Tilastolive: Vieläkö osaamme lukea ja laskea

28.9.2022 Lähetyksen tekstiversio 

 

Alkutunnuksessa soi musiikki ja teksti Tilastokeskus, Tilastolive.  

Henna Attila: Oikein hyvää huomenta ja tervetuloa Tilastoliveen. Tämä on suora lähetys Tilastokeskuksesta Helsingin Kalasatamasta. Tänään puhumme aikuisten taidoista ja taitoja mittaavasta PIAAC-tutkimuksesta eli kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen tiedonkeruu on käynnistynyt. Kyseessä on OECD:n aloitteesta tehtävä tutkimus, jonka Suomessa toteuttavat Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus. Tutkimuksesta on tänään kanssani keskustelemassa tutkimusprofessori Juhani Rautapuro Jyväskylän yliopistosta, neuvotteleva virkamies Petri Haltia opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tervetuloa studioon.

Juhani, Petri ja Maija: Kiitos, ja hyvää huomenta.

Henna: No niin mitäs taitoja tässä tutkimuksessa nyt sitten mitataan?

Juhani: Siis kyseessä on aikuisväestölle suunnattu tutkimus. Aikuisväestöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa 16–65-vuotiasta väestöä Suomessa eli kaikki Suomessa asuvat. Kohde populaation koko on noin kolme ja puoli miljoonaa ihmistä ja tässä tutkitaan niin kuin nimikin sanoo perustaitoja eli lukutaitoa, numerotaitoa, sitten ongelmanratkaisutaitoa, mutta nämä on sitten ymmärrettävä hieman toisella tavalla, kun ne koulumaailmassa ymmärretään. Eli katsotaan sitten, että miten lukutaidossa esimerkiksi osataan hakea teksti ja tulkita tekstejä niin edespäin. Samoin numerotaidossa sitten miten pystyy arkielämän tilanteissa soveltamaan erilaisia taulukoita muita tämäntyyppisiä asioita ja tässä sitten on mukana tämmöinen laaja taustakysely, missä sitten selvitetään myös näiden vastaajien koulutustakuun työkokemusta kaikkea tämäntyyppistä. Ja sitten mitenkä näitä taitoja sitten sovelletaan työelämässä ja vapaa-ajalla.


Henna: Tiivistettynä voi siis ehkä sanoa, että tässä mitataan, että kuinka pärjääviä, pystyviä me ollaan arjessa, mutta mikä tässä on nyt se isompi kuva eli mikä on tämän tutkimuksen hyöty yhteiskunnalle ja toisaalta kansainväliselle yhteisölle.

Petri: Minä korjaisin vielä tuon, virkanimike on opetusneuvos tähän alkuun, mutta tosiaan siis se olennainen tieto ja se itsestään selvä tieto on just, että saadaan tietoa nyt siitä meidän aikuisväestön perustaitojen tasosta. Sitten voidaan sen pohjalta miettiä mihin toimiin mahdollisesti pitää ryhtyä ja mihin ryhmiin ehkä niitä toimia kohdistaa ja millaisiin asioihin. Mutta nyt tietysti, kun tämä tehdään nyt toisen kerran kymmenen vuoden tauon, noin kymmenen vuoden tauon jälkeen, niin erityisen kiinnostavaa on tietysti tarkastella sitä muutosta ja mihin suuntaan ollaan menty. Onko meillä syytä iloita vai syytä erityisesti huolestua ja tarkempaan tarkasteluun pitää ottaa muun muassa eri ikäryhmät. Onko he kaikki ryhmät pystyneet esimerkiksi säilyttämään osaamisensa ja sitten voidaan tarkastella sitä, että mitkä tekijät ovat esimerkiksi yhteydessä siihen, että taitotaso on pysynyt yllä ja sen pohjalta miettiä tarkempia toimia.

