Uusi väestöennuste suunnittelun avuksi
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Heli Jeskanen-Sundström, Tilastokeskuksen pääjohtaja. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 14/2007
Demografia-asiat ovat jo jonkin aikaa olleet näkyvästi esillä talouden kehitysarvioissa ja politiikan valmistelussa. Väestöennusteet ovat talous- ja yhteiskuntapolitiikan suunnittelun keskeistä taustamateriaalia. Niitä tarvitaan ja niiden pohjalta mitoitetaan yksityistä ja julkista palvelutuotantoa sekä varaudutaan tuleviin rahoitus- ja investointitarpeisiin.
Väestöasioiden painoarvo ilmeisesti vielä nousee jatkossa. Tätä enteilee esimerkiksi EU-komission äskettäinen päätös väestökysymyksiä käsittelevän asiantuntijaryhmän perustamisesta. Ryhmä konsultoi komissiota muun muassa väestökehityksen seurannassa sekä politiikan suuntaviivojen vetämisessä.
Vaikka tilastot kehittyvät koko ajan, väestökehityksenkin suhteen poliittisia päätöksiä tehdään edelleen huomattavan epävarmuuden vallitessa. Väestöennusteet ovat herkkiä taustaoletusten muutoksille eivätkä siten poikkea talouden ennusteista. Väestöennuste on ehdollinen ennuste, joka toteutuu, jos syntyvyyttä, kuolevuutta ja siirtolaisuutta koskevat oletukset osoittautuvat oikeiksi.
Esimerkiksi pienetkin syntyvyyden muutokset voivat johtaa merkittäviin muutoksiin väestökehityksessä pitemmällä aikavälillä. Siirtolaisuus on nyt alkanut vauhdittaa väestönkasvua, mutta miten pitkään tämän kehityksen voidaan olettaa jatkuvan? Väestön aluerakennne voi muuttua nopeasti, kuten viime vuosikymmenet ovat osoittaneet. Myös huoltosuhde muuttuu ikärakenteen myötä.
Myös politiikalla voidaan vaikuttaa väestökehitykseen. Hallitus tai taantuviksi leimatut alueet voivat tavoitella "ennustettua parempaa" kehitystä, kunhan ymmärretään, että tämä edellyttää uutta politiikkaa ja uusia toimia. Ennusteiden hyödyllisyys tulee esiin siinä, että ne paljastavat kehityksen suunnan ja mahdollisen tarpeen politiikan uudelleenarviointiin.
Tilastokeskus julkaisi kesäkuussa uuden väestöennusteen. Näkemys tulevasta väestökehityksestä tarkentui siksi, että ennuste sisältää toteutunutta kehitystä taas muutaman vuoden pitemmältä jaksolta kuin edellinen, syksyllä 2004 julkaistu ennuste. Ennusteen taustaoletukset tehdään keskeisesti juuri tuoreimpien vuosien toteutuneen kehityksen nojalla.
Aina voidaan keskustella muun muassa siitä, ovatko nämä oletusten pohjavuodet edustavia tai jotenkin poikkeavia. Väestöennusteen taustaoletusten laadinnassa Tilastokeskuksella oli tälläkin kertaa tukenaan asiantuntijaryhmä, jossa olivat edustettuina väestökehityksen kannalta keskeiset asiantuntijatahot.
Uuden ennusteen ehkä merkittävin tarkennus oli se, että ensimmäisen kerran yli puoleen vuosisataan ennuste ei sisällä väestön kokonaismäärän vähenemistä ennustejakson aikana. Tuoreen arvion mukaan Suomen väkiluku nousee 5,7 miljoonaan vuonna 2040. Edellisessä ennusteessa huippu (5,4 milj.) ajoittui vuoteen 2028, josta alkaen väestömäärän arvioitiin vähenevän.
Etenkin siirtolaisuus heiluttaa nyt ennusteita muuallakin kuin Suomessa. Väestön muuttohalukkuus uusista EU-maista on ollut suurempi kuin aiemmin arvioitiin. Siirtolaisuuden ansiosta useissa vanhoissa EU-maissa väestönkasvu on kiihtynyt vauhtiin, jota ei ole nähty vuosikymmeniin.
Tilastokeskuksen ennusteessa nettosiirtolaisuuden arvioidaan nyt lisäävän Suomen väkilukua 10 000 hengellä vuosittain, kun edellisen ennusteen oletus oli 6 000. Siirtolaisuus vaikuttaa väestöennusteisiin myös syntyvyyttä nostavasti.
Lisääntyvä siirtolaisvirta ja entistä myönteisempi näkemys väestön kokonaiskehityksestä eivät - ainakaan lyhyellä aikavälillä - poista niitä huolia, jotka liittyvät työikäisen väestön vähenemiseen, väestön ikääntymiseen tai väestön huoltosuhteen heikkenemiseen parin lähivuosikymmenen aikana. Myös monille alueille väestökehitys tuottaa ongelmia.
Uusimmassakin ennusteessa työikäinen väestö alkaa vähetä vuodesta 2010 alkaen ja supistuu kaikkiaan 7-8 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämän verran pitää politiikalla vauhdittaa tuottavuutta ja työvoiman tarjontaa, jotta väestökehityksen kielteiset vaikutukset bkt:n kasvuun kompensoituisivat.
Myös väestön ikääntyminen on tosiasia; vähintään 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuonna 2030. Uusi ennuste ajoittaa väestöongelmat selvästi parille lähivuosikymmenelle. Vuoden 2030 jälkeen työikäisen väestön väheneminen pysähtyy, joskin näin pitkät ennusteet ovat jo huomattavan epävarmoja.
Uusinkin ennuste osoittaa, että Suomessakin ollaan menossa demografiseen siirtymävaiheeseen, jonka vaikutukset alkavat näkyä jo lähivuosina. Lohdullista on, että ainakaan synkimpien skenaarioiden maalaamat uhkakuvat eivät näytä toteutuvan.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 31.7.2007