Tuloerot Suomessa vuosina 1966-2003
- Tuloerohaitari on supistunut, venynyt...
- Tulonsiirtojen tasaava vaikutus on vaihdellut
- Palkansaajien tulot ovat kasvaneet vakaasti
- Maanviljelijöiden reaalitulot parantuneet
- Yrittäjien tulot kasvaneet viime vuosina paremmin kuin muiden
- Eläkeläisten toimeentulo 83 prosenttia keskimääräisestä vuonna 2003
- Kauas rikkaat karkaavat
- Köyhyys on suhteellista
- Pitkä työttömyys vie köyhyyteen
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tulonsiirtojen tasaava vaikutus on vaihdellut
Yhteiskunta pyrkii tulonsiirtojen avulla tasaamaan markkinoilla syntynyttä epätasaista tulonjakoa. Saatujen tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus on muuttunut merkittävästi 1960-luvulta nykypäivään (kuvio 2). Niiden merkitys kasvoi voimakkaasti 1960-luvulta aina 1980-luvun puoliväliin hyvinvointivaltion synnyn ja laajentumisen myötä. Tämän jälkeen tulonsiirtojen vaikutus tasaantui. Tulonsiirtojen merkitys oli erityisen tärkeä 1990-luvun laman aikana. Tuolloin työttömyyteen liittyvien tulonsiirtojen määrä kasvoi. Huippuvuosi saavutettiin vuonna 1994, jonka jälkeen saatujen tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus on ollut samaa tasoa kuin ennen lamaa vuonna 1990. Sen sijaan maksettujen tulonsiirtojen eli lähinnä välittömien verojen tasoittava vaikutus heikentyi jo vuodesta 1990 lähtien. Yhtenä keskeisinä syynä tähän on ollut tuloverotuksen veroasteen alentuminen (Mustonen 2004), josta suurituloisimmat ovat hyötyneet muita enemmän. Kaiken kaikkiaan tulonsiirrot tasaavat nykyisin tuloeroja yhtä paljon kuin 1980-luvun alkupuolella.
Kuvio 2. Saatujen ja maksettujen tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus 1966-2003*.
Tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus lasketaan Gini-kertoimien suhteellisena
muutoksena siirryttäessä tuotannontekijätuloista bruttotuloihin (saadut tulonsiirrot)
ja edelleen käytettävissä oleviin tuloihin (maksetut tulonsiirrot).
* = ennakkotieto
Lähde: Kulutustutkimukset: 1966,1971,1976 ja 1981, Tulonjakotilasto: 1987-2003*
Päivitetty 16.6.2006