Maija: Eli tämä tutkimus tuo meille arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi ja tätä hyödynnetään. Koulutukseen ja työelämään liittyvien uudistusten valmistelussa meillä on ollut myös perustaitojen kehittämiseen liittyviä hankkeita sen edellisen tutkimuksen jälkeen ja erilaisia uudistuksia, jatkuvan oppimisen uudistus ja oppivelvollisuusikää on nostettu, tällaisia isoja uudistuksia, missä myös nämä tiedot toki muitakin tutkimustietoja on ollut taustalla, mutta myös nämä on vaikuttanut. Ja siten minä halusin mainita vielä, että kun tämä on iso kansainvälinen ja tosi innovatiivinen tutkimushanke, se on laaja kansainvälinen tutkijayhteisö taustalla. Tämä antaa mahdollisuuden myös meidän kansallisille tutkijoille verkostoitua eri maiden tutkijoiden kanssa ja olla tässä mukana ja päästä sitten analysoimaan tätä rikasta ja monipuolista aineistoa, missä on ihan valtavasti analyysimahdollisuuksia. Meillä on itse asiassa jo tässä yksi semmoinen verkosto käynnissä Nordic Baltic Network, missä on Pohjoismaita ja sitten Latvia ja Viro mukana. Ja meillä tuota Juhanin tutkimusryhmä on siinä mukana sitten, että siinä sitten raportoidaan näiden maiden tuloksia ja vertaillaan ja myös edistetään sitä kansainvälistäkin aineiston vertailuaineiston käyttöä.

Juhani: Tähän haluaisin vielä lisätä vielä Tilastokeskuksen roolin. Tätä tehdään konsortiona Jyväskylän yliopiston ja Tilastokeskuksen yhteistyönä.

Henna: Hyvä lisä. No, tässäkin tuli näin muut maat mainittua, niin tässä on tosiaan yhteensä 32 maata tällä kierroksella mukana. Minkä tyyppisiä nämä tutkittavat maat on?

Juhani: Kun tämä on OECD:n tutkimus nämä ovat pääsääntöisesti teollistuneita länsimaita ja ehkä Maija voit paremmin tarkentaa vielä.

Maija: Tuossa laskeskeltiin, että 21 EU maata on mukana ja sitten Norja ja Sveitsi Euroopan maita, sitten on tällaisia isoja länsimaita Kanada, Yhdysvallat, Uusi-Seelanti, Japani, Singapore, Australia ja Koreat, Chile ja Israel, tuli melkein kaikki lueteltua. Näitä esimerkkejä siitä tosi laaja joukko eri erilaisia maita, mutta suurin osa tämmöisiä aika vauraita ja teollistuneita. Juhanilla oli siitä, että ketä tästä puuttuu.

Juhani: No esimerkiksi Etelä-Amerikastahan on hyvin vähän, siellä olisi mukana Chile, ja Afrikkaa ei lainkaan, tämäntyyppistä.

Henna: No, jos sitten mennään siihen itse tiedonkeruuprosessiin, miten se käytännössä etenee. Eli mimmoisia tehtäviä siellä käytännössä vastaajille tulisi?

Juhani: No, jos aloitan siitä prosessista, niin tämähän on sitten Tilastokeskuksen heiniä ja tämä on valtava ponnistus heille, että he joutuvat nyt sitten hakemaan. Otos on noin 8 000 henkilöä, ketä he lähtevät tavoittelemaan tästä kolmesta puolesta miljoonasta ja heihin otetaan ensiksi yhteyttä, että heidät on satunnaisotannalla tähän tutkimukseen valittu.

Sen jälkeen, kun heidät on saavutettu niin sitten Tilastokeskuksen haastattelijat, lähtee ihan, tämä ei ole mikään linkki, mihinkä vastataan, vaan linkki tulee sitten jokaisen henkilön ovelle soittamaan ovikelloa ja sen jälkeen tehdään tämä taustakysely. Mitä nyt on sitten koulutukset ja muut kaikki vastaavat ja sen jälkeen siirrytään sitten näihin itse tehtäviin ja tehtävät suoritetaan siten, että tämä haastattelija ei enää on auta tehtävissä lainkaan. Haastattelija ojentaa tietokoneen kohdehenkilölle ja siitä sitten lähtee nämä tehtävät siinä on, tietynlainen rotaatio. Kaikki eivät tee kaikkia samaa. Sama testi ei tule, se on hyvin epätodennäköistä että kaksi ihmistä näistä kahdeksastatuhannesta tai kuinka kauan paljon heistä nyt saavutetaan, saisi saman testi.

