkomaalaisia paljon enemmän kuin 2010 luvulla. Eli kun se väkijoukko kasvaa, niin täytyy sitten suhteuttaa näitä lukuja myös toisiinsa. Ja on ihan totta, että viime vuonna työttömyysaste nousi ulkomaan kansalaisilla. Vähän se nousi myös Suomen kansalaisella, koska viime vuonna nämä työmarkkinat sakkasivat. Tätä tilannetta kannattaa seurata ja katsoa kokonaisuutta ja seurata tilannetta. Ei mitään paniikkinappulaa.

Janne: Minä muutaman sanan vaihdoin Timosen Pekan kanssa, kun Vantaa oli vielä tässä otsikossa nostettu kärkenä. Niin kuin huomioida se, että esimerkiksi Vantaa on just sellainen kaupunki, joka on erittäin suhdanneherkällä alalla ihmisiä töissä rakennusalalla, ravintola-alalla. Molemmat ovat tietyllä tavalla kriisin kynnyksellä, ja tämä heijastuu todella nopeasti Vantaalle. Sama nähtiin esimerkiksi koronapiikissä. Se ikään kuin ampuu hyvin nopeasti ylös, toivottavasti myös sulaa nopeasti, eli se on myös varsin joustavaa työvoimaa siinä vaiheessa, kun työvoima tarvitaan.

Hanna: Toivotaan näin. Mitä me ylipäänsä tiedämme Suomeen esimerkiksi viime vuonna tulleista maahanmuuttajista? Ikärakennetta? Mikä on heidän pääasiallinen toimintansa? Mitä he tekevät Suomessa?

Janne: Kiitos Tilastokeskukselle erinomaisesta tilastotuotannosta. Vielä tarkemminhan meillä ei ole sitä rakennetta, siitä tulee tässä sitten vuoden mittaan enemmän tietoa. Mutta jos otetaan maahanmuuttoviranomaisen tiedot, niin meillä on siis huomattavasti enemmän opiskeluperäistä muuttoa tällä hetkellä. Sinänsä aika eksoottisista maista, Bangladesh taisi olla ykkönen ja hyvin paljon Intiasta, Sri Lankasta ja tämän tyyppisiä maita. Ne on noussut huomattavasti. Meillä on työperäistä maahanmuuttoa, ja turvapaikkahakemukset eivät ole mitenkään suuresti pompanneet.

Tietysti tämä Ukraina-kysymys ja se kotikuntalain muutos, sehän oli yksittäisistä tekijöistä kaikkein suurin. 16 000 ukrainalaista haki kotikuntaa viime vuonna, joka näkyy nyt maahanmuuttotilastona. Yhä edelleen siellä on samanmoinen, suurin piirtein 16 000 ukrainalaista, jotka eivät ole vielä hakeneet kotikuntaa, eli sekin on vielä mahdollisesti näkymässä tänä vuonna ja tulevina vuosina tämä luku. Me tiedämme sen, että he ovat nuoria, alle 45-vuotiaita. Siellä on jonkun verran näitä perheellisiä. Maahanmuuttoviraston tilastossa oli jännä yksityiskohta, mistä on eniten perheperusteisin, niin Sri Lankasta on eniten perhehakemuksia, mikä on kahdessa vuodessa pompannut sadasta yli 2 000:een. Joka on jälleen sellaisia aika jänniä maita mistä sitä tulee eikä tule edes mieleen minkälaisia taustoja siellä on. Se että he ovat nuoria ja ovat parhaassa työvoimaiässä. Yksi kysymys on sitten, onko mahdollisesti paljon tulossa sitä perhettä, se ei vielä kantaväestöstä kovin voimakkaasti poikkea, mutta totta kai se tuo huomattavasti tällaisen nuoren tuulahduksen Suomen ikärakenteeseen.

Anna: Jos mennään ihan aluetasolle eli katsotaan sitä Suomen kuntien tilannetta, niin mihin kuntiin tämä maahanmuutto painottuu?

Janne: Tähän Hanna jo totesi, että totta kai isommat. Pääkaupunkiseutu on ihan ykkönen, jos katsotaan vieraskielisten muuttoa, niin se tulee sitten pääkaupunkiseudulle. Turun seutu on toinen ja nyt Tampere on noussut. Se on houkutellut aina kansallisesti muuttoa, mutta myös nyt sitten kansainvälistä muuttoa. Eli tämä ei ole muuttunut mihinkään. Se on se perinteinen logiikka ja se on ymmärrettävää, että maahanmuutossa tämmöinen yhteisövetoisuus on huomattavasti kova.

Siellä missä tulee vahvaa yhteisöä, he integroituvat yhteiskuntaan. Sinne tulee sitten muita. Puskaradio on ihan valtavan tärkeässä merkityksessä heillä siihen kommunikaatioon, mikä paikka ja mikä maa on toimiva ja mihin kannattaa suunnata. Ja tämä on hyvin mielenkiintoista.

