Etusivu > Ajankohtaista > Tilastolive > Tilastolive: Tilastot talousennusteiden takana

Tilastolive: Tilastot talousennusteiden takana

21.5.2024 lähetyksen tekstiversio 

Matti Paavonen: Oikein hyvää huomenta ja tervetuloa Tilastoliveen. Tämä on suora lähetys Tilastokeskuksesta Helsingin Kalasatamasta. Tämän lähetyksen aiheena ovat talousennusteet ja tilastojen rooli niiden tekemisessä. Keskustelemassa meillä on finanssineuvos Janne Huovari valtiovarainministeriöstä ja neuvonantaja Mikko Sariola Suomen Pankista. Tervetuloa lähetykseen! Te olette vastuussa Suomen Pankin ja VM:n ennusteista, tietenkin taustalla on muitakin, mutta otetaan tästä nyt kunnia. Teillä on pitkä ura ennustamisessa. Kuinka kauan olet ollut tekemässä talousennusteita, aloitetaan vaikka Jannesta. 

Janne: Minä olen ollut oikeastaan koko aikuistyöurani ennustamassa. Olin aikaisempina vuosina Pellervon taloustutkimuksessa ja nyt sitten VM:ssä kolmatta vuosikymmentä menossa. 
 
Matti: Onko kristallipalloja takataskussa eli vuoden talousennustajan palkinto? 
 
Janne: On niitä PTT:n ajoilta useampia. 

Matti: Mites sinulla? 

Mikko: Kuulostaa siltä, että Janne on ollut vähän pitempään kuin minä, mutta olen kanssa kyllä pitkään ollut, parikymmentä vuotta. Taitaa tulla 20 tässä ihan ensi vuonna täyteen ja ennen Suomen Pankkia olin valtiovarainministeriössä. Olen ollut myös Ruotsissa valtiovarainministeriössä tekemässä ennusteita Finansdepartementissa ja nyt kohta tulee 10 vuotta Suomen Pankissa ennusteiden ja talouden seurannan parissa. 
 
Matti: Voin sanoa, että kohtuullisen hyvin tiedätte, miten ennusteita laaditaan ja mitä sinne menee sisään ennen kuin saadaan lukuja ulos. Miksi VM ja Suomen Pankki laatii ennusteita? Mitä ero niillä on ja mihin me niitä tarvitaan? Meillä Suomessa on noin 16 ennustajaa. Mihin me tarvitsemme niin monta ennustetta? Miksi teillä on omat ennusteet? 
 
Janne: Suurimmassa osassa ennusteista on tarkoitus luoda jonkinlainen talouskuva ja näkymä siitä, mitä taloudessa tulee tapahtumaan johonkin tarkoitukseen tai sitten viestitään sitä omaa näkemystä, minkälainen kuva taloudesta on.  

VM:n ennusteet ehkä poikkeavat kaikista muista ennusteista sillä, että sillä on myös tavallaan suoraa hallinnollista käyttöä. VM:n ennusteen pohjalta sitten tehdään budjettiin tuloarvioennusteet ja sen perusteella sitten siellä budjetin rivillä lukee, että kuinka paljon verotuloja on tulossa ensi vuonna. 
 
Matti: Eli VM:n talousennuste antaa sen näkymän, jonka perusteella ruvetaan laatimaan suunnitelmaa tulevaisuuden taloudenpidosta. Mitenkäs Suomen Pankilla? 
 
Mikko: Suomen Pankki taas poikkeaa kaikista muista kansallisista ennustajista siinä mielessä, että me olemme kansallinen keskuspankki, mutta myös osa eurojärjestelmää. Me osallistumme tämän euroalueen inflaation ja makrokuvan luomiseen. Meidän ennusteemme menee osana eurojärjestelmän ennustetta. Lopulta ennusteraportti, joka laaditaan yhdessä eurojärjestelmässä EKP:ssä, sitten menee EKP:n neuvoston taustamateriaaliksi ja päätöksenteon pohjaksi. Mutta meidän Suomen Pankin mandaattiin kuuluu myös, että osallistutaan tukemaan kestävää talouskehitystä Suomessa ja osallistutaan keskusteluun ja teemme ennustetta myös kansallisiin tarpeisiin. Luodaan sitä tilannekuvaa ja näkemystä, mihin ollaan menossa. 
 
Matti: Sitä on historiassa käytetty esimerkiksi työmarkkinakeskusteluissa ja työmarkkinaneuvotteluiden taustana esimerkiksi. Seuraava kysymys on vähän kuin kysyisi, että mihin ihminen käyttää happea? Miten tilastoja hyödynnetään ennusteiden pohjana? 
 