Maija: Olisi pari lisäystä tuohon vielä olisi ihan tällaisia pieniä kuriositeetteja, mutta niihin tehtävien tekemiseen saa käyttää sen tarvitsemansa ajan eli kellon kanssa ei tarvitse juosta siinä ja sitten ne tehdään tabletti tietokoneella, mikä on lisäystä edellisen, että kaikissa maissa tehdään tablettitietokoneella.

Juhani: Joo paperiversiota ei enää ole, niin kuin edellisellä kierroksella.

Henna: Saako vastaaja sitten näiden tehtävien tekemisen jälkeen tietää, mikä hänen tasonsa on suhteessa muihin?

Juhani: Ei saa ja toisekseen se on sillä hetkellä vielä myös täysin mahdoton, koska aineiston keruu ei ole tämmöinen päivittyvä tietokanta mihinkä koko ajan mennään. Eikä se itse asiassa ollut tarkoituskaan, koska tässä ei arvioida sinänsä yksittäisten ihmisten suorituksia, vaan näiden yksittäisten ihmisten suoritusten avulla haetaan kansallista keskiarvoa ja jakaumaa.

Henna: PIAAC-tutkimustahan on kutsuttu myös aikuisten visaksi.  Suomessa meidän nuorten Pisa-tulokset on viime aikoina ollut laskussa. Onko tämmöistä samansuuntaista kehitystä odotettavissa myös tässä niin sanotussa aikuisten Pisassa?

Petri: Se on totta kai se, mitä tässä jännityksellä odotetaan. Ja toki Pisa-tulosten perusteella voi olettaa, että siellä nuorimmissa tähän tutkimukseen osallistuvissa ikäryhmissä saattaisi olla heikentymistä. Ja vaikkakin täytyy sanoa, että ei täysin samanlaisia lukutaitoja ja numerotaito toki on kuin samantyyppisesti määritelty, mutta tässä PIAAC:ssä nämä tehtävät on ikään kuin sinne aikuisten maailmaan enemmän suunniteltu, mutta itse kokonaistulos.

Onko se siinä odotettavissa laskua? Viime tutkimuksessahan tosiaan vanhimmat siihen tutkimukseen osallistuneet ikäryhmät pärjäsi kaikkein heikoimmin ja nyt ikään kuin  kymmenen vuoden jälkeen sieltä on poistunut sitä väestöä, tätä meidän kokonais, kansallista keskimääräistä osaamistasoa sitä on ehkä vähän vaikea vielä arvioida, mutta en ehkä odottaisi nyt valtavaa laskua kuitenkaan.

Juhani: Joo, samanlainen tulkinta on minullakin kuin katsoo sitä edellistä jakaumaa.

Henna: Tässä saadaan tosiaan tämmöistä kansainvälistä vertailutietoa, jossa voidaan katsoa, miten yksittäiset maat vertautuu suhteessa muihin. Jos mietitään sitä edellistä kierrosta, niin millä tavalla Suomi silloin sijoittui? Olimmeko me sieltä viisaimmasta päästä vai tuliko sitten toisen suuntaisia tuloksia?