Sitä kansainvälistymistä tapahtuu joka puolella, mutta silti meillä on todella vähän alueita ja kaupunkeja, jotka ovat edelleen kansainvälistymisen alkumetreillä. Seinäjoki on yksi hyvä esimerkki, se on ollut tällainen kansallinen moottori, todella vähän maahanmuuttoa. Mutta just viime viikolla kuulin, että Seinäjoellakin se on kuitenkin suhteellisesti ollut iso murros ja he ovat aika helisemässä sen kanssa, että miten he saavat sen maahanmuuton integroitua hyvin ja sen homman rullaamaan. Ja tämä on iso signaali ja herätys kaikille suomalaisille alueille ja kaupungeille, että nyt tämä on arkipäivää. Nyt näiden ratkaisujen kanssa on mentävä eteenpäin.

Anna: Työllisyyttä jos ajattelee, niin varmaan tämä puskaradio korostuu sielläkin. Myös niitä kokemuksia työmarkkinoilta tulee jaettua. Ja minkälaiset suomalaiset työmarkkinat ovat ja minkälaista työtä on saatavilla. Voidaan mennä tähän myöhemmin vai haluatko nyt kommentoida?

Hanna: Voidaan mennä myöhemmin.

Anna: Ehkä palaisin vielä tähän aluekehitykseen. Jos ajatellaan kaupungistumiskehitystä, niin miten  maahanmuutto vaikuttaa tähän alueelliseen dynamiikkaan, voimistuuko kaupungistuminen meillä maahanmuuton myötä? Vai voisiko tämä myös auttaa jollakin tavalla niitä Suomen syrjäseutuja, jotka kaipasivat kuitenkin ehkä työvoimaa ja sielläkin on yrityksiä, johon tarvitaan hoivaa ja käsiä. Miten näkisit tämän?

Janne: Tämä on erittäin iso kysymys. Tämä voimistunut maahanmuutto itse asiassa kiihdyttää kaupungistumiskehitystä Suomessa. Kuten kuvattiin, niin se muuttoliikelogiikka on hyvin samantyyppinen. Rasmus Arolla on ihan hyvä pointti ollut siitä, että esimerkiksi jos mietitään ukrainalaisia, niin he ovat isoista kaupungeista, Helsinkiä suuremmista kaupungeista tulleet tänne. He todennäköisesti myös kaipaavat siinä arjessaan sitä, että on sitä ison kaupungin elämää ympärillä ja sitä yhteisöä ympärillä. Eli se tulee heijastamaan ja kiihdyttämään tätä kaupungistumista Suomessa.

Maaseutumaiset ja muutkin alueet voivat hyötyä siitä virrasta. Kysymys on just siitä, että millä tavalla se otetaan voimavaraksi ja se integroidaan. Mikä on se vastaanottavaisuus? Jos se yhteisö alkaa viihtymään sillä alueella, niin siitä lähtee leviämään se sana, että täällä on hyvä olla ja siitä se lähtee sitten integroitumaan laaja-alaisesti siihen kyseiseen alueeseen. Jolloin tämä tarkoittaa, että kaikilla alueilla periaatteessa on mahdollisuuksia hyötyä siitä, mutta se vaatii erittäin aktiivista vastaanottavaisuutta ja työtä siitä, että millä tavalla maahanmuuttajat sitten integroituisivat alueilla.

Tämä ei ole siis julkisen sektorin asia. Tämä on koulutuslaitoksen asia. Tämä on yritysten asia ja yhteisöjen asia, että miten se toimii. Mutta mielenkiintoinen tämä on. Meidän maahanmuuttomalleistamme on tänään keskusteltu toisaallakin, startup-yhteisön toimesta on mietitty sitä, minkälaiset maahanmuuttomallit ovat hyviä, niin Kanadassa on kiinnostavia esimerkkejä. Siellä periaatteessa on tällaisia malleja, joissa yhteisö ottaa sen arvioitavaksi, että onko maahanmuuttaja tervetullut alueelle ja pääsevät mukaan. Tosi mielenkiintoisia kansainvälisiä käytäntöjä on, joka just korostaa sitä yhteisön vastaanottavaisuutta.

Anna: Noista onkin mielenkiintoista ehkä kuulla sitten myöhemmin lisää vielä ehkä toisessa tilaisuudessa. Mutta hyviä esimerkkejä. Osaajapula on ollut pitkään Suomessa keskustelussa ja on oltu huolissaan siitä, että Suomi ei houkuttele kansainvälisiä osaajia. Keski-Euroopan maat ja muut Pohjoismaat on houkuttelevimpia paikkoja kuin Suomi. Jos nyt ajatellaan tätä maahanmuuton volyymiä tällä hetkellä, niin mitä sanot Hanna, voidaanko nyt jo lopettaa huolipuheet tältä osin, kun nettomaahanmuutto kuitenkin huitelee jo siellä 5 000–10 000 hengen välillä kuukaudessa?

Hanna: No ei varmaan voida sitä lopettaa. Ja se mitä sanot, niin tottahan se on, että Suomi ei ole todellakaan ole yksin tässä toimessaan saada tänne osaavaa työvoimaa. Me olemme aika pieni tekijä tuolla kansainvälisillä markkinoilla. Toki meillä on sitten semmoisia hyviä valttikortteja, että meillä on tosi laadukasta työelämää. Meillä on toimiva yhteiskunta, luontoa, mahdollisuudet työn ja perheen tai työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.

