Palvelualojen toimialakatsaus III/2006

Kirjoittajat: Aki Niskanen (09) 1734 2657, Ulla Virtanen (09) 1734 2702
Fokuksen kirjoittaja: Saara Roine (09) 1734 3325
 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta

Palveluiden suhdannekehitys pysyi suotuisana vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä, liikevaihdon kasvun kohentuessa vuoden alusta. Kasvun takana oli lähes kaikkien päätoimialojen hyvä kehitys kolmannella vuosineljänneksellä. Palvelualojen yrityksistä 58 prosenttia kasvatti liikevaihtoaan heinä-syyskuun välisenä aikana. Tuottajahintojen nousu pysyi samaan aikaan maltillisena, hintojen noustessa eniten kuljetusalalla ja teknisissä palveluissa ja vastaavasti laskien eniten teleliikenteessä.

Palkkasumman kasvu palvelualoilla jatkui vakaana vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä. Maksetut palkat kasvoivat lähes 62 prosentilla palvelualojen yrityksistä verrattuna vuodentakaiseen vastaavaan ajankohtaan. Yli puolet palkkasumman kasvusta tuli pieniltä, alle 50 henkeä työllistäviltä, yrityksiltä. Palkkasumman kehitystä siivitti myönteinen työllisyystilanne sekä vakaa palkansaajien ansiotason kehitys. Osa-aikaisen työvoiman käytön kasvu lisääntyi ja työttömien määrä laski viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Suhdannenäkymät vahvistuivat palvelualojen yrityksillä kolmannella neljänneksellä edellisen neljänneksen notkahduksen jälkeen. Erityisesti kysyntä kohentui kuluneella neljänneksellä ja myös odotukset tulevasta kysynnästä olivat korkealla palvelualojen yrityksissä. Työllisyyden kehityksen osalta kolmas neljännes oli yritysten mukaan hyvin suotuisa ja odotukset tulevastakin olivat kohtuulliset.

Palvelualojen liikevaihdon kasvu voimakasta vuoden kolmannella neljänneksellä

Palvelualojen liikevaihdon kehitys jatkui hyvänä heinä-syyskuussa. Liikevaihto kasvoi lähes 8 prosenttia, kuten edelliselläkin neljänneksellä. Palveluiden tuottajahinnat nousivat vastaavaan aikaan lähes 3 prosenttia. Edeltävään neljännekseen nähden hinnat kohosivat reilut puoli prosenttiyksikköä. Hintojen nousuun vaikutti etenkin tieliikenteen tavarankuljetuksen ja säännöllisen lentoliikenteen kallistuminen. Palvelualojen hintojen nousua puolestaan hillitsi eniten hintojen halpeneminen kovasti kilpailulla teleliikenteen toimialalla.

Taulukko 1. Palvelualojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin, vuosimuutos %*

Toimiala Osuus** IV /2005 I/2006 II/2006 III/2006
Palvelut yhteensä 100,0 7,8 6,2 7,6 7,8
H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,8 5,5 6,7 6,0 7,1
I: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 43,3 3,7 3,2 5,6 3,9
K: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus-
palvelut sekä liike-elämän palvelut		 39,5 11,8 10,2 8,8 12,2
O: Muut yhteiskunnalliset ja
henkilökohtaiset palvelut		 9,4 6,9 6,9 8,9 9,1
* Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja ja liikevaihto on työpäiväkorjattu poistamalla kalenterista johtuvat vaihtelut.
**Osuus muiden palveluiden toimialasta vuonna 2005

Yli 60 prosenttia palvelualojen liikevaihdon kasvusta muodostui alle 50 henkeä työllistävien yritysten liikevaihdon lisäyksestä. Liikevaihdon kasvua ylläpiti erityisesti kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden voimistunut kasvu. Painoarvoltaan merkittävimmän päätoimialan, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen, liikevaihdon kasvu sen sijaan noudatti pidemmän aikavälin keskimääräistä kehitystä, hidastuen edellisen neljänneksen poikkeuksellisen vahvasta kasvusta.

Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehitys vahvistui tuoreimmalla neljänneksellä. Suotuisan kehityksen taustalla olivat ennen kaikkea pienet, alle 50 henkeä työllistävät, yritykset, joilta kertyi yli puolet toimialan liikevaihdon kasvusta. Toimialan kehitykseen vaikutti myös liikevaihtoaan voimakkaasti lisänneiden yritysten suuri määrä. Peräti 57 prosenttia toimialan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan yli 15 prosenttia kuluneella vuosineljänneksellä. Toimialan sisällä kasvu nopeutui erityisesti kiinteistöalan palveluissa. Kasvu nopeutui kaikilla alatoimialoilla tutkimus ja kehittäminen toimialaa lukuun ottamatta, jonka kasvu pysähtyi tuoreimmalla neljänneksellä. Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden hinnat nousivat tuoreimmalla kolmen kuukauden jaksolla 2,8 prosenttia.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla kasvu oli vahvaa vesiliikennettä sekä posti- ja teleliikennettä lukuun ottamatta. Tuoreimmalla kolmen kuukauden jaksolla liikevaihdon kehitys hidastui edellisestä poikkeuksellisen kasvun kaudesta. Edellisen neljänneksen kasvua vauhditti maaliikenteen poikkeuksellisen matala vertailuneljännes, jolle ajoittui kuljetustoimintaa häirinnyt paperialan työkiista. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen päätoimialan kasvusta vastaavat lähes yksinomaan pienten yritykset. Toimialan hintojen nousu on nopeutunut vuoden aikana ja tuoreimmalla neljänneksellä lisäys vastaa jo lähes koko liikevaihdon kasvua. Hinnat kohosivat peräti 3,5 prosenttia heinä-syyskuussa teleliikenteen laskeneista hinnoista huolimatta.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa viime vuoden kesästä alkanut liikevaihdon ripeä kasvu jatkui myös uusimmalla vuosineljänneksellä. Varsinkin syyskuussa majoitustoimintaa kiritti ulkomaisten matkailijoiden määrän huomattava lisääntyminen kansainvälisten huippukokousten myötä. Ravitsemistoiminnassa yli ⅔ tuoreimman neljänneksen kasvusta kertyi pieniltä, alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä. Majoitustoiminnassa kasvu kertyi sen sijaan tasaisesti eri kokoluokan yrityksiltä. Lisääntynyt majoituskysyntä nosti myös toimialan hintoja: ne nousivat alalle poikkeuksellisesti jopa 2 prosenttia heinä-syyskuussa.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden liikevaihdon kasvu pysyi voimakkaana vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä. Viime vuoden kesällä tapahtuneen pienen notkahduksen jälkeen toimialan kehitys on ollut tasaisen voimistuvaa. Näin voimakkaasti ala ei ole kasvanut kertaakaan 2000-luvulla. Eritoten ympäristönhuollossa liikevaihdon kehitys oli hyvinkin kiivasta, mutta myös järjestötoiminnassa kasvu oli tuoreimmalla neljänneksellä rivakkaa. Suurten yritysten kasvuvaikutus alan kehitykseen on selvästi voimistunut erityisesti virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnassa. Siten heinä-syyskuussa suurten yritysten osuus muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden kasvusta oli jo 40 prosenttia.

Kuvio 1. Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto

Työllisyyden kehitys suotuisaa palvelualoilla

Palvelualojen palkkasumman kehitys oli tasaista vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä. Kasvua viime vuoden vastaavasta ajankohdasta kertyi hieman yli 5 prosenttia. Kehitys oli selvästi koko taloutta voimakkaampaa, joka ylsi reilun 3 prosentin kasvuun. Ainoastaan terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden sekä kaupan alalla palkkasumman kasvu oli palvelualoja ripeämpää. Palvelualojen yrityksistä lähes 62 prosentilla palkkamenot kasvoivat tuoreimmalla vuosineljänneksellä. Yli puolet tuoreimman neljänneksen palkkasumman kasvusta tuli pieniltä, alle 50 henkeä työllistäviltä, yrityksiltä.

Palkkasumman kehityksen taustalla on positiivinen työllisyystilanne sekä vakaa ansiotason kasvu. Työllisten määrän kasvu voimistui hieman alkuvuodesta. Eniten kohentui kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä teknisen että liike-elämän palveluiden työllisyys. Työllisten määrä puolestaan laski kiinteistöalan palveluissa sekä vuokrauksen ja siivouksen toimialoilla. Palkansaajien ansiotason kehitys oli kaikilla palvelualojen päätoimialoilla lähes yhtä voimakasta.