Maija: No, meillähän kymmenen vuotta sitten Suomi sijoittuu erinomaisesti, tässä tutkimuksessa oltiin luku- ja numerotaidossa toisia Japanin jälkeen, jos näitä kansainvälisiä vertailuja haluaa tehdä, mutta että yksistään viisaus voi olla sitten eri asia kuin taidot. Jossa mitattiin nyt tätä aikuisten lukujen numerotaitoja. Onko sitten viisas, jos on hyvät taidot? Sitä en osaa sanoa, mutta tosiaan meillä vain Japani oli edellä ja muut Pohjoismaat sijoittui myös hyvin Hollanti, Uusi-Seelanti, Australia, että siinä mielessä meni niin hyvin tämä kansainvälinen vertailu, mutta meillä tässä Suomen väestössä on merkittäviä eroja esimerkiksi ikäryhmien välillä. Mikä tuli tässä äsken esille, että totta, että meillä on paljon myös aikuisia, joiden taidot ei riitä siihen nykytyöelämässä ja arkielämässäkin toimimiseen ehkä sitten riittävällä tavalla. Se hajonta on iso tässä kansallisessa aineistossa.

Juhani: Joo juuri näin, että jos otetaan nyt esimerkkinä toi lukutaito siis numerotaito, niin siinäkin ollaan erittäin hyvällä tasolla, mutta sitten hajontaa on. Jotta taisi olla lukutaidossa viitattu Suomen keskihajonta, oli kaikista suurin osallistujamaissa, eli meillä on hyviä, mutta on myös, sanoisinkin nyt huolestuttavan paljon. Muistaakseni lukutaidossa 11 prosenttia ja numerotaidossa vähän enemmän oli näitä, joilla voisi tulkita, että on myös ongelmia ihan arkielämän tilanteissa. Tätä luokkaa.

Henna: Jos sitten vähän spekuloidaan ja oletetaan, että näistä tuloksista käy ilmi, että tällä kierroksella tulee heikkenemään, niin millaisia johtopäätöksiä siitä pitäisi tehdä?

Petri: No, mä näkisin että tarvitaan kyllä sitten huomattavasti tarkempaa analyysiä ensin ennen kuin lähdetään johtopäätöksiä tekemään. Täytyisi tarkastella nimenomaan sitä, että missä taidoissa ehkä ne tulokset on heikentynyt tai mitkä ryhmät ovat ehkä sellaisia, joissa näkyvistä ja heikentymistä erityisesti. Mihin asioihin heikentyminen on yhteydessä ja sitä kautta vastaan voidaan, voidaan lähteä tekemään johtopäätöksiä lähteä suunnittelemaan toimia, mutta tämä antaa todella paljon mahdollisuuksia tällaiseen tarkempaan analyysiin.

Juhani: Joo ja itsekään en lähtisi nyt sitä spekuloimaan, mitä tapahtuu. Tämän lisäksi on vielä mahdollisuuksia, että tulokset säilyvät ennallaan tai paranevat ne.

Henna: Jos sukelletaan vielä hetkeksi siihen edelliskierroksen tuloksiin, niin minkä tyyppisiä esimerkiksi sukupuolten ja ikäryhmien välisiä eroja taidoissa havaittiin?


Juhani: Sukupuolten välillä eroja ei ollut oikeastaan lainkaan, mikä voi ehkä pikkuisen hämmästyttää, koska naiset Pisa-tutkimuksissa ja monissa muissa. Näitä eroja on ollut varsin selkeästi. Ne oli erittäin pienet, että numerotaidossa taisi olla joku pieni tilastollisesti merkitsevä ero, mutta se ei ollut kuitenkaan käytännössä juurikaan suuri. Petri jo mainitsikin tässä nyt nämä ikäryhmittäiset erot, että niin meillä parhaiten pärjää siinä missä 25–35-vuotiaat ja sitten siitä, kun mentiin eteenpäin, niin sitten sitä heikommin olivat ne tulokset. Varsinkin teknistä ongelmanratkaisutaidoissa, teknologiaympäristössä ja tämäntyyppisissä meni. Ja ehkä hieman yllättäen sitten se, että tämä nuorin ikäluokka, alle 25-vuotiaat, ne ei sitten ollut samalla tasolla kuin ne 25–35-vuotiaat.