Meillä on paljon hyvää, toisaalta meillä on myös tämä sää. Ilmasto ei välttämättä kauheasti houkuttele kaikkia. Meiltä puuttuu semmoinen kansainvälinen ilmapiiri eli ei kaikki hyppien keikkuen tänne haluaisi tulla, mutta ne, jotka sitten tulee, niin olisi ihan hirveän tärkeää, että voidaan niistä pitää kiinni. Ja tässä yhteydessä on jo muutamaan otteeseen tätä asiaa sivuttu, mutta jos tulee työperäistä maahanmuuttoa, heille tulee perhe mukana, niin miten se perhe integroituu? Miten perhe tuntee puolet, löytyykö puolisolle työtä? Koulutus, päivähoito? Miten yhteisössä otetaan? Miten tervetulleeksi he tuntevat itsensä? Miten saadaan tuettua tätä kotoutumista ja kielenoppimista ylipäänsä?

Minulla on sellainen käsitys, että tämä suomen kielen ja ruotsin kielen oppiminen, siinä järjestelmässä on toivomisen varaa. Suomessa se on hirveen tärkeä tekijä just tämän kotoutumisen kannalta. Sitten taas toinen ryhmä on tämä Suomessa tutkintoon opiskelevat, että niistä pitäisi pitää kiinni, että ei päästetä niitä. Nyt on ollut näitä uutisia, että on lähdetty Suomesta, kun ei ole saatu töitä ja se tuntuu aika hullulta, kun ajattelee että se on juuri nimenomaan Suomessa saanut sitä koulutusta, meidän työmarkkinoillemme sopivaa koulutusta. He tuntevat jo suomalaista yhteiskuntaa.

Siinä menetetään kanssa kyllä resursseja, että näitä päästetään ja sitten tämä puskaradio tulee taas just tässä. Se on hirveän tärkeää minkälaisia kokemuksia näillä nykyisillä ja tulevilla maahanmuuttajilla täällä on työelämästä ja elämästä. Koska puhutaan tämmöisestä ketjun muuttamisesta, tulee joku yksilö tai pieni ryhmä jostakin joltakin alalta jostakin maasta ja kertoo niitä vaikutteitaan ja se on sitten joko, että sieltä sitten tulee verkostoja lisää ja tai sitten ei missään nimessä tänne. Tämä on kyllä yhteinen asia.

Janne: Joo siis Saukkosen Pasi on paljon puhunut tästä kilpailutilanteesta, mikä on osaajien houkuttelussa. Suomi ei ole A-kategoriaa maailman maista osaajille, jotka voivat valita useammista paikoista. On kova kilpailu muiden Pohjoismaiden kanssa, Hollanti, Irlanti. Ja tämän suhteen Maahanmuuttoviraston viime vuoden tilastot olivatkin mielenkiintoisia, kun vuonna 2022 oli 3 000 erityisasiantuntijaa, jotka hakivat Suomesta tai muuttivat Suomeen, niin viime vuonna se puolittui, 1 500. Eli se olkoon jo jonkinlainen signaali siitä, että tämä saattaa kääntyä myös nopeasti.

Sehän perustuu tietysti siihen kuvaan, mikä maasta on. Meiltä on tullut aivan uudenlaisia signaaleja. Onko maamme vastaanottavainen ja houkutteleva? Ne leviävät nopeasti ja nämä ihmiset laittavat listallaan aika nopeasti järjestykseen, että onko tuo paikka, missä pitemmällä aikavälillä elämäni olisi toimiva. Tämä on erittäin, erittäin iso kysymys näille erityisasiantuntijoille, joita kaikki haluavat ja tarvitsevat. Mutta sitten myös toinen puoli on tämä osaaminen, että meillä on todella paljon varmasti sellaista osaamista, jota ei vieläkään hyödynnetä. Tässä on koko ajan tehty paljon töitä, mutta vielä pitää tehdä huomattavan paljon enemmän, että niitten täällä olijoiden osaaminen hyödynnetään.

Kolmanneksi vielä nostaisin yrityskentän. Tämä on jännä tämä kielikysymys, että voidaanko toimia millä kielellä ja voidaanko toimia google translaterin kanssa. Ketterät tekevät nopeita hyviä ratkaisuja, mutta todella paljon vielä siinäkin on kysymystä, että miten ja millä kielellä toimitaan ja miten ja miten osaamista hyödynnetään.

Anna: Varmasti. Mennään työllisyyslukuihin. Ulkomailla syntyneiden työllisyyskehitys on Suomessa ollut ripeää. On ollut positiivisia signaaleja sieltä. Naisten työllisyys on jo yli EU:n keskitason, miesten samaa tasoa kuin EU-maissa keskimäärin. Millaisia selityksiä löytyy esimerkiksi tämän naisten hyvän työllisyyskehityksen takana Hanna?