Mikko: Sehän on ihan keskeinen lähde, että sillä haetaan se, että missä ollaan, miltä tällä hetkellä näyttää. Niitä tietysti ekonomistit tutkivat, mutta niitä syötetään malleihin hyvin paljon. On erilaisia malleja, joilla koitetaan saada selville, että miltä lähineljännes näyttää, miltä se seuraava neljännes näyttää, ja tämmöiset mallit imuroi hyvin suuren määrän Tilastokeskuksen dataa. Myös muuta dataa kansainvälisesti ja lukuja muilta tuottajilta, mutta hyvin paljon Tilastokeskuksen materiaalia niihin menee. Plus sitten, että meidän ennustemallimme Aino, joka on meidän ennusteen teon keskiössä, sehän tilastolähteiltään pohjautuu kansantalouden neljännesvuositilinpitoon ja neljännessektorin tilinpitoon. Kyllä tilastot ovat aivan keskiössä siellä ennusteiden teon pohjalla. 
 
Matti: Jos sinun pitäisi arvata kuinka montaa tilastoa käytät vuoden aikana ennustamiseen? 
 
Mikko: Jos sanon jonkun luvun niin tulee aliarvioitua, mutta kyllä niitä aika paljon tulee käytyä läpi. Tänä aamuna viimeksi rakentamisen tilastot tuli katsottua. 

 
Matti: Kello 8 tarkalleen, hyvä. Janne, mikä vaikutus ennusteella ja tulevaisuuskuvan muutoksilla on tavallisten suomalaisten elämään? 
 
Janne: Se tulee montaakin kautta. Ensinnäkin on nämä viralliset taloudenpitäjät, kun hallitus tekee budjettia, ja siihen vaikuttaa se, että minkälainen se tulevaisuuskuva on. Keskuspankki muuttaa korkoja sen perusteella, minkälaiset ennusteet ovat ja minkälainen tulevaisuuskuva on. Ja jossain määrin myös yritykset ja kotitaloudet muuttaa käyttäytymistä ja toimintaa sen mukaan, miten ne näkevät, että miten taloudessa menee. Pelkästään ennusteita tuijottamalla eivät tietenkään tee päätöksiä. Kyllä se on taustalla siinä, että miten talouden toimijat reagoivat. 

Matti: Eli odotukset vaikuttavat, mitä nyt tehdään. 
 
Mikko: Eli jos suomentaa, niin ne ennusteet vaikuttavat keskuspankin korkoon, joka vaikuttaa meidän asuntolainojen korkoon. Ennusteet vaikuttavat hallituksen budjettipäätöksiin, joka vaikuttaa esimerkiksi etuisuuksiin, työttömyyskorvauksiin ja muihin. No onko VM:n ennusteella sitten itseään toteuttava vaikutus, että tehdään oikein pessimistinen ennuste taloudesta ja hallitus tekee pessimististä talouspolitiikkaa ja se johtaa Suomen syöksykierteeseen. 
 
Janne: Parhaassa tapauksessa tietenkin menisi tavallaan toisin päin, että jos ennustetaan, että on menossa huonosti, niin sitten tehtäisiin päätöksiä, joilla ikään kuin pystyttäsi korjaamaan sitä, ettei menekään niin huonosti. 
 
Matti: Eli onko tavoitteena, että ennuste ei toteudu? 
 
Janne: Joo, toisaalta talouspolitiikkaa tukevassa ennusteessa tavallaan se on tavoitteena, sillä sitä käytetään talouden ohjaamiseen niin paljon kun sitä nyt pystyy talouspolitiikalla ohjaamaan. Monet muutkin asiat vaikuttavat siihen, mitä taloudessa tapahtuu. Mutta on osa vaikutusta. On tietenkin oma keskustelu siitä, että miten paljon kukin tavallaan toteuttaa ennusteet. Muuttaako yritykset ja ihmiset käyttäytymistään sen mukaan, jos tulee hirveän synkkä kuva taloudesta, niin pistääkö sitten kuluttajat liinat kiinni. Ja niinhän monesti taantumisessa käy. Jos tulee vähän heikkoja signaaleja, niin sitten myös ne ihmiset, joiden ei tarvitsi säästää, alkavat säästämään ja se sitten toteutuu. Mutta toki kansalaisten ja yritysten talouskäyttäytymiseen on vaikuttanut muutkin signaalit kuin pelkästään ennusteet. Ehkä ennustaneille ei kuitenkaan antaisi tässä liian suurta roolia. 
 
Matti: Niin, ehkä se on oman työpaikan säilyminen. Näkymät on se merkittävin tekijä itse asiassa.  
 
Mikko: Mutta VM:n ja Suomen Pankin ennusteet kyllä saa aika paljon näkyvyyttä, että siinä täytyy olla tarkkana, ettei ajaudu sitten mihinkään yltiöpessimismiin tai yltiöoptimismiin. Koitetaan sen hetken parhaalla tiedolla, tilastolla ja näkemyksellä luoda sitä kuvaa eteenpäin. Semmoinen realistinen näkemys.  