Maija: Siten ehkä tuosta tasa-arvon näkökulmasta vielä, että meillä se sosioekonominen tai vanhempien koulutustausta vaikuttaa merkittävästi siihen, miten heidän lapsensa sitten pärjää aikuisten taitomittauksissa. Eli korkeammin koulutettujen lapset pärjäävät sitten paljon paremmin kuin heikommin koulutettujen ja samaten mielellään myös tässä osallistumisessa aikuisena osaamisen kehittämiseen. Ne, joiden taidot on heikommat niin paljon, harvemmin osallistuu, kun ne, joiden taidot on paremmalla tasolla ja tässäkin meillä on kansainvälisesti jo paljon osallistujia aikuisenakin osaamisen kehittämiseen, muttei niitä ryhmiä jää sinne ulkopuolelle, jotka ehkä siitä hyötyisi kaikista eniten.

Petri: Jos vieläkin sukupuolten välisiin eroihin tai niiden puuttumiseen siinä edellisessä tutkimuksessa se on mielenkiintoinen asia, ja ehkä se voi ajatella, että se on niin kuin lohdullinenkin asia. Kun tätä Pisaa ajattelee, että myös peruskoulun jälkeen, niin niin taidot kehittyvät ja jää ja siinä mielessä kuin taidot tai erot sitten tasaantuu vielä aikuisiässä ainakin sukupuolten välillä, mutta tämä on tosi vaikea ja mielenkiintoinen kysymys, mitä kaikkea siihen liittyy ja mitä on taustalla.

Henna: Jos mietitään sitten näitä suomalaisten välisiä keskimääräisiä eroja taidoissa, oliko nämä erot meillä kansainvälisesti vertaillen suuria vai pieniä? Oliko muissa maissa enemmän tai vähemmän eroja asukkaiden suoriutumisessa?

Juhani: Jos ihan toisella keskihajontamittarilla katsotaan niin Suomessa oli sangen suuret, kuitenkin.

Petri: Ikäryhmien väliset erot, olivat ehkä ne suurimmat kaikista maista.

Juhani: Ja sekin jakauma on sitten sillä lailla jännä se ikäryhmittäin, että kun Suomi kulkee tuloksissa siellä OECD:n yläpuolella aika pitkään kaikissa näissä ja kun tullaan sinne vanhimpaan ikäluokkaan kaikkikin käyrät yhtyy, siellä kun ollaan 65. Ne erot sitten jotakin suppenee sinne.

Petri: Tässähän spekuloitiin myös sillä, että tämähän ajoittuu aika lailla peruskoulun leviämisen aikaan, että sen jälkeen, kun peruskoulua tai siis ne ikäluokat, jotka ovat käyneet peruskoulua, niin niissä nämä tulokset olivat parempia.

Juhani: Ja juuri näin.

Petri: Vanhemmat ikäryhmät ja niissä vähän heikompia, mutta aika vaikea tehdä nyt ihan yksiselitteistä johtopäätöstä tältä ajalta.

Juhani: Ajallisesti kuitenkin aika hyvin.

Henna: Mielenkiintoinen lisäys kyllä parhaillaan käytävä keskustelu peruskoulusta. No, meidän uusimpien tilastotietojen mukaan lukemiseen käytetty aikahan on viime vuosina vähentynyt ja myös ihan luettujen kirjojen määrä on pienentynyt. Yhtenä syynä tähän on pidetty internetin ja erityisesti sosiaalisen median käytön lisääntymistä. Onko tämä jonkinlainen huono enne tutkimuksen tuloksia ja Suomen menestystä ajatellen?

Juhani: No, jos ajatellaan kaikkia tutkimustuloksia, mitä oppimistuloksista on, niin kyllähän lukutaito kuitenkin on. On se perusta millekä rakennetaan ja tietysti testit ovat hyvin erilaisia, mutta sanotaan nyt esimerkiksi Pisa-testi sehän kuitenkin, perustuu myös siihen, että ymmärtää tämän testikielen ja ymmärtää pystyy tulkitsemaan, mitä näissä muissa tutkimuksissa on havaittu. Kyllä suomalaisten nuorten tämmöinen peruslukutaito on sillä lailla kunnossa, mutta sitten kun mennään tänne soveltavaan tai kriittiseen lukutaitoon, siellä sitten tulee niitä ongelmia ja se vielä piti tuossa sanomatta, mitä tutkitaan nimenomaan tässä lukutaidossa, ei tutkita tätä aikuisten peruslukutaitoa, vaan nimenomaan tätä, miten sitä taitoa sovelletaan.

