Uudenmaan muotoiluylivalta katoaa intensiteettivertailuissa

  1. Muotoilualan koulut muodostavat perustarjonnan
  2. Yritysten sijainti ratkaisee muotoilun kysynnän
  3. Uusimaa on aivan omaa luokkaansa
  4. Muotoiluintensiivisyys ottaa huomioon alueen koon
  5. Pitäisikö pääkaupunkiseudun olla ainoa muotoiluosaajien keskittymä?
  6. Toimialaluokituksen uudistus helpottaa muotoilualan tilastointia
  7. Kaikkien maakuntien tiedot sisältävät taulukot
  8. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 13/2007

Uusimaa on ylivoimainen muotoilun keskittymä kaikilla määrällisillä mittareilla mitattuna. Tilanne on aivan erilainen, kun otamme mittariksi muotoiluintensiteetin. Tällöin Päijät-Häme on esinemuotoilun ykkönen, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa pitävät hallussaan arkkitehtuurin kärkisijoja.

Usein muotoilu ymmärretään laajasti sekä muotoilua tekevien toimistojen että sitä hyödyntävien muotoiluintensiivisten toimintojen yhdistelmänä. Kokonaisuudessaan yhdistelmästä voi käyttää nimitystä muotoiluklusteri. Tässä artikkelissa on tarkoitus tuoda esille keskeisiä rakenteellisia vertailumenetelmiä muotoilun aluetaloudellisesta roolista.

Muotoilutoiminta on jaettu artikkelissa kolmeen osaan: esineen (taideteolliseen), pinnan (graafiseen) ja tilan (arkkitehtuuriin) muotoiluun. Valitettavasti nykyinen toimialaluokitus ei mahdollista selkeää tietojen saantia tällä jaottelulla. Tilastollinen tarkastelu voidaan silti nykyisinkin toteuttaa välttävällä tavalla. Silloin mainosala edustaa graafista muotoilua ja taideteollinen muotoilu esineiden muotoilua. Graafista muotoilua tehdään toki mainosalan ulkopuolellakin, mutta voidaan ajatella toistaiseksi - ennen uuden toimialaluokituksen voimaanastumista - mainosalan edustavan suurin piirtein graafisen muotoilun merkitystä eri alueilla.

Muotoilualan koulut muodostavat perustarjonnan

Alueen valintaan vaikuttavat tekijät voidaan luokitella pääosin kahtia: muotoiluyritysten tarjontaan ja kysyntään. Tarjontaan vaikuttavat kaikkein eniten alueen oppilaitoksista valmistuneet opiskelijat. Vaikka osa valmistuneista opiskelijoista haluaa heti lähteä muualle, alueen muotoilutoiminnan perustarjonnan muodostavat oman alueen koulut. Kysyntä puolestaan riippuu alueen toimialarakenteesta.

Koulujen tutkintonimikkeiden runsaus ja vaikeus sovittaa koulutusta suoraan jollekin tietylle alalle hankaloittavat toimintaa muotoilualalla. Suomessa annetaan paljon erilaista esineiden muotoilukoulutusta useilla koulutustasoilla jokaisessa maakunnassa. Graafista muotoilua annetaan vähemmän ja harvemmissa oppilaitoksissa. Yliopistotasoista koulutusta on annettu vain Helsingissä, Lapissa koulutus on vasta alkanut. Tämä selittää osin myös mainostoimistojen sijaintia. Arkkitehtuurikoulutusta annetaan Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Tämä näkyy tietysti tilan muotoilun yritysten sijainnissa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 6.6.2007