Tilastolive: Työllisyys ja työttömyys

23.8.2022 lähetyksen tekstiversio
 
Alkutunnuksessa soi musiikki ja teksti Tilastokeskus, Tilastolive.

Kehittämispäällikkö Anna Pärnänen: Oikein hyvää tiistaiaamua ja tervetuloa Tilastoliveen. Tämä on suora lähetys Tilastokeskuksesta, Helsingin Kalasatamasta. Olemme tänään julkaisseet tuoretta tietoa työllisyydestä ja työttömyydestä eli työvoimatutkimuksen heinäkuun tiedot. Aiheesta on tänään kanssani keskustelemassa yliaktuaari Pertti Taskinen, tervetuloa.

Yliaktuaari Pertti Taskinen: Kiitos.

Anna: Aloitetaan tällä ehkä kaikkein eniten mielenkiintoa herättävällä asialla eli työllisyydellä. Miltä työllisyystilanne näyttää Suomessa tällä hetkellä?

Pertti: Juuri nyt tulleiden lukujen perusteella työllisiä oli heinäkuussa 50 000 enemmän kuin vuosi sitten. Eli edelleen voi sanoa, että positiivinen kehitys on jatkunut, siinä mielessä.

Anna: Työllisyysasteen trendejä moni seuraa hyvin tarkkaan. Mitä sen kehityksestä voisit kertoa?

Pertti: Trendiluku on aina vähän eri asia, siinä mielessä siihen pitää suhtautua sillä varauksella, että se voi muuttua myös takautuvasti. Esimerkiksi nyt ollaan pikkusen alle 74:ssä prosentissa, kun puhutaan työllisyysasteen trendistä, noin 73,7 on se luku. Tässä on nyt toteutunut niin, että jos yhdenkin kerran päästään johonkin tasoon kuten 74:ään prosenttiin, niin se ei välttämättä pysy siinä vaan trendi elää sillä tavalla, että se voi muuttua takautuvasti ylös- tai alaspäin.

Eli tällä hetkellä näyttää siltä, että tuo 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi, sen kasvun kiivain vaihe on nyt takana. Siinä mielessä ehkä nyt tämä kasvu pikkuisen hellittää. Tässä on hyvä huomata, että työllisyyden kehitys, tämmöinen hyvä kehitys ei koske vain Suomea vaan se on yleiseurooppalainen piirre. Nyt on oltu sitä mieltä, että yllättävän pitkään kehitys on jatkunut positiivisena, eli on ollut kasvua tossa trendiluvussakin yhä, joskin se on nyt vaimentunut. Siitä huolimatta talouden yllä on tällaisia tummia pilviä, on inflaatiota, on globaalia kriisiä.

Anna: Kyllä. Jos nyt ajatellaan työllisyyden kehitystä, josta tarkasteltaisi siitä näkökulmasta että naiset, miehet, eri ikäryhmät, mitä siitä voisit kertoa?

Pertti: Se vaihtelee hiukan eri kuukausittain. Heinäkuussa kasvua työllisyydessä oli erityisesti miehillä. Myös nuoret ovat lisänneet työllisyyttä ja ihan vanhin ikäryhmä, 65 ja siitä ylöspäin, nyt oli siellä selvää nousua työllisyydessä. Kyseessä näyttää olevan se, että eläkkeellä olevat ovat tehneet lisätöitä sen eläkkeensä ohessa ei niinkään sitä, että siellä olisi semmoista pysyvää työllisyyden kasvua vielä tämän eläkeiän nostamisen vuoksi.

Anna: Varmaan sitä tavallaan kysyntää siellä työmarkkinoilla on sen verran, että sekin vaikuttaa tähän juuri ikääntyneiden työllisyysasteen nousuun. Miten sitten sellainen asia, että osa-aikatyön kasvusta on puhuttu aika pitkään. Osaisitko siitä kertoa, esimerkiksi ketkä osa-aikatyötä erityisesti tekevät?

Pertti: Trendi on ollut siinä nouseva eikä vieläkään voi luvata, että se olisi kääntynyt. Se ei enää kasva, puolen miljoonan raja osa-aikatyöllisissä on saavutettu tuossa välillä ja puhutaan noin 18 prosentista työllisiä tekee osa-aikatyötä. Siinä on kyllä selvä ero sukupuolilla, naisilla on suurempi osa kuin miehillä ja tämä ei ole mitenkään tasoittunut tämä ero. Päinvastoin kun työllisyydessä taas pitkässä trendissä naiset ovat lisänneet miehiä enemmän.