Petri: Joo, minä ajattelisin, että lukutaito on taito siinä missä mikä tahansa muukin taito, elikkä sitä se paranee harjoittelemalla. Jos ei harjoitellen, se saattaa heikentyä. Eli harjoittelu tässä taas tarkoittaa lukemista. Näkisin, niin kuin sellainen tai uskon, että semmoinen pitkien tekstien lukeminen myös ja erityisesti kehittää niitä taitoja, joita Juhani nyt kuvaisi. Ja ehkä sellaisten lyhyiden tekstipätkien muutamien lauseiden lukeminen ei samalla tavalla kehitä kykyä arvioida lukemaansa ja ehkä löytää sieltä sellaisia omia analyysejä ja soveltaa sitten sitä luettua johonkin toiseen tilanteeseen. Kyllä minä näen, että siinä mielessä on huolestuttavaa, jos lukeminen vähentyy nimenomaan tällaisten pitkien tekstien lukeminen, myöskin.

Maija: Joo ja varmaan tulevaisuudessakin lukutaito on erittäin tärkeää, vaikka digitalisaatio etenee ja on myös muita näitä digitaalisia lukemissisältöjä ja muita, mutta tuota se taito siltä taustalta. Sen merkitys ei varmaan kyllä katoa.

Henna: Tiedonkeruun käynnistyessähän julkaistiin myös muutamia esimerkkitehtäviä, että siellä pystyi ihmiset katsomaan, että minkä tyyppisiä tehtäviä siellä esimerkiksi saattaisi tulla vastaan, niin esimerkiksi tässä lukutaitoa mittaavassa osuudessa kysytään, että onko virke, kuusi lintua lehtipuiden ylitse järkevää vai ei. Ja toisessa lukutaito tehtävässä pitää tunnistaa, kumpi on yleinen viljelykasvi talo vai maissi. Eikös nämä nyt on vähän liian helppoja tehtäviä mittaamaan?

Juhani: Joo nämä ovat tietysti semmoisen helppoja täkyjä median tarttua, mutta niin tuota mennään nyt vähän syvemmälle kuitenkin, että niin ensinnäkin, että nyt kaikissa näissä tutkittavissa osa alueissa on hyvin monen tasoisia tehtäviä. Elikkä siellä haetaan nyt eri vaikeustasolla olevia tehtäviä, mutta näillä on myös muukin funktio näillä niin sanotuilla alkeistehtäviä tai jo käynyt tälle komponent tehtäville hyvä suomennos ikinä onkaan. Niillä paitsi, että niillä kartoitetaan alussa adaptiivisesti vastaajan taso ja mihin suuntaan sitä voi ohjata, siinä myös testataan sitä, että onko vastaa ja pystyykö hän hallitsemaan tämän testikielen. Eli kaikki nämähän sisältää suomen kielen sanoja, mutta pitää vielä ymmärtää, mitä siitä muodostuu ja ei tämä nyt ihan tuohon testi kyllä lopu.

Henna: Hyvä kuulla.

Maija: Ja sitten vielä, koska tämä on kansainvälinen vertailututkimus, niin täytyy muistaa, että se on hyvin monenlaisia monen tasoisia maita mukana. Joissain maissa niitä on myös niitä heikoimpien taitojen henkilöitä on enemmän ja sieltä tarvitaan tietoa heidän tästä lukusujuvuudesta vai tästä perusosaamisesta.

Juhani: Ihan hyvin tuohon ehkä lisäsin vielä, että meillä on ollut siis paljon kansallisia kansainvälisiä tutkimuksia ja silloin havaitaan, että meidän mittarit loppuu kesken paitsi siellä yläpäässä, että miten hyviä parhaat voisi olla, on myös valitettava, siellä toisessa päässä.