Hanna: Siinä varmasti ensinnäkin se, että maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on ollut hyvin matala Suomessa, siis suhteessa suomalaisiin naisiin ja suhteessa maahanmuuttajamiehiin. Eli siellä on ollut sitä kasvupotentiaalia, työmarkkinat on vetäneet siellä ja sieltä on löytynyt sitä kasvupotentiaalia, mutta ehkä siellä taustalla on kaksi tämmöistä vähän erilaista ilmiötä. Toinen on tässä maassa jo olleet ulkomaista syntyperää olevat naiset, joiden osalta on herätty jo kauan aikaa sitten siihen, että heillä on matala työllisyysaste ja erityisesti äitiys on semmoinen asia, joka saa nämä naiset pysymään kotona ja sitten heikko kielitaito estää sitä työllistymistä.

Tällaisia kaikkia hankkeita ja toimenpiteitä on kyllä tehty aika lailla viime vuosina. On yritetty sparrata tätä joukkoa työelämään ja varmaan vaikutukset alkavat näkyä. Mutta sitten toinen tekijä on sitten ihan se, että meillä on ollut kuten tuli jo ilmi, että meillä on tämä työperäinen maahanmuutto lisääntynyt tosi paljon myös naisilla. Sote-alalle erityisesti on tullut paljon Aasiasta maahanmuuttajanaisia töihin. Se on sillä lailla pikkasen myös muuttunut se rakenne. Aikaisemmin naisilla oli ehkä perhesyyt ja on se varmaan edelleenkin iso maahantulon syy, mutta se on yhä enemmän myös tätä työperäistä maahanmuuttoa.

Anna: Totta, jos vielä pureudutaan vähän tarkemmin ulkomaalaistaustaisiin, hehän ovat heterogeeninen ryhmä. Jos katsotaan syntymäaluetta esimerkiksi, niin mitä eroja siellä on työtilanteen, ammattiaseman, minkälaisissa ammateissa toimitaan eri ryhmien välillä?

Hanna: Alueellisesti voidaan tosiaan katsoa vaikka syntymämaan mukaan näitä tulijoita, ja EU-maista tulijoilla työllisyysasteet ovat korkeimmat. Usein sieltä nimittäin tulee tällaista työperäistä maahanmuuttoa, sellaista että on työtä täällä yleensä odottamassa ja silloin on korkeammat työllisyysasteet kuin suomalaisilla.

Sen sijaan kansainvälisen suojelun tarpeen vuoksi Suomeen tulleilla ja perhesyistä tulleilla on matalampaa työllistyminen. Tai sanotaan, että se lähtee hitaammin käyntiin se työllistyminen ja näin ollen Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka, täällä ovat työllisyysasteet sitten matalampia. Mutta siellä on tosi paljon kehitystä tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siellä on työllisyysaste noussut tosi paljon ja erityisen paljon noussut kymmenen viime vuoden aikana Somalia ja muu Afrikka -ryhmässä, joka alkaa olla jo samaa luokkaa aasialaisten ja venäläisten kanssa. Mielenkiintoista eroja on kyllä. Ei ole yksi iso könttä, ja tilanne elää myös.

Anna: Onko sitten vielä jotain toimialoja, joille erityisesti ulkomaalaiset työllistyvät?

Hanna: Ulkomaalaiset on enemmän keskittynyt muutamalle isolle toimialalle. On teollisuus ja majoitus ja ravitsemistoiminta. Informaatio ja viestintä on iso. Hallinto ja tukitoimet, siis kiinteistöhuoltoa, siivousta, sote-alat, rakentaminen. Ja nyt jos vertaa koko väestöön, niin erityisesti se majoitus ja ravitsemusala ja informaatio ja viestintä, siellä ulkomaalaisten osuus on suhteessa kaksinkertainen verrattuna Suomen koko väestöön. Eli kaksi kertaa niin paljon ulkomaalaistaustaista työllisistä on näillä aloilla kuin koko väestö.

Anna: Eli tavallaan juuri siellä työvoimapulan aloilla. Jos ajatellaan vaikka ravintola-alaa ja ehkä sitten näitä erityisosaajia, jos mennään sinne informaatioalaan.

 
Janne: Kyllä ja sitten just tämä sote-kysymys ja sote-kädet. Niitähän nyt haetaan. Filippiiniläiset ovat se suurin porukka, joka on tullut. Kaikkein eniten työperäistä maahanmuuttoa on Filippiineiltä Suomessa ja se on todella tullut tarpeeseen, koska sitä työvoimaa ei vaan kerta kaikkiaan löydy.

Hanna: Tuohon vielä pitää lisätä vielä nämä hallinto ja tukitoimet. Siellä on ylikorostunut se ulkomaalaisten osuus. Ja sitten koulutus ja rakennusala on myös tämmöisiä, missä on keskimääräistä enemmän ulkomaalaista.

Anna: Mutta aika kattavasti kuitenkin vähän joka toimialalla. Ehkä tämmöinen vähän kinkkisempi kysymys. En tiedä kumpi haluaa aloittaa, mutta kilpaileeko vieraskieliset tai ulkomaalaistaustaiset suomalaisten työttömien kanssa näistä työpaikoista, kun tässä kuitenkin keskustelua käydään osaajapulasta ja työvoimapulasta? Mutta toisaalta tiedetään, että onhan meillä työtä tarvitsevia ihan omasta takaakin.

Janne: Naiset ensin.