Matti: Tästä sitten huomaa, että on kaksi virkamiestä, jotka jo joutuvat aika kieli keskellä suuta näitä asioita kuvailemaan. 

Janne: Joo, se on siinä mielessä erilaista tehdä VM:n tai Suomen Pankin ennusteita, että niillä on tavallaan heti käyttöä politiikan muodostamisessa, että ennusteita käytetään suoraan tähänkin. Täytyy olla ehkä tarkempi tämänkin kanssa. 
 
Matti: Sanankäänteitä joutuu miettimään. Mikko, mitä ennusteisiin sisällytetään ja mitä ei? 
 
Mikko: Niihin tietenkin otetaan mukaan kaikkein uusin data, mitä on saatavilla. Sitten ajetaan malleja, otetaan malleista näkemystä ja tukea siihen, miltä lähineljännekset näyttävät. Sitten ennusteisiin otetaan finanssipolitiikan viritys. Esimerkiksi nyt uudet päätökset, joita on kevään aikana tullut. Tällaiset asiat otetaan mukaan myös Suomesta, mutta myös kansainväliset isot päätökset koitetaan ottaa mukaan. Ja kansainväliset oletukset, sanotaan nyt vaikka miltä energian hinta, öljy ja sähkö tulee näyttämään. Mitä oletetaan niistä markkinoista ja mitä valuuttakurssista oletetaan. Kansainvälisistä raaka-ainehinnoista ja muistakin kuin energiasta, kilpailijoiden hinnoista, tällaisiä otetaan mukaan. Hyvin paljon erilaisia oletuksia tulevasta otetaan ennusteisiin mukaan. 
 
Matti: Mitenkä tämmöinen, kun usein kasvu alkaa vähän hidastua, niin on spekulaatiota siitä, että kahden vuoden päästä tulee seuraava taantuma, niin on semmoinen oletus sisällä ennusteessa? 
 
Mikko: Ennusteisiin otetaan myös harkintaa tietysti mukaan, että se ei tule pelkästään kansainvälisiltä markkinoilta. Sitten ovat odotukset ja tilastot. Sitten ekonomistit käyttävät harkintaa ja varsinkin meillä eurojärjestelmässä sitä tilannekuvaa, ja ennusteen narratiivia ja oletuksia luodaan myös yhdessä keskustellen. Tämmöiset sitten otetaan myös ennusteeseen mukaan, että se syntyy oletusten, harkinnan ja uusimman datan yhteistyössä. 
 
Matti: Onko hallituksen viimeisimmän kehysriihen päätökset sisällä ennusteessa tai milloin ne tulee sinne? 
 
Janne: Virallisessa ennusteessa poiketaan muista ennusteista, kun ei ennusteta talouspolitiikkaa siinä mielessä, että ei ennusteta, että tällaisia päätöksiin ehkä tulee, vaan ennusteisiin otetaan mukaan ne päätökset, jotka ovat selkeitä. Päätös on tehty tai se on jotenkin muuten selkeää. 

Matti: Ne on lyöty lakiin. 

Janne: Ne eivät välttämättä ole lakiin lyöty, mutta niistä on tehty sellainen päätös, että tiedetään niiden tulevan voimaan ja silloin ne otetaan mukaan. Nyt esimerkiksi viimeiset kehysriihet ovat meille ehkä vähän hankalia. Budjettiriihen päätöskierrokset tavallaan tehdään sen jälkeen ja julkistetaan, ja otetaan julkisessa taloudessa mukaan kaikki ne päätökset. Mutta meidän täytyy tehdä reaalitalouden ennuste ikään kuin ennen, koska se muodostaa pohjan sille hallituksen päätöksille.  

Ja nytkin me tehtiin ennen riihtä semmoinen ennuste, jossa ei ollut mitään riihipäätöksiä mukana ja sitten sellainen ennuste, jossa meillä oli tavallaan ennakkotieto siitä, ei tarkkoja päätöksiä, mutta suuruusluokka ja suurin piirtein mihin ne tulee, ja tehtiin sellainen ennuste. 
 
Matti: Mahdollisti sen, että pystyy vertailemaan, mitä tapahtuu. 
 
Janne: Me käytettiin ennustetta, koska se jonkin verran poikkesi siitä mitä lopulliset päätökset olivat. Ei niin paljon, että sillä olisi ollut oleellisella tavalla reaalitaloudellisia vaikutuksia. Se oli tavallaan hyvä arvio siitä, että mitkä niiden vaikutukset tulee olemaan.  

Matti: Jos lähdetään katsomaan tuoreita ennusteita, niin minkä takia myös talouden käännekohdissa ennusteissa on niin paljon hajontaa? Aina kun käännytään kasvusta laskuun tai laskusta kasvuun, niin ennustajilla tulee enemmän hajontaa ennusteisiin. Muuten ollaan aika samaa mieltä aina, että nyt kasvua on yksi prosentti, mutta sitten kun käännytään laskuun ja se saattaa olla jollain miinus yks ja joillain miinus kaks ja sinne tulee enemmän hajontaa. 
 
Mikko: Minä luulen, että se miksi esimerkiksi meidän ja VM:n ennusteet ovat välillä vähän kauempana ja sitten taas melko lähellä toisiaan, niin siinä kyse on siitä, että mikä on ajatus trendistä, potentiaalisesta kasvusta. Mihin meidän taloudella on voimavaroja kasvaa sitten, kun ei ole mitään uusia yllättäviä shokkeja tai häiriöitä taloudessa päällä. 

Ja miksei lyhyellä aikavälilläkin ennusteet voivat olla eri erilaisia. On arvio siitä, että minkälaisia sokkeja on käynnissä ja kuinka paljon ne heiluttavat kasvua pois siitä tasapainoisesta kasvu-urasta. Ja tietysti ennusteiden julkaisuajankohta saattaa joskus vaikuttaa, jos toisella on tuoreempia tilastoja käytössä ja toisella vähän vanhempia. Siinä tietysti lähtöpiste voi muuttaa tilannetta myös. 

Matti: Jatkuvaa seurantaa. 
 
Mikko: Jatkuvaa seurantaa, että missä mennään. Varmaan molemmat olettavat, että mitä kauemmas mennään, niin tällaiset häiriöt, joita taloudessa on ollut, poistuvat, ja sitten kauempana ei odoteta uusia häiriöitä. Tietenkin niitä voi tulla, mutta niitä ei välttämättä siellä ole ja talous palautuu tämmöiseen tasapainoisempaan uraan mitä kauemmas mennään. 
 
Matti: Eli suhdannevaihtelua on vaikeampi ennustaa kuin sitä pitkän aikavälin potentiaalia, jonka sanelee käytännössä katsoen se, että kuinka paljon on käsipareja ja miten tuottavuus kasvaa. 
 
Janne: Ja sitten vaikutus käännepisteissä, niin ne muutokset siinä kasvunopeudessa voivat olla aika nopeitakin, ensin mennään alapäin ja sitten me lähdetäänkin ylöspäin. Jos oletat, että se kasvu lähteekin yhden tai pari kvartaalia myöhemmin liikkeelle kuin toinen, niin silloin saattaa vuosikasvussa tulla yllättävänkin suuri ero vaikkei välttämättä olisi siinä kuvassa siitä mitä taloudessa tapahtuu niin kauhean suuria eroja.   

Se vaikuttaa myös siihen, miten sitä menneisyyttä tulkitaan ja myös ihan viimeisiä tilastojulkistuksia, tässä päästään jälleen sinne tilastojen puolelle. Tilastotkaan eivät ole kiveen hakattu, vaan niitä myös revisioidaan. Se on ikään kuin viimeisen pisteen tulkintaa, että kuinka paljon se kertoo oikeasti siitä, mitä on tapahtunut vai onko tässä jotakin satunnaisvaihtelua vai miten tämä talous oikeasti makaa. Niistä saattaa tulla aika suuria eroja niihin numeroihin, vaikka se tarina on aika samanlainen. 
 
Matti: Niin, mekin Tilastokeskuksessa korjataan numeroita sitä mukaan, kun saadaan uudempaa, parempaa ja enemmän tietoa.  Ensimmäinen tilinpidon julkaisu laaditaan selkeästi suppeammalla tietomäärällä. On tärkeää, että se saadaan nopeasti ulos, jotta teillä on materiaalia, jonka pohjalta tehdä ennuste. Mutta kun tehdään se ensimmäinen, ei meillä ole kaikkea sitä tietoa käytössä, mikä sitten on vuositilinpidossa vähän myöhemmin esimerkiksi. Onko niin, että kun ennusteet harvemmin osuvat kohdilleen tarkalleen, niin huonokin ennuste on parempi kuin ei ennustetta ollenkaan, kun tehdään tulevaisuuden päätöksiä? 
 
Janne: Joo. Jos sitä voisi ennustaa pelkästään sillä, että laittaa sen edellisen numeron tai laittaa vain keskiarvon, niin kyllä me kuitenkin paremmin pärjätään. Tavallaan ennusteissa on myös se puoli, että muodostetaan käsitystä talouden kehityksestä, ja sekä suhdannekehityksestä että myös rakenteellisesta kehityksestä. Se lisää ymmärrystä siten, että mitä meidän tässä yhteiskunnassa on tapahtumassa, ei pelkästään ne numerot, että tämä numero on tällainen ja se poikkeaa näin paljon, niin se ei kuitenkaan ehkä se kaikkein tärkein asia.  