Henna: Tutkimuksen tiedonkeruuhan eli siis nämä haastattelut ja testit käynnistyi viime syyskuussa ja tullaan jatkamaan ensi kevääseen asti. Missä vaiheessa tulisi olemaan tuloksia saatavilla?

Juhani: Loppuvuosi 2024 ja tarkempaa päivämäärää ei olla vielä lyöty kiinni.

Petri: Ei ole tiedossa.

Maija: Meillähän julkaistaan kansainvälinen OECD:n kirjoittama raportti ja sitten meidän kansallinen raportti, jonka Jyväskylän yliopiston tutkijat kirjoittaa. Ne julkaistaan suurin piirtein samaan aikaan sinne vuoden 2024 lopussa. Tämä kuulostaa, että on tosi pitkällä, mutta kun se on tosi haastava tämä tiedonkeruu ja se kestää pitkälle kevääseen ja sitä aineistoa tarkastetaan ja käsitellään taas. On hirveän tarkat ne laatustandardit ne siinä kestää aineiston käsittelyssä ja analyysissä. Ja sitten kun nämä vielä julkaistaan samaan aikaan kaikissa nyt tiedonkeruuseen osallistuvissa maissa, niin senkin takia se on niin kun ollaan, ollaan siellä vuoden 2024 lopussa ennen kuin niitä tuloksia saadaan. Tokihan vaan ne ensimmäiset tulokset, että sen jälkeen sitten voidaan tehdä lisää ja pitääkin tehdä paljon lisää analyysejä. Niitä tulee vuosien ajan. Niitä tuloksia vielä lisää.

Juhani: Tähän lisää vielä sen, mitä näiden kansainvälisten tutkimusten hyvä puoli on se, että kun ensimmäinen raportti on julkaistu, aineistot ovat tutkijoiden vapaasti saatavilla. Se on erittäin hieno asia.

Petri: Ja tiukasti OECD:stä painotetaan sitä, että mitään tuloksia ei saa julkaista ennen kuin silloin yhtäaikaisina sovittuna päivänä ja valitettavasti Juhanilta ei kannata udella tuloksia etukäteen.

Henna: Eli mitään varaslähtöjä ei saada sitten ottaa.

Juhani: Jos tällaisia kysytään, niin puhut ihmiselle, jonka hartioiden yläpuolella on vesimeloni.


Henna: No monia tietysti varmaan tulee kiinnostamaan se, että miten Suomi tulee sijoittumaan tässä kansainvälisessä vertailussa, mutta jos nyt ajatellaan vähän ennakkoon, niin mitkä muut asiat näistä tuloksissa on erityisen kiinnostavia teidän mielestänne?

Juhani: No, jos otan tutkimuksen kannalta ensin, niin tuota ollaan hyvin usein todettu näissä, että sijoitukset on sinällään näiden tutkimusten tavallaan sivutuote. Ne syntyy sieltä automaattisesti ja niistä tulee ehkä vääriä tulkintoja, koska niissä on sitten hyvin useasti hyvin pieni ja tilastollisesti merkitseviä. Syntyy semmoisia tiettyjä vaunuja, missä ollaan kyllä tutkimuksen kannalta aina näen, että trendit on mielenkiintoisia, mihin on menty ja näissäkin eri sanotaan niin kuin Petrikin tuossa aikaisemmin mainitsi.  Ikäryhmittäin, sukupuolittain ja sitten mitenkä nyt nämä tausta kyselyistä saatava informaatio, mitä siellä on sitten yhteyksiä näihin mahdollisiin muutoksiin trendeissä ne on tutkimuksen kannalta mielenkiintoisia.