Hanna: Tavallaan voi katsoa myös tätä alueen ja alan näkökulmaa, että en nyt usko, että tällainen filippiiniläinen sairaanhoitaja pääkaupunkiseudulla sote-alalla varsinaisesti samoista työpaikoista kilpailee kymenlaaksolaisen työttömäksi joutuneen paperimiehen kanssa. Olen itse siis Kymenlaaksosta kotoisin, mutta vakavammin ottaen niin kyllähän aihe kiinnostaa ja sitä on tutkittu. Matalapalkka-alojen suhteen, siinä on vähän semmoista suuntaan ja toiseen tulosta. Esimerkiksi Tanskassa 90-luvulla, kun tuli paljon pakolaisia, matalapalkka-aloilla se johti pikemminkin siihen, että tanskalaiset, jotka oli ennen työskennelleet siellä, siirtyivät tämmöisiin missä vaadittiin tanskan kieltä ja kulttuurista osaamista, että heillä tavallaan palkkataso nousi ja ura kehittyi sitä myöten. Sitten meillä on myös esimerkkejä siitä, että matalapalkka-aloilla, kun on paljon tulijoita, niin palkkataso laskee ja tulee tällaista kilpailua. Mutta nämä ovat vähän kontekstista riippuen. Sitten taas korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osalta tulokset ovat tutkimusten mukaan voittopuolisesti positiivisia. Eli korkeasti koulutetut tuovat ideoita, innovaatioita, verkostoja, mikä hyödyttää talouskasvua. Se hyödyttää näitä yrityksiä, jotka voi laajentaa, nostaa palkkatasoa ja palkata lisää.

Anna: Eli sitä osaamista sieltä ulkomailta, voidaan vähän kopioida sitten Suomeen.

Janne: Joo, minä väistäisin vaan kysymyksen sillä, että sanoisin, että Suomessa on tällä hetkellä tietysti hieman huojentunut tilanne, mutta osaavan työvoiman saanti on isoin pullonkaula kasvulle ja ihan hyvinvointivaltion rakenteille tulevaisuudessa, jolloin me tarvitsemme huomattavasti enemmän työvoimaa ja me tarvitsemme maahanmuuttoa sitä työvoimaa tänne tuomaan.

Kilpailua toki jossain määrin on, mutta jos pitäisi ihan yksiselitteisesti sanoa, niin sanoisin, että ei kilpailu ole sellaista, että se söisi mahdollisuuksia suuressa määrin. Totta kai on tiettyjä yksittäisiä tapauksia, mutta tämä yhteiskunta tarvitsee maahanmuuttajia sekä siellä suorittavassa työssä, mutta myös erityisasiantuntijoita.

Anna: Siirrytään siten väestötason asioihin näistä työllisyyskysymyksistä. Maahanmuuton ohella nähtiin viime vuonna syntyvyydessä poikkeuksellisia lukuja. Syntyvyys laski viime vuonna ennätyksellisen alas. Onko vilkastunut maahanmuutto myös lääke näihin syntyvyyden haasteisiin?

Janne: Joo, tämä on valtava muutos ollut 2010-luvun puolesta välistä tämä liuku ja tämä syntyvyyden romahdus. Maahanmuutto ei muuta sitä nopeasti. Tietysti jos maahanmuutto tapahtuu perheellisinä, jolloin tulee lapsia mukana, niin silloinhan se jonkun verran myös nopeasti näkyy. Mutta se on hyvin vähäistä vielä verrattuna siihen, kuinka dramaattisesti kantaväestön lapset vähenevät nyt.

Siinähän on siis tapahtumassa tällä vuosikymmenellä jo ihan valtava tiputus 80 000 lasta vähemmän peruskouluissa 2030 verrattuna nykyiseen. Ja sen takia tämä kysymys siitä, että millä tavalla tämä maahanmuutton paikkaisi tätä niin se tulee jonkun verran hitaasti, mutta ei paikkaa sitä monttua mikä tulee kantaväestön syntyvyyden romahtamisesta. Ja sitten vielä ajan saatossa on huomattu, että myös maahanmuuttajien syntyvyys on samanlainen kuin kantaväestöstä. Siinä on alussa ehkä pikkusen eroa ja suurempi lapsiluku, mutta sitten se lähenee toisiaan siinä vuosien varrella.

Anna: MDI julkaisee säännöllisesti väestöennusteita. Osasitteko itse ennakoida sitä, että Suomeen muuttaisi 2023 yli 70 000 ihmistä ulkomailta? Vai tuliko tämä täytenä yllätyksenä? Kuitenkin ehkä erilaisia skenaarioita olette silloin tehneet.

Janne: Joo jotain skenaarioita. Kiitos vaan taas Tilastokeskuksen loistavasta perusdatasta. Me vaan jalostamme sitä vähän pidemmälle. Rasmus Aro on tosiaan laskenut neljä skenaarioista, joista perusuran lisäksi on kaupungistumisskenaario, hajautumisskenaario ja kansainvälistymisen skenaario ja Rasmus, kun laski kansainvälistymisen skenaarioon, niin laskettiin 35 000 plussalla, ei 58 000:lla. Eli huomattava ero. Siinä on se Ukraina-piikki, joka kun otetaan pois, niin on kohtalaisen lähellä sitä määrää. Viime vuosi oli poikkeuksellisen iso ja se todennäköisesti ei ihan samassa mitassa tule toteutumaan.