Osa-aikaisen työvoiman käyttö lisääntyi alkuvuodesta ja oli selvästi viime vuoden vastaavaa aikaa voimakkaampaa. Kasvua vuoden takaiseen kertyi lähes 9 prosenttia. Osa-aikaisuudet lisääntyivät muilla palveluiden päätoimialoilla lukuun ottamatta muita yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia palveluita. Työttömien määrä laski hieman viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, laskun ollessa kuitenkin selvästi alkuvuotta maltillisempaa.

Voimakkainta palkkasumman kasvu oli kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden toimialalla, jolla kasvua kertyi 8 prosenttia. Alan sisällä työllisyys parani erityisesti teknisen palvelun ja liike-elämän palveluiden toimialoilla. Myös osa-aikaisen työvoiman käyttö lisääntyi voimakkaasti ko. toimialoilla. Sitä vastoin kiinteistöalaan kuuluvilla toimialoilla sekä työllisten että osa-aikaisten määrän kehitys oli selvästi maltillisempaa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa palkkasumman kehitys jatkui niinikään suotuisana. Kasvua viime vuoden vastaavasta neljänneksestä kertyi hieman yli 5 prosenttia. Kehityksen taustalla on sekä majoitustoiminnan että ravitsemistoiminnan jo pidempään jatkunut vakaa kasvu. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisyys parantui hiukan vuoden takaisesta. Erityisesti osa-aikaisen työvoiman käyttö alalla voimistui.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden palkkasumman kasvu oli muita palvelualoja maltillisempaa. Kolmannen vuosineljänneksen kehitys kummallakin päätoimialalla oli likimain alkuvuoden tasoa. Alatoimialoista palkkasumma supistui ainoastaan vesiliikenteessä sekä posti- ja teleliikenteessä. Työllisyys kehittyi myönteisesti kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä. Erityisesti osa-aikaisten määrä alalla voimistui selvästi viime vuodesta. Muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa työllisten määrän nousu jäi maltillisemmaksi.

Kuvio 2. Palvelualojen palkkasummaindeksi, palkansaajien ansiotasoindeksi ja työllisten määrä

Palvelualojen luottamus jälleen korkealla

Palvelualojen suhdannenäkymät vahvistuivat kolmannella neljänneksellä edellisen neljänneksen notkahduksen jälkeen. Edellisen neljänneksen tavoin viimeaikaisen liiketoimintatilanteen koettiin heikentyneen palvelualan yrityksissä. Sen sijaan kysynnän kohentuminen kuluneella neljänneksellä ja odotukset tulevasta kysynnästä vetivät yleisen luottamuksen taas alkuvuoden tasolle. Työllisyyden kehityksen osalta kolmas neljännes oli yritysten mukaan hyvin suotuisa ja odotukset tulevasta olivat kohtuulliset.

EU:n alueen palveluyritysten keskimääräinen luottamus pysyi alkuvuoden tasolla. Suurista maista Iso-Britannian palvelusektorin luottamus pysyi edellisen neljänneksen tavoin matalalla tasolla. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi koko EU:n palvelusektorin luottamukseen, sillä suurista maista sekä Ranskan että Saksan suhdanneodotukset pysyivät vakaina.

Kuvio 3. Palvelualojen luottamus

Fokus: Pankkitoiminta kasvaa ja kannattaa

Kotimaisilla pankeilla* menee hyvin. Pankkitoiminnan tuotot kasvavat ja samaan aikaan kulujen kasvu on pysynyt maltillisena. Tämän seurauksena pankkien kannattavuus on korkealla tasolla. Pankkien tuotot ovat olleet kasvussa yhtäjaksoisesti jo yli kahden vuoden ajan. Vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä tuottojen kasvu oli erityisen ripeää. Tuottojen kasvua tarkasteltaessa on kuitenkin huomattava, että liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyi kolmannella neljänneksellä merkittävä kertaluonteinen erä. Kannattavuutta kuvaavan liikevoitto/tuotot -tunnusluvun arvo oli kolmannella neljänneksellä lähes 30 prosenttia. Yhtä hyvään tai parempaan arvoon on 2000-luvulla ylletty vain kolmasti aiemmin.