Maija: Joo meillä työ- ja elinkeinoministeriön puolesta tietysti kiinnostaa työelämään ja työmarkkinoihin liittyvät kysymykset paljon, miten taidot vaikuttaa ja kehittyy työmarkkinoilla sen ulkopuolella. Työelämän muutoksessa ja miten niitä taitoja osaamista voi käytetään työelämässä, miten hyvin ne on käytössä ja sitten jatkuva oppiminen, miten saadaan. Näitä eri ryhmiä mukaan ja millaisia taitoja niillä eri ryhmillä on siellä, sukupuolten väliset erot näissä taidoissa ja myös siinä, miten ne taidot vaikuttaa elämänkulkuun työmarkkinoilla ja työmarkkina-asemaa eri sukupuolella ja muillakin ryhmillä. Toki kun miehillä ja naisilla, mutta tässä on paljon kiinnostavia kysymyksiä, se laaja taustakysely antaa tähän myös semmoisen tosi rikkaan sisällön. Voidaan eri politiikka-alueelta tutkia erilaisia kysymyksiä tämän aineiston avulla mitkä liittyvät toki näihin taitoihin on se iso anti tässä tutkimuksessa.

Petri: Joo se sijoitus on tietysti se, mikä ensimmäisenä katsotaan. Ja sikäli kun se on hyvä edelleen, niin sitähän on mukava sitten maailmalla esitellä ja näyttää ja toki sillä on meidän Suomen kansainvälisen maineen kannalta on sillä merkitystä erilaisissa yhteyksissä. Voidaan todeta, että täällä on todellakin osaavaa kansaa ja perustaidot on kunnossa. Ja toki et näistä vertailuista, mutta minua kiinnostaa kovasti, et miten Viro nyt sijoittuu ja miten Viron taitotaso on kehittynyt. Pisassa on nähty hyvää kehitystä jonkun aikaa. Kiinnostaa kovasti onko Japani edelleen edellä näiden lukujen numerotaidossa huippumaa niin edelleen, mutta muista näistä asioista ihan samantyyppisiä mitä tässä Maija ja Juhani toi esiin juuri se muutos mitä mihin suuntaan ollaan missäkin asiassa menossa. Ja totta kai, kun opetus- ja kulttuuriministeriön kannalta esimerkiksi koulutuksen yhteisöosaamiseen, miten se näkyy? Näkyykö se yhtä vahvasti kuin viime tutkimuksessa ja jatkossa ja taitojen käyttö arjessa ja työssä? Tämä uusi ongelman ratkaisu kuvion tai siis se on aika lailla nyt toisenlainen kuin siinä edellisessä tutkimuksessa. On toki kiinnostavaa nähdä, että millaisia tuloksia se tuottaa ja miten sitten taas myös siinä suomalaiset sijoittuu.

Henna: Eli naapurivertailuja odotellessa. Missä muodossa näet tulokset tullaan sitten julkaisemaan? Eli jos mietitään ihan tavallista ihmistä, niin millä tavalla pääsee tutustumaan tuloksiin siinä vaiheessa, kun ne on saatavilla?

Maija: No, ensimmäisenä mieleen varmaan tulee se kansallinen raportti, minkä totta yliopisto tekee ja siitä he sitten kertovat varmasti mielellään myös medialle. Ja tietysti sitten sidosryhmille, päätöksentekijöille ja sitten meillä tulee myös samaan aikaan se OECD:n kansainvälinen raportti englanniksi missä on sitten muistakin maista enemmän tietoja. Nämä ovat ne ensimmäiset, mutta analyysityö jatkuu ja se aineisto on tosiaan sen jälkeen saatavilla. Kun ensimmäiset tulokset on julkaistu ja tarvitaan paljon lisää analyysiä, sitten saadaan niitä tuloksia sitten päätöksenteon käyttöön ja kehittämisen käyttöön.

Juhani: Ja koko raporttihan on saatavilla ainakin pdf-muodossa ministeriöiden sivuilta, yliopiston sivuilta kyllä se ihan vapaasti saatavilla on.

Henna: Jäädään sitten jännityksellä odottamaan tuloksia. Tässä vaiheessa kiitän kaikkia oikein kiinnostavasta keskustelusta ja toivottelen oikein hyvää päivä jatkoa.

Petri, Juhani ja Päivi: Kiitoksia.

Lopussa soi musiikki ja teksti Tilastokeskus