Ja kohta vielä varmaan spekuloidaan sillä, että minkälainen se tulevaisuus on. Mutta toisaalta ne maahanmuuttoviraston tulevaisuusarviot siitä, että miltä näyttää tämä vuosi osatekijöillä, niin siellä kuitenkin ennustetaan, että kohtalaisen paljon tulee olemaan kaikilla perusteilla muuttoa, jopa vähän vilkastuen. Opiskeluperusteistamuuttoa vielä enemmän ja työperusteistakin mutta vähän riippuen siitä, että mitä taloudessa tulee tapahtumaan ja mitä on. Siinä mielessä on erittäin todennäköistä, että se on piirun verran korkeammalla jopa kuin se oli se 35 000, mikä oli meidän kasvuskenaariossamme.

Anna: Tämä ukrainalaisten tuoma lisä kuvaa hyvin sitä ennustettavuuden vaikeutta, koska ei ennustettu sotaa Eurooppaan. Tietysti siinä mielessä teidän perusskenaarionne näyttivät varsin hyvin onnistuneelta, jos näin ajatellaan. Muissa Pohjoismaissa, onko ollut vastaavanlaista nettomaahanmuuton kasvua?

Janne: Tämä on erittäin mielenkiintoinen kysymys. Heräsin miettimään, mitä on tapahtunut naapurimaissa ja en päässyt länsinaapuria pidemmälle. Katselin Ruotsin dataa, että miltä se maahanmuutto on näyttänyt ja olin varsin yllättynyt. Viime vuosi oli nettomaahanmuutossa alin koko 2000-luvulla, eli siellä se on kääntynyt täysin toisinpäin.

Heillä on ollut suurimmillaan yli 115 000 nettomaahanmuuttoa, ja viime vuonna se oli vähän yli 20 000, joka on tosiaan alhaisin luku mitä on ollut pitkään aikaan. Tässä kun palataan siihen yhteiskuntapolitiikkaan isosti, niin Ruotsi ja Tanska ovat jo paljon aikaisemmin lähettänyt paljon maahanmuuttokriittisempää signaalia maailmalle. Tässä voi olla jonkun verran jopa sellaista heijastettavaa siihen, että Suomi ja Norja jossain määrin voivat olla kiinnostavia. Elikkä tämä on aina riippuvainen myös siitä, että mitä tapahtuu naapurimaissa. Eli hyvin samankaltaisia virtoja on odotettavissa. Mutta sitten sillä kansallisella politiikalla vaikutetaan tietenkin siihen, että miten se kohdistuu.

Totta kai ukrainalaisten kysymys on iso kysymysmerkki. Niitä menee joka puolelle, mutta siinäkin on sitten se, että tuleeko sota kestämään kuinka pitkään ja minkälaisia virtoja tulee. Toisaalta jos ukrainalaiset toteavat, että tämä on hyvä maa olla ja ovat integroituneet tänne, niin se olisi mahtavaa, kun me saisimme vielä ne huikeat digiosaajat sieltä Ukrainasta. Se valtio on valovuosia edellä muita maita digitalisaatiossa ja olisi mahtava saada sitäkin osaamista vielä enemmän tähän maahan.

Anna: Vielä tällaista yleistä maahanmuuton ennakointia seuraaville vuosille. Haluatko antaa jonkinlaista arviota, että olivatko nämä viime vuodet oikeasti poikkeuksia vai oliko tämä vaan entistä suuremman maahanmuuton alku?

Janne: Joo siis todennäköisesti se oli piikkivuosi tämä viime vuosi, mutta itse ennustaisin, että se jää hieman korkeammalle tasolle kuin mitä oli aikaisemmin oletettu. Just viitaten näihin Maahanmuuttoviraston arvioihin siitä, minkälainen tämä tulevien vuosien tilanne Suomessa on ja sen takia on erittäin oletettavaa, että tämä maahanmuutto tulee pysymään korkeahkolla tasolla. Ja itse heittelisin ehkä sinne 35 000 ja 45 000 hujakoille vuosittaista plussaa.

Anna: Kuinka suureksi Suomen väkiluku voisi kasvaa?  

Janne: Tämä oli tosi mielenkiintoinen ja hyvä tietokilpailukysymys. Rasmus laittoi nämä sinne omaan koneeseensa, että jos tämä toteutuisi viime vuoden piikki ja mentäisi vuoteen 2040 asti, niin mikä olisi Suomen väkiluku vuonna 2040? Ja itse kun arvioin sitä, että nousisiko se jotain kuuden miljoonan kieppeillä, niin Rasmus sanoi että 6,7 miljoonaa olisi Suomen väkiluku 2040.

Se on todella iso verrattuna siihen mitkä ne skenaariot ovat. Ja ajatelkaas jos se on sitä, että integroidutaan ja tuotetaan verotuottoja, niin kaikki ne isot kriisit mitä me on mietitty eläkejärjestelmässä ja tulevan hyvinvointiyhteiskunnan kantokyvystä, niin tämä näyttää paljon valoisammalta. Erittäin lupaava luku siinä mielessä, kun ajatellaan tätä koko yhteiskunnan keskittymää.