Mikko: Siinä on monesti se numero, ja aika paljon kiinnitetään mediassa huomiota jopa desimaaliin. 
 
Matti: Se osoittaa ekonomistin huumorintajua. 
 
Mikko: Se saattaa mennä ehkä vähän ohi, niin kuin Janne sanoi. Nostaisin sen ennustekuvan, tarinan ja narratiiviin siitä, että miten menee, mistä syistä ja rakenteista. Monesti ennusteen numero elää koko ajan, tietenkin ajan mittaan. Mutta voi olla, että se kuva mitä on ajateltu ja se tarina siellä, niin se voi olla aivan hyvin pitää paikkansa ja kestää sitä pientä numeroiden heiluntaa sitten. 
 
Matti: Se riippuu sitten kuukausista, että milloin se toteutuu. Ennemmin tai myöhemmin. 
 
Mikko: Joskus tietysti voi tapahtua jotain niin isoa, että se muuttaa tämän kuvan, jos niin isoja yllätyksiä tulee. 
 
Matti: Tämmöisiä yllätyksiä on ollut vaikka Tanskan taloudessa lääketeollisuuden kasvu tai aikoinaan Suomessa Nokian kasvu, niin iso kuin se oli, joka muuttaa sitten tulevaisuudennäkymät täysin. Te julkaisitte viimeisen ennusteen noin kuukausi sitten. Teillä on reilu kaksi kuukautta aikaa edellisestä ennusteesta. Millaisia ja mitkä ovat ne pääkohdat, jos pitäisi muutamaan lauseeseen tiivistää? 
 
Mikko: Sanoisin että meillä yksi pääkohta oli, että Suomen talous on ollut taantumassa ja on taantumassa, mutta tänä vuonna on pohjakosketus saavutettu ja lähdetään hitaasti kasvuun tämän vuoden aikana ja sitä selittää, että inflaatio hidastuu ja ostovoima tulee kasvamaan. Kuluttajat pikku hiljalleen sen vahvistuneen ostovoiman turvin kuluttavat myös. Säästäminen tai varovaisuus pikkasen hellittää ja tämä vetää talouden sitten kasvuun, mutta hitaasti. 
 
Matti: Onko lisättävää? 
 
Janne: Ei ainoastaan Suomen talouden ennuste, vaan ylipäätään maailmantaloudessa ajatellaan, että nyt kun inflaatio hidastuu ja korot laskevat, niin kulutus ja investoinnit pääsee uudestaan kasvuun. 

Matti: Tässä on kumminkin aikaa kulunut hetken aikaa, niin miten viimeisin ennuste on vanhentunut? Onko joku muuttunut sen jälkeen? 
 
Mikko: Meillä ennusteen julkaisu on kesäkuun alussa ja sitä ollaan parhaillaan viimeistelemässä. 

Matti: Et voi kertoa? 
 
Mikko: Sitä en tietenkään tässä voi paljastaa, se hieman muotoutuu vielä, mutta jos mietin mitä vuoden sisällä on tapahtunut ja tähän pisteeseen tultaessa, niin meidän ennustetta ei ole hirveästi tarvinnut sen tarinan osalta muuttaa. Me ollaan aika lailla pidetty siitä, että tässä ollaan taantumassa. Sitten kun käänne tulee, se tulee tässä hitaasti, mutta tämän vuoden aikana jossakin kohtaa, että siinä mielessä ei ole tullut mitään isoa muutosta. Kesäkuussa sitten tulee tarkistus.  

Matti: Teidän robottiekonomisti on ollut kohtuullisen optimistinen viime aikoina eli Suomen Pankin nykyhetken ennustemalli, jota voi Twitterissä esimerkiksi seurata. 

Mikko: Hyvä kun otit tuon esille. Meillä kasvu ensimmäisellä neljänneksellä, mikäli tuo pikaennakko jää ensimmäisen neljänneksen BKT:n kasvusta, oli pikkasen kovempi kuin mitä me odotimme. Ei odotettu talouden supistumista ensimmäisellä neljänneksellä, mutta tuo mikä on nyt, on jo hieman kovempi, mitä odotettiin. Mutta jos katsotaan, mitä meidän lyhyen aikavälin mallit ennustavat taas toiselle neljännekselle, niin se on sitten pientä miinusmerkkistä kasvua ja pientä värähtelyä. Toki dataa tulee koko ajan lisää, mutta luottamus, rakentaminen, teollisuus, tilaukset - siellä on aika monta mittaria, jotka eivät näytä niin hyvältä. Palvelut toki ovat pikkasen paremmassa kunnossa ja ne varmaan siellä sen pikaennakon taustalla on.  
 
Matti: Minä en yritä edes sinulta kysyä mikä on muuttunut, kun en näköjään vastausta siihen saa, mutta kysyn sen sijaan, että milloin julkinen talous on taas tasapainossa, kun kovat leikkaukset on julkaistu? 

Janne: Kovat leikkaukset on julkaistu ja julkisen talouden ei tarvitse olla tasapainossa välttämättä. Riittää, että alijäämä ei ole liian suuri. Tärkeä muuttuja tässä on nyt julkinen velka, että sen kasvu pysähtyisi ja mielellään lähtisi laskuun. 

Matti: Siihen riittää se, että BKT kasvaa nopeammin. 
 
Janne: BKT kasvaa nopeammin, kun alijäämä on tarpeeksi pieni. Ennusteen mukaanhan velan kasvu taittuu selkeästi, mutta ei se vielä ennusteen perusteella laskuun päädy. Mutta toki meillä ennusteessa ei ole nyt vielä ihan kaikkia päätöksiä, mitä hallituksen on tarkoitus oman ohjelmansa mukaan tehdä tällä hallituskaudella. Tavallaan jos ne otetaan hallituksen tavoitteiden perusteella mukaan, niin sitten se velkasuhteen kasvu kyllä pysähtyy. 
 
Matti: Nyt joutuu olemaan kieli keskellä suuta. 
 
Janne: Ei se julkinen talous tasapainotu vielä tässä näköpiirissä olevassa tiedotteessa.  

Matti: Jotta päästäisiin alle 60 prosentin velkasuhteeseen, niin joko pitäisi sopeuttaa lisää tai kasvun kiihtyä? 
 
Janne: Mieluummin kasvun kiihtyä, koska se sopeuttaminen on kuitenkin aika hankalaa ja sillä sopeutumisella on myös negatiivinen vaikutus, se hidastaa kasvua. Kyllä kasvun eväitä mieluummin tarvittaisiin. 
 
Matti: Tuossa on jo puhuttu siitä, että tuoreimmat tilastot helpottavat ennustamista ja saattaa vaikuttaa siihen, että jos toinen julkaisee kuukautta myöhemmin ja siinä kuukauden aikana on tullut joku merkittävä tilasto, vaikka uusista tilauksista tai kuluttajaluottamuksesta tai työllisyydestä, joka muuttaa sitä kuvaa totaalisesti. Miten nämä muutokset tilastoissa vaikuttaa ennustamiseen esimerkiksi kahden ennusteen välillä? Jos ennusteiden välillä teilläkin kuluu aikaa suurin piirtein kolme kuukautta ja sitten siinä tuleekin muutama optimistisempi tilasto, niin kuin paljon se vaikeuttaa teidän elämää? 
 
Mikko: Tietysti voi käydä niin, että kuluvan vuoden BKT:n numero voi olla sen hetken tiedolla jotain jotakin aivan muuta. Jos kyse on joistakin desimaaleista taas, niin en sanoisi, että se tarkoittaa suoraan sitä, että ennuste on huono. Ennuste, tarina ja kuva voi olla ihan kohdallaan pienestä tarkentumisesta huolimatta. En olisi niin huolissani. Mutta nyt esimerkiksi meidän kesäkuun ennusteessa käy niin, että meillähän on gate of date ennen neljännesvuositilinpitoa, joten me elämme sitten tämän BKT-pikaennakon kanssa. Sitten saa pohtia, onko mahdollista, että jos tulee jotain muuta tai pysyy ennallaan. Tämmöistä epävarmuutta, mikä vaikuttaa tähän vuoteen. 

 
Matti: Esimerkiksi 2017 tammikuussa yhtäkkiä vienti lähti kasvuun ja työllisyys lähti kasvuun sen jälkeen, kun oltiin 3–4 vuotta menty aika lailla nollan tuntumassa. Toisilla kesti silloin hyvin pitkään korjata ennuste optimistisemmaksi, toiset olivat nopeampia. Onko paha jaakopinpaini tämmöisessä, että kestääkö se kasvu, mitä viimeisimmät pari tilastokuukautta on näyttänyt vai mennäänkö taas alas? 

Mikko: Itse en lähtisi yhden tilastoin ja yhden kuukauden tai neljänneksen takia vielä muuttamaan hirveästi ennustekuvaa, jos ei ole syytä. Mielellään ottaisi muutaman kuukauden lisää ja sitten vahvistaisi sen, jos tämä muuttaa ennustekuvan kokonaan. Siinä mielessä ei ihan yhden kuukauden takia kannata lähteä muuttamaan ennustetta.  

Janne: Siinä on se vaikeus, että jos tilastoissa tapahtuu muutos, niin mistä se johtuu, koska tilastoissa on myös satunnaisvaihtelua ja virhettä. Ja kun Suomi on pieni maa, niin yksittäiset tekijät tapahtumat voi vaikuttaa hyvin paljon tilastolukuihin ja sitten saattaa olla pomppaus yhteen suuntaan ja kuoppa toiseen suuntaan eli sen tulkinta, kertooko tämä oikeasti jostain suunnasta. Vai onko tämä vain yksittäistapaus ja jatkaako juna suoraan vai onko se kääntymässä, sitä joutui miettimään. Toki se ennuste perustui kaikille näille viimeisille tilastotiedoille. Aina kun tulee julkistuksia, katsotaan, että nyt saada viimeinen tieto. Mutta sitten pitää käyttää harkintaa, että jos se häntä heiluisi lopussa niin ennuste ei menekään sen takia metsään, että siinä voi käydä virhe kumpaankin suuntaan. 
 
Matti: Mites tällaiset tilanteet, jossa dramaattisesti muuttuu maailma niin kuin vaikka 15.9. 2008 Lehman Brothersin konkurssi. Kaikki tiesi sen jälkeen aika pian, että mennään alaspäin, mutta ei sitä, kuinka kovaa. Tai sitten 16.3. tuli koronatoimet ja siinä vaiheessa, kun maa laitettiin kiinni ja ihmiset kotiin, se oli aika selvää, että kulutus supistuu. Minkälainen tilanne se on ennustajalle? 
 
Mikko: Jos minä mietin vaikka sitä finanssikriisin alkua, siinä loppuvuonna oli selvää, että tässä nyt tulee todella iso muutos talouden kuvaan, ennusteisiin ja ennustenumeroihin. Minkälainen hankaluus siinä kohtaan on tulossa ja tiedetään, että tulee käymään todella huonosti, mutta minkälaiseksi BKT-numeroksi tämä tilanne muuttuu, se oli silloin kyllä vaikea tilanne. 

Yleisemmin, jos jotain nopeita muutoksia tapahtuu, niin me teemme aika paljon skenaarioita ja jokaisen ennusteen yhteydessä tehdään vaihtoehtoisia laskelmia, joissa kuvataan mahdollista riskiä, jota me ajatellaan ennusteessa olevan. Ja me sitten koitetaan muuttaa se riski joksikin vaihtoehtoiseksi laskelmaksi, jossa kuvataan, että mitä jos näin kävisikin eikä tämä meidän perusura toteutuisi.  

Tämä on ihan normaalia, mutta sitten juuri tällaisissa nopeissa käänteissä, sanotaan nyt vaikka kun pandemia tuli, niin me teimme kolme eri ennustetta. Oli perusuraennuste, sitä mitä me odotamme eniten. Mutta oli tällainen heikomman skenaarion ennuste, kuvaus numeroineen, ja sitten tämmöinen vakavamman tyyppinen ennuste.  Itse asiassa me teimme sitten yhdessä eurojärjestelmän kanssa, että tuotettiin samantyyppisillä oletuksilla ennusteita. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, niin meillä oli juuri väliennuste. 

Olikohan se kolmen vai kahden viikon päästä hyökkäyksen jälkeen, oli tarkoitus julkistaa ennuste, ja siinä kohtaa me sitten päätimme tehdä kaksi laskelmaa, joissa kuvataan ja varioidaan oletuksia siitä, mitä tapahtuu. Koska kansainvälisillä markkinoilla nyt tapahtuu isoja, odottamattomia asioita ja näistä on vaikea sanoa, kumpi tulee tapahtumaan. 

Janne: Vähän kahdenlaista lähestymistapaa yritetään. Toinen miettii sitä, että mitkä ovat ne vaikutuskanavat, mihin se vaikuttaa ja minkälaisiin muutoksia niistä tulee. Tai sitten katsotaan historiassa, jossa on tapahtunut jotain samantyyppistä taloudelle. Silloin kun korona tuli, niin rupesi katsomaan, minkälaisia suuria influenssaepidemia on ollut aikaisemmin ja mitä ne ovat olleet talouskasvulle.  

Toki meille nyt ei ollut oikein historiassa dataa, koska vastaavat tilastoinnin aikana tapahtuneet olivat aika paljon lievempiä. Kyllä me katsoimme, että minkälaisia vaikutuksia on kulutuksessa ja miten ihmiset käyttäytyvät. Jonkin verran auttaa hahmottamaan sitä, että mitä taloudessa voi tapahtua, vaikka toki tämä sitten poikkesi todella paljon siitä, mitä aikaisemmin on tapahtunut. 

Mikko: Esimerkiksi juuri pandemia-aikana, kun tilastoja tulee viiveellä, on ruvettu käyttämään semmoisia hyvin nopeita frekvenssitilastoja, jotakin Google-liikkuvuutta tai tautitartuntoja tai korttimaksuja. Ei virallisia tilastoja, mutta jotain informaation palasia sieltä täältä, mitä vaan on saatavissa. 

Matti: Jolla pystytään sitten ikään kuin jatkamaan sitä virallisten tilastojen tarjoamaa horisonttia. 

Mikko: Kyllä, ja itse asiassa Fedin entinen pääjohtaja Bernanke, hän on Englannin keskuspankeille tuottanut raportin Englannin keskuspankin ennusteista ja kuinka he tuottavat ennusteita ja mitä heidän kannattaisi tehdä jatkossa. Itse asiassa yksi keskeinen suositus, mikä sieltä tulee esiin, on tällaisten vaihtoehtoisten skenaarioiden vahvempi hyödyntäminen jatkuvasti ennustejulkaisujen yhteydessä. Sitä me teemme ja tehdään varmasti jatkossakin. 
 
Matti: Loppuun pari helpompaa kysymystä. Mitä sellaista on tämä ennusteuran aikana tapahtunut, minkä vaikutukset te olette suuresti aliarvioinut tai mikä on mennyt täysin eri tavalla, kuin mitä olette ajatellut? Tai vaihtoehtoisesti joku merkittävä onnistuminen, semmoinen mistä olet oikein ylpeä tai että olet nähnyt jotain, mitä muut eivät ole nähnyt. 
 
Janne: Suurin epäonnistuminen ainakin on just finanssikriisissä. Muistan silloin valtiovarainvaliokunnan kuulemisen, jossa olivat läsnä kaikki tärkeä ennustelaitokset ja VN ja Suomen Pankki. Ja taisi olla Bjarne Kallis, joka esitti kysymyksen jossain vaiheessa, että oletteko nyt oikeasti sitä mieltä, että ne vaikutukset tulee olemaan niin pieniä kuin ne ennusteissa on. Sitten kaikki totesivat, että voi olla toki mahdollisuus, että menee heikommin. Mutta totta, ne olivat aivan liian optimistiset näkemykset siitä, mitä tulee tapahtumaan. 
 
Matti: Finanssikriisi muutti talouden näkymät vuosikymmeniksi käytännössä katsoen. 
 
Mikko: Kyllä minä sen finanssikriisin myös ottaisin. Silloinhan kävi, että VM joulukuussa itseasiassa loi ennustekuvan tarinan, mutta silloin ei numeroita tullut ulos juuri tästä syystä. Tiedettiin itse, että se putoaa, mutta ei sitä, kuinka paljon. Toinen mikä mulla oli mielessä epäonnistumisesta, on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sehän muutti paljon asioita. Oli tämmöinen riski, että hyökkäys tapahtuu, mutta sitä ei ehkä kukaan uskonut, että oikeasti näin tapahtuu. Tai ainakaan en itse ajatellut niin. 
 
Matti: Ajattelin, että ei. 

Mikko: Tässä on liian paljon kaikilla hävittävää, että näin ei lopulta tule tapahtumaan, niin ainakin itse toivoin. Toisin kävi ja sen jälkeen ennustekuvahan on muuttunut aika lailla. 
 
Matti: Nyt kumpikaan teistä ei halunnut esitellä suurta onnistumista. 
 
Mikko: Sinä siihen itse asiassa viittasit. Pitkään kun oli sitten finanssikriisiä, eurokriisiä ja mitä lie, pitkään oli mennyt heikosti ja sitten tultiin 2016 ennusteeseen ja sanottiin että taantuma on nyt ohi. Se oli tavallaan siinä vaiheessa ja kyllä sitä pitkään mietittiin ja siellä se tilastopohja ei ollut niin selvää silloin vielä. Nyt kun jälkikäteen katsoo, niin se on vahvistunut, että näinhän siinä todella kävi. Mutta siinä kohtaa se ei näyttänyt tilastoissa niin vahvalta. Mutta se tunnelma oli ja siihen luotettiin ja se on jäänyt mieleen. 
 
Matti: Vielä yhdellä sanalla molemmilta, mikä on suosikkitilasto? 
 
Janne: Ilman muuta täytyy sanoa kansantalouden tilinpito, joka on niin hieno ja monimutkainen järjestelmä. Ja tuottaa meidän BKT-luvut ja monta muuta mielenkiintoista lukua.  

Mikko: Toi on mun vastaus kanssa, mutta keskuspankin edustajana sanon myös kuluttajahintaindeksin, se täytyy nostaa suosikiksi. 
 
Matti: Kiitos Mikko, kiitos Janne ja kiitos myös kaikille katsojille ja mukavaa päivänjatkoa!