Sanomalehdet pystyvät vastaamaan ajan haasteisiin

  1. Paljonko on paljon?
  2. Päivälehtiä eniten maailmassa
  3. Sanomalehtiä luetaan edelleen yleisesti
  4. Seurattujen lehtien määrä on laskenut
  5. Paikallislehtiä lukee joka kolmas
  6. Ilmaisjakelulehtiä lukee kaksi kolmesta
  7. Verkkolehtien lukeminen on lisääntynyt

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja:Tuomo Sauri on erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2007.

Sanomalehtien tarjonta ja lukeminen on Suomessa edelleen kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen runsasta. Myös sanomalehtien verkkopalveluilla on paljon käyttäjiä.

Suomi näyttää edelleenkin monessa mielessä vahvalta sanomalehtimaalta, vaikka niin levikkien kuin lukijoidenkin määrät ovat pienentyneet vuodesta 1990 vuoteen 2005. Mikäli vertailtaisiin tämän päivän levikki- ja lukijamääriä vuoteen 1980, voitaisiin todeta levikkien olevan likipitäen samalla tasolla nyt kuin silloinkin.

Lehtinimikkeitä on edelleen poikkeuksellisen paljon muuhun maailmaan verrattuna ja sanomalehdet tavoittavat edelleenkin useimmat suomalaiset kotitaloudet. Verkkosanomalehtien lukijoiden määrä on lisääntynyt nopeasti. Sanomalehden identiteetti ei muodostune paperista, vaan sisällöstä, sen jäsennyksestä ja esillepanosta. Sanomalehtien verkkojulkaisujen määrät ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla ja kaikilla päivälehdillä ja yli puolella harvemmin ilmestyvistä sanomalehdistä oli vuonna 2006 jo omansa. Ainakin suurimmat sanomalehdet ovat kyenneet luomaan hyvin laajan käyttäjäkunnan myös verkkosanomalehdilleen.

Paljonko on paljon?

Sanomalehtien levikit olivat huipussaan kaikissa Pohjoismaissa vuonna 1989, jonka jälkeen levikit lähtivät laskuun. Levikkien pienenemisen syiksi on mainittu muun muassa lehdistön ja muiden medioiden (televisio, ilmaislehdet, internet) välinen kilpailu, sanomalehdistön sisäiset rakennemuutokset, levikkialueiden tietoiset supistamiset, tilaushintojen korotukset sekä yhteiskunnalliset ja väestölliset rakennemuutokset (ks. Gustafsson 2005, Hujanen 2007, Löyttyniemi 1997).

Suomessa levikkien nopea pieneneminen huipputasolta liittyi selvästi 1990-luvun alun talouslamaan. Massatyöttömyys vaikutti tilausten irtisanomisiin. Lisäksi joidenkin alueiden niin sanotut kakkoslehdet joutuivat jopa lopettamaan ilmestymisensä, kun niiltä laman myötä katosivat mainostajat. Näin kävi muun muassa Uudelle Suomelle, jota jäi kaipaamaan kokonaista 85 000 tilaajaa. Uuden Suomen lisäksi vain pari muuta (pienehköä) lehteä kirjaimellisesti lopetettiin. Rakennemuutoksista valtaosa tehtiin fuusioimalla lehtiä vahvempiin alueellisiin naapurilehtiin, tai poliittisen lehdistön tapauksessa yhdistämällä valtakunnallisiin aateveljiin alueellisina osapainoksina. Jotkut neljästä seitsemään kertaa viikossa ilmestyvistä päivälehdistä harvensivat ilmestymiskertoja yhdestä kolmeen.

Tavoiteltavia levikkialueita supistettiin tietoisesti ja keskityttiin huolehtimaan ydinalueen levikkipeitosta. Tämä merkitsi joidenkin lehtien levikeissä rajuakin pienenemistä, mutta samalla se paransi lehtien taloudellisia toimintaedellytyksiä. Ehkä 1990-luvulla käynnistyneen levikkien laskun syiden etsimisen sijaan ja ohella pitäisikin kartoittaa syitä myös levikkien nousuun "luonnottoman" korkealle tasolle 1980-luvulla.

Suurin levikkien pieneneminen ajoittui selvästi lamavuosiin. Vuodesta 1990 vuoteen 1995 mennessä sanomalehtien yhteinen levikki putosi viitisentoista prosenttia eli yli 600 000 kappaletta. Vuodesta 1995 vuoteen 2005 yhteislevikki supistui vielä noin 240 000 kappaleella. Kaikkiaan vuosina 1990-2005 sanomalehtien levikeistä katosi näin ollen yli viidesosa (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Sanomalehtien yhteislevikit vuosina 1990-2005.

  Päivälehdet Muut Yhteensä
(7-4-päiväiset) (3-1-päiväiset) (7-1-päiväiset)
Yhteislevikki, 1 000
1990 2 780 1 300 4 080
1995 2 370 1 075 3 445
2000 2 304 951 3 255
2005 2 240 969 3 209

Lähteet: Sanomalehtien Liitto, Levikintarkastus Oy

Nykyisilläkin levikkiluvuilla sanomalehtien yhteislevikistä riittäisi 1,3 lehtivuosikertaa kotitaloutta kohden, jos kaikki tilaajat olisivat kotitalouksia. Tämä siitäkin huolimatta, että kotitalouksien määrä on vuosina 1990-2005 kasvanut 400 000 taloudella 2,4 miljoonaan talouteen. (Taulukko 2.)

Taulukko 2. Sanomalehtien kokonaislevikki 100 kotitaloutta kohden vuosina 1990-2005.

  Päivälehdet Muut Yhteensä Asuntokuntia Asuntokunnnan
keskikoko/henkeä
(7-4-päiväiset) (3-1-päiväiset) (7-1-päiväiset)
Levikki / 100 kotitaloutta
1990 136 64 200 2 037 2,4
1995 109 49 158 2 181 2,3
2000 100 41 142 2 295 2,2
2005 92 40 132 2 430 2,1
Huom. Kaikki tilaajat eivät ole kotitalouksia.

Lähteet: Sanomalehtien Liitto, Levikintarkastus Oy, Tilastokeskus. Asuntokunnat ja asuinolot

Päivälehtien väkilukuun suhteutetussa levikkitilastossa Suomi sijoittuu perinteisesti aivan kärkipäähän. Edellä ovat vain Japani ja Norja (World Press Trends 2006). Lehtien levikit ovat laskeneet, mutta lehtiä lukevat nekin, jotka eivät niitä tilaa tai osta (vrt. E. Hujanen 2002, 2007).

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 28.11.2007