Baltiaan suuntautuvat investoinnit kasautuvat Viroon

  1. Nopea talouskasvu houkuttelee yrityksiä
  2. Suomi edelleen Viron tärkein kauppakumppani
  3. Baltiassa puutetta osaavista ammattilaisista
  4. Venäjä ja Kiina haastavat Baltian
  5. Yhteinen talousalue edellyttää alueellista työnjakoa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Riitta Kosonen on Helsingin kauppakorkeakoulun CEMAT-tutkimusyksikön johtaja ja Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen professori. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 14/2007

Itämeren talousalue houkuttelee alueelle runsaasti investointeja ja yrityksiä. Suomalais-baltialaisen talousalueen tiivistyminen kohtaa kuitenkin kilpailua muiden nopeasti kehittyvien markkinoiden suunnalta.

Rautaesiripun romahtaminen, Neuvostoliiton hajoaminen, EU:n itälaajeneminen ja Baltian maiden nopea talouskasvu ovat muokanneet yritysten toimintaympäristöä Itämeren alueella voimakkaasti. Muutokset ovat houkutelleet alueelle lukuisia uusia ulkomaisia investoijia, ja Itämeren talousalue on alkanut yhdentyä. Erityisen voimakas on Suomen ja Viron ja toisaalta Ruotsin ja Viron välinen taloudellinen yhteistyö. Myös Latvia ja Liettua ovat alkaneet kiinnostaa suomalaisyrityksiä, etenkin maiden EU-jäsenyyden jälkeen. Monet suomalaisyritykset hahmottavatkin nykyisin kolme Baltian maata osaksi yhtenäistä kotimarkkina-aluettaan. Pääoman liikkumista on kiihdyttänyt myös maailmantalouden globalisaatio.

Suomenlahden talousalueen tiivistyminen kohtaa kuitenkin myös haasteita. Ensinnäkin, vuorovaikutus on vinoutunutta, sillä pääomaa virtaa lähinnä pohjoisesta etelään, ja työvoiman saatavuus vaikeutuu vuosi vuodelta. Baltian maat saattavat olla monelle suomalaisyritykselle vain kansainvälistymisen välietappi globaalissa taloudessa, jossa Aasian, Venäjän ja IVY:n sekä Latinalaisen Amerikan markkinat kasvattavat rooliaan. Tässä asetelmassa Suomen, Ruotsin, Baltian maiden ja Pietarin yhdistävän talousalueen kehittyminen Itämerelle vahvistaisi alueen globaalia kilpailukykyä.

Nopea talouskasvu houkuttelee yrityksiä

Suomalaisyrityksiä ovat houkutelleet Baltian maihin erityisesti niiden nopean talouskasvun pönkittämät markkinat. Bruttokansantuote on kasvanut viime vuosina 7-12 prosentin vuosivauhtia, mikä on houkutellut esimerkiksi vähittäiskaupan ja elintarviketuotannon yrityksiä, joiden on ollut vaikea kasvaa enää kotimaassa markkinoiden saturoiduttua. Baltian edulliset tuotantokustannukset ja joustavat työmarkkinat ovat puolestaan houkutelleet alihankintaa ja omaa tuotantoa eri toimialoilla. Viime vuosien voimakkaasta palkkojen noususta huolimatta palkkataso vaihtelee Baltian maissa noin kuudesosasta kolmasosaan Suomen tasosta. Palvelualan yritykset ovat usein seuranneet Baltiaan etabloituneita suomalaisia asiakkaitaan, mutta pian palveluja on tarjottu myös paikallisille asiakkaille.

Kuvio 1. Bruttokansantuote asukasta kohden käyvin hinnoin vuosina 1992-2005

Toimintojen hallittavuus läheisen maantieteellisen sijainnin myötä on myös kannustanut ja tukenut suomalaisten Baltia-toimintoja. Suomalaisia on houkutellut Viroon fyysinen ja kulttuurinen läheisyys, jonka vuoksi maa on ollut esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa ensimmäinen kansainvälistymisen kohde. Myös Viron gateway-asema Venäjälle houkutteli 1990-