Kuvio 4. Kotimaisten pankkien tuottojen ja kannattavuuden kehitys

Korkojen nousu tukee tuottojen kasvua

Pankkitoiminnan tuotoista ylivoimaisesti suurin osa muodostuu korkotuotoista. Korkotuottojen kasvun tärkein syy on luottokannan kasvu. Merkitystä on myös korkojen nousulla, joka on jatkunut tasaisena syksystä 2005 alkaen. Toisaalta korkotuottojen nousua on hidastanut asuntolainamarginaaleihin keskittynyt kilpailu, jonka seurauksena marginaalit ovat alentuneet viime vuosien aikana.

Lainojen kysyntä on pysynyt vilkkaana korkojen noususta huolimatta, mihin vaikuttanee se, että historiallisesti tarkastellen korot ovat edelleen alhaisella tasolla. Yleisöluottokanta oli kolmannen neljänneksen 2006 lopussa 9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Yleisöluottoihin ei lueta rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen keskinäistä luotonantoa. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta kasvoi samaan aikaan 12 prosenttia ja asuntoluottojen kanta 14 prosenttia. Näin tapahtui siitä huolimatta, että syyskuussa 2006 uusien asuntolainojen korko oli reilun prosenttiyksikön korkeampi kuin syyskuussa 2005.

Toiseksi merkittävin tuottoerä pankeilla ovat palkkiotuotot. Myös palkkiotuottojen kasvu on ollut ripeää. Palkkiotuottoja pankit saavat muun muassa maksuliikenteen hoidosta, luotonannosta ja omaisuuden hoidosta. Kiinnostus sijoittamiseen on lisääntynyt suomalaisten vaurastuessa ja osakemarkkinoiden suotuisan tilanteen jatkuessa. Tämä puolestaan näkyy pankeilla esimerkiksi sijoitusrahastoista saatujen palkkiotuottojen kasvuna.

Kuvio 5. Kotimaisten pankkien tuottojen rakenne I-III 2006

Kulujen kasvu pysynyt kurissa

Myös kulujen puolella korkokulut ovat suurin kuluerä, vaikka niiden osuus ei olekaan aivan niin merkitsevä kuin korkotuottojen tuottopuolella. Korkojen nousu ei kasvata korkokuluja yhtä ripeästi kuin korkotuottoja, sillä kaikkien talletusten korot eivät ole sidottuja markkinakorkoon. Suomessa pankit eivät ainakaan toistaiseksi käytä talletusten korkoa merkittävänä kilpailukeinona samalla tavoin kuin lainojen korkoa. Pankit hankkivat rahoitusta talletusten lisäksi suoraan rahoitusmarkkinoilta laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainoja. Pankkien korkokulut koostuvat siten pääasiassa liikkeeseen laskettujen velkakirjojen korkokuluista sekä koroista, jotka aiheutuvat veloista muille luottolaitoksille, yleisölle ja julkisyhteisöille.

Kuvio 6. Kotimaisten pankkien kulujen rakenne I-III 2006

Toiseksi suurin kuluerä pankeilla ovat hallintokulut. Hallintokulujen merkittävin alaerä puolestaan ovat henkilöstökulut. Henkilöstökulujen kasvu on pysynyt maltillisena. Kolmannella ensimmäisellä neljänneksellä 2006 henkilöstökulut olivat 4 prosenttia korkeammat kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Pidemmän aikavälin tarkastelussa pankkien henkilökunnan määrä on pysynyt vakaana. Vuoden 2005 lopussa pankeissa oli töissä 23 400 henkilöä. Määrä on ollut lähes sama vuodesta 2003 alkaen.

Kuvio 7. Kotimaisten pankkien henkilökunta vuosien 1985-2005 lopussa

Luotonottoaikeet tasaantuneet

Kuluttajien luotonottoaikeet ovat tasaantuneet. Taustalla vaikuttaa korkojen nousu, jonka myötä luotonottoa ei enää pidetä yhtä kannattavana kuin aiemmin. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan lainan ottamisen arvioi joulukuussa 2006 kannattavaksi 64 prosenttia kuluttajista. Vastaava osuus oli vuotta aiemmin 71 prosenttia. Pankkiyhdistyksen Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus sekä tuorein Pankkibarometri ennakoivat luotonottohalukkuuden notkahtamista ainakin alkuvuonna 2007.