Anna: Joo. No entä sitten toimialoittainen muutos, millaisia työllisyysmuutoksia on nähtävissä, jos katsotaan eri toimialoja?

Pertti: Jos katsotaan toista vuosineljännestä vähän niin kuin laajemmalla jaksolla kuin yhtä kuukautta, niin erityisesti majoitus- ja ravitsemustoiminnassa työllisyys kasvoi reippaasti, kun koronarajoitukset poistuivat. Samoin siellä on informaatioviestintä, jossa on selvä kasvu työllisyydessä vuoden sisällä, mutta ei ole varmaa, että nyt loppukesästä oltaisiin vielä samalla kasvu-uralla pysytty noilla toimialoilla. Ei välttämättä, koska se menee vähän niin kuin sykäyksittäin eri aloilla tämä työllisyyden kasvu. Se ei ole niin tasaista ja usein sitten vähän yllättääkin millä alalla saattaa työllisyys kasvaa, sitä on hankala ennakoida kovin varmaksi.

Anna: Käännetään katse vielä sitten työn puutteeseen. Miltä työttömyystilanne tällä hetkellä näyttää?

Pertti: Työttömyysasteen trendi on tällä hetkellä 6,8 prosenttia, eli siis työttömien osuus työvoimasta, ei koko väestöstä. Ehkä haluaisin uskoa, että ei olla vielä saavutettu alinta tasoa siinä, että vielä voisi tulla lisää työvoimaa työmarkkinoille, että työllisyys ei olisikaan vielä huipussa, mutta toki sekin jää nähtäväksi.

Iso määrä ihmisiä on edelleen työvoimareservissä, jos tämä 6,8 prosenttia otetaan lukuina, niin se on noin 190 000, jotka olisivat valmiina astumaan työmarkkinoille heti, jotka etsivät töitä, niin onhan se iso määrä. Sitten siellä on lähes toinen mokoma ihmisiä, jotka haluaisivat lisää työtä tai sitten eivät etsi, mutta olisivat käytettävissä.

Anna: Aukaisetko vielä hieman, keitä kuuluu tähän ryhmään, jotka olisivat työhön käytettävissä, mutta eivät etsi työtä. Minkälaisesta joukosta tässä on kyse? Tai sellainen joukko, joka jää vähän pienemmälle huomiolle, kun puhutaan työllisyys- ja työttömyysluvuista.

Pertti: Joo, jos tuota joukkoa katsoo esimerkiksi ikäryhmien perusteella, niin saadaan aika selvä vihje, siellä on nuorimmat alle 25-vuotiaat työmarkkinoilla näitä ja sitten taas yli 55 tai yli 60-vuotiaat. Oikeastaan se on lähinnä suurimmalta osin nämä tämän ikäiset ja varmaan juuri nuorissa on paljon sitä, että opiskellaan, mutta periaatteessa oltaisi valmiita ottamaan töitä vastaan, jos tulisi sopivaa.

Toisaalta pitää tehdä ne opinnotkin ja siinä, että ei ole mahdollisuutta eikä mieltäkään nyt etsiä aktiivisesti. Se on ihan hyvää tunnollisuutta, että tehdään opintoja mutta periaatteessa oltaisi kuitenkin työmarkkinoiden käytettävissä. Sitten tämä iäkkäimmät, he eivät ehkä halua enää samalla tavalla, varsinkin jos saadaan jo eläkettä, mennä kokopäivätyöhön kuin nuorempana, jolloinka oltaisi valmiina jossain tilanteessa tekemään työtä ei ehkä ihan just sillä hetkellä, mutta periaatteessa vuoden aikana jonkun verran töitä.

Toki tässä on sitten paljon ihmisiä, jotka näkevät, että juuri tällä hetkellä ei ole sellaista työtä tarjolla mitä voisi ottaa vastaan. Tässä ehkä semmoinen paras selitys näille henkilöille, jotka olisivat valmiina työmarkkinoille, mutta eivät etsi.

Anna: Hyvä sinänsä pohtia sitä, koska työvoimapulasta puhutaan niin paljon, niin sitten tällainen työvoimareservi meillä on. Voit lukea lisää työvoimatutkimuksesta verkkosivuiltamme osoitteessa tilastokeskus.fi.
Kiitos paljon haastattelusta Pertti Taskinen ja keskustelua voi jatkaa Twitterissä aihetunnisteella #tilastolive. Toivotan kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa.

Lopussa soi musiikki ja teksti Tilastokeskus.