Anna: Tämä tietysti liittyy taas edelleen kiinteästi siihen työllisyyteen, koska ajatellaan että ihmisten on hyvä työllistyä tänne. Palataan Hanna sinuun ja mitä osaisit kertoa ulkomaalaistaustaisten työsuhteista? Tekeekö nämä epätyypillistä työtä enemmän kuin suomalaiset, ylipäänsä tätä yleiskuvaa?

Hanna: Joo, kyllä siellä on enemmän määräaikaista ja osa-aikaista työtä. Itseasiassa määräaikaisia työsuhteita on myös muissa EU-maissa enemmän ulkomaalaistaustaisella väestöllä ja vuokratyössä, alustavälitteisessä työssä, kevytyrittäjinä on suhteessa enemmän ulkomaalaistaustaisia. Osittain nämä työsuhteet varmaan liittyvät siihen, että millä aloilla työskennellään siellä Mara-alalla ja palvelualoilla.

Sitten taas välillisesti voi ajatella, kun jossain sitä osaamista saatu käyttöön, että meillä on näitä korkeasti koulutettuja siivoojia, niin sitten taas välillisesti se voi oikeasti johtua tämmöisestä työnsaantihankaluuksista ja jopa syrjinnästä, että päädytään johonkin palvelualalle, vaikka olisi sitä osaamista muuallekin. Kun vuonna 2021 tehtiin työvoimatutkimuksen lisäosa EU-maissa näistä ulkomaalaistaustaisten työmarkkina- asioista, niin Suomihan johti siellä Ruotsin ohella siinä, että kuinka moni meillä työllisistä ulkomaalaistaustaisista oli kokenut vaikeuksia työn löytämisessä.

Eli meillä kolmannes ja Ruotsissa samoin kolmannes kertoi tämmöisistä vaikeuksista. Muissa EU-maissa olivat tätä alempia nämä prosenttiluvut. Meillä se suurin ongelma koettiin, että se oli ollut kielitaidossa, mutta siellä nousi myös syrjintä. Ja kun minä katsoin Eurostatin lukuja, niin kyllähän Suomessa se koettu syrjintä rekrytointitilanteessa ongelmana työnsaannille, niin se oli Suomessa suurinta näihin EU-maihin verrattuna mistä sitä tietoa oli.

Eli jos palkkatöitä on vaikea löytää, niin sehän myös sitten heijastuu vaikka alustavälitteiseen työhön ja sitten yrittäjyyteen, missä meillä on suomalaisilla ja ulkomaalaistaustaisilla yrittäjillä suurin piirtein yhtä suuri osuus, kun EU-maissa taas keskimäärin se on niin, että ulkomaalaistaustaisissa on vähemmän yrittäjiä kuin kotoperäisessä väestössä. Tätä minä en ole aikaisemmin myöskään tiennyt ennen kuin tutustuin noihin Eurostatin lukuihin, et aika jännä ilmiö. Ja useinhan just niin ajatellaan, että yrittäjyys, et jos et saa palkkatöitä...

Anna: Sieltä löytyy sitten se ura.

Hanna: Työllistä itse itsesi.

Janne: Kyllä tuo on jännä ilmiö, koska tähän on taas länsinaapurissa ollut toisinpäin. Jos on ymmärtänyt oikein, että siellä yrittäjyys on huomattavasti korkeammalla tasolla. Yllättävä tieto.

Hanna: Nämä ovat työvoimatutkimuksen lukuja, jos katsotaan työssäkäyntirekistereitä, siellä taisi olla yksi prosenttiyksikkö eroa, mutta suurin piirtein samoissa ollaan.

Anna: Tuokin oli mielenkiintoinen tieto, että jos ajatellaan niitä hankaluuksia mitä on koettu työmarkkinoilla. Jos miettii Ruotsia ja Suomea, niin aika erilaisia maita maahanmuuton suhteen ja silti oli samaa tasoa nämä vaikeudet löytävät palkkatyötä. Mutta ehkä siellä Ruotsissa on tosiaan sitten se yrittäjyys löydetty helpommin väyläksi. Huoltosuhteesta vielä millaisia vaikutuksia maahanmuutolla uskotaan olevan tähän työikäisen ja työssäkäyvän väestön kehitykseen tulevina vuosikymmeninä? Huoltosuhde on puhuttanut paljon sekin.

Janne: Kyllä jo ennen kuin oli puhetta, että totta kai nuori ikärakenne, joka maahanmuuttajilla on, tervehdyttää väestöllistä huoltosuhdetta. Toinen kysymys on taloudellinen huoltosuhde, joka riippuu siitä työmarkkina-asemasta. Ehdottomasti me tarvitsemme, olemmehan yhä edelleen globaalisti kolmanneksi ikääntynein väestö siellä Japani ja Italian kanssa jotakuinkin. Kyllä meillä on aika suuri se haaste vielä muutama vuosikymmen ja me tarvitsemme tätä maahanmuuttoa, jotta tämä huoltosuhde paranisi. Ja tässä me tarvitsemme nimenomaan sitä työvoimaa. Se on se kysymys mitä tässä on tärkeää.