Kuluttajabarometrin mukaan 73 prosenttia piti joulukuussa ajankohtaa hyvänä säästämiselle. Yli 80 prosenttia uskoi myös pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Pankkiyhdistyksen Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan ihmisiä kiinnostaa eniten säästäminen säästö- tai sijoitustilille. Myös monet, joilla on asunto- tai kulutusluottoa, säästävät silti samanaikaisesti esimerkiksi rahastoon tai osakkeisiin.

Pankkitoiminnan keskittyminen sai jatkoa

Suomessa kuten myös muissa Pohjoismaissa pankkitoiminta on kansainvälisesti tarkasteltuna keskittynyttä. Keskittymiskehitys sai edelleen jatkoa marraskuussa 2006, kun Sampo myi pankkitoimintansa Danske Bankille. Myös Venäjän ja Baltian markkinat kiinnostavat pohjoismaisia pankkeja. Myös tästä saatiin näyte marraskuussa, kun Nordea osti enemmistöosuuden venäläisestä Orgesbankista.

Pohjoismaisten keskuspankkien elokuussa 2006 julkaisema raportti ennustaa pankkien määrän vähenevän edelleen pohjoismaisilla markkinoilla. Taustalla on vaikeus saavuttaa riittävää orgaanista kasvua perinteisillä kotimarkkinoilla. Sama syy ajaa pankkeja laajentumaan ulkomaille. Vaikka pohjoismaiset pankkikonsernit ovat kansallisesta näkökulmasta suuria, globaaleiden markkinoiden näkökulmasta ne ovat pieniä tai keskisuuria toimijoita.

* Kotimaisilla pankeilla tarkoitetaan tässä artikkelissa kotimaisia liikepankkeja mukaan lukien OKO ja Nordea Suomi, kotimaisia osuuspankkeja sekä kotimaisia säästöpankkeja. Kotimaisten pankkien ulkomailla toimivat sivukonttorit sisältyvät lukuihin, mutta ulkomaisten pankkien Suomessa toimivat sivukonttorit eivät ole mukana. Osa pankkien sijoituspalvelutoiminnasta on eriytetty omiin sijoituspalveluyrityksiin, joten pankkikonsernien sijoituspalvelutoiminta ei kokonaisuudessaan sisälly tässä käytettyihin lukuihin.

Lisätietoa pankkien neljännesvuosittaisista tilinpäätöksistä saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta http://tilastokeskus.fi/til/llai/index.html ja Tilastokeskuksen Rahalaitokset paperijulkaisusta.

Tiedot luottokannan kehityksestä julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla http://tilastokeskus.fi/til/lkan/index.html.

Kuluttajabarometri julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla http://www.stat.fi/til/kbar/index.html.

Pankkiyhdistyksen tutkimukset ovat saatavilla Pankkiyhdistyksen verkkosivuilta http://www.pankkiyhdistys.fi/index.html .

Suomen Pankin tilasto uusista asuntolainoista ja niiden koroista on Suomen Pankin verkkosivulla http://www.suomenpankki.fi/fin/5_tilastot/5.1_Tilastografiikkaa/5.1.4_rahamaara_ja_luotot/.

Pohjoismaisten keskuspankkien Nordic Bankig Structures -raportti on saatavilla Suomen Pankin verkkosivuilta http://www.bof.fi/fin/3_rahoitusmarkkinat/Nordic_banking_structures.pdf.

Seuraava vuoden 2006 viimeistä neljännestä käsittelevä palvelualojen toimialakatsaus ilmestyy 28.3.2007.

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, työpäiväkorjattu sarja
Kuvio 2. Tilastokeskus, Palkkasummakuvaajat
                 Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi
                 Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Kuvio 3. Eurostat, Palvelualojen luottamusindikaattori
Kuvio 4. Tilastokeskus, Luottolaitosten tilinpäätökset
Kuvio 5. Tilastokeskus, Luottolaitosten tilinpäätökset
Kuvio 6. Tilastokeskus, Luottolaitosten tilinpäätökset
Kuvio 7. Tilastokeskus, Luottolaitosten tilinpäätökset

Taulukot

Taulukko1. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, työpäiväkorjattu sarja

Päivitetty 12.1.2007