Anna: Vielä työllisyydestä, jos ajatellaan tätä työllisten määrän kasvua. Tieto ja trendit - blogissa vähän aikaa sitten kerrottiin tieto, että työllisyyden kasvu on ollut lähes yksinomaan vieraskielisten varassa. Miten Hanna näet, että onko siis niin, että jos työllisiä halutaan enemmän, niin oikeastaan se katse pitää kääntää sinne maahanmuuttajaväestöön?

Hanna: No, varsinkin jos puhutaan työllisten määrästä, niin kyllähän se vähän näin on, koska meillä alkaa tulevatkin työmarkkinoille tulevat ikäluokat olla koko ajan pienempiä, että meillähän työikäinen väestö vähenee. Kyllä siinä mielessä katseet täytyy kääntää.

Anna: Sieltä tytöllisyyden nostetta sitten löytyy. Vielä oikeastaan ulkomaalaistaustaisten ja heidän työmarkkina-asemansa liittyen niin ehkä tällaisena niin kuin yleisenä kysymyksenä, että jos ajattelee, että he oli työllistyneet enemmän epätyypillisiä työsuhteisiin. Tulisiko meidän yhteiskuntana suhtautua suopeammin osa-aikaiseen työhön, kevytyrittäjyyteen, alustatyöhön ja muuhun tämmöiseen epätyypilliseen työhön, josta kuitenkin on semmoinen väylä maahanmuuttajille työllistyä? Onko kinkkinen kysymys?

Hanna: No jaa, siis kyllähän tällaiset erilaiset työnteon joustavat muodot, niin kyllähän ne monille toimii tällaisena astinlautana työelämään tai sitten vaikka, jos eläkkeellä ollaan, niin voi vielä vähän pitää kiinni. Kyllä niitä varmasti erilaisia työnteon muotoja tarvitaan. Sopii monille omaan elämäntilanteeseen, on just sitä mitä halutaan, mutta silloin jos haluaisi vakiinnuttaa sitä asemaansa siinä ja se muodostuu vähän ansaksi, niin sitten kyllä tietysti ollaan ongelmissa. Varsinkin kun meidän sosiaaliturvajärjestelmämme ei ehkä ihan täysin vastaa näihin kaikkiin erilaisiin työnteon muotoihin. Mutta toi työllisyysasteen kasvu, sehän on viime vuosina niin se on tapahtunut pääasiassa just osa-aikaisen työn kautta, eli sillä lailla sitä työllisyysastetta on voitu nostaa. Vuokratyökin on yleistynyt.

Jos ajatellaan, että totta kai meillä on siis osa-aikatyön tekijöitä, jotka toivoisivat enemmän työtunteja ja kokoaikaista työtä. Mutta sitten myös työvoiman ulkopuolella on ihan varmasti paljon ihmisiä, osatyökykyisiä, eläkeläisiä, pienten lasten vanhempia, jotka haluaisivat jotenkin jollain joustavalla tavalla osallistua työelämään, että tarvittaisi jotain tämmöisiä myös tällaista osa-aikatyötä, joka olisi houkuttelevaa ja mahdollista. Ja sitten taas tosiaan, kun ajatellaan näitä Euroopan maita, joissa työllisyysaste on Suomea korkeampi, niin kyllä tosi monessa se osa-aikatyön osuus on myös korkeampi kuin Suomessa.

Anna: Meidän suuri maahanmuuttokeskustelumme lähenee loppuaan. Tässähän riittää keskusteltavaa, vaikka koko loppupäiväksi. Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. Vaikeuttaako vai helpottaako meidän näinkin vilkas maahanmuutto tämän tavoitteen saavuttamista Janne?

Janne: Joo, tämä on erittäin kinkkinen kysymys sinänsä, että mehän toivotaan, että Suomessa olisi enemmän työvoimaa kuten tässä on kuvattu. Ja sitten kuitenkin se työllistymisen polku voi olla piirun verran pitempi. Eli todennäköisesti tämä hidastaa sitä tavoitteen saavuttamista. Mutta sitten kysymys voisi kuulua, että onko tämä hyvä tavoite vai pitäisikö se ollakin työllisten absoluuttinen määrä me tarvitsemme siihen mieluummin kuin se suhteellinen osuus, koska Rasmuksella oli tässä kanssa hyvä idea siitä, että se 77 prosenttinen työllisyysaste, jossa on paljon enemmän työvoimaa, on todennäköisesti elinvoimaisempi yhteiskunta kuin 80 prosenttia työllisyysastetta ja vähemmän työvoiman määrää. Eli tämä on siinä mielessä miellyttävää, niin että sitä työvoimaa me tarvitsemme enemmän ja siinä mielessä hirttäytyminen siihen työllisyysasteen prosenttilukuun ei ole välttämättä fiksua.

Anna: Haluatko Hanna vielä kommentoida?

Hanna: Hyvin tuli tässä Janne sanoneeksi.

Anna: Mutta hei, kiitoksia keskusteluille Hanna Sutela, Janne Antikainen. Aiheen käsittelyä voi jatkaa X:ssä aihetunnisteella tilastolive. Kiitos kuuntelijoille ja hyvää päivän jatkoa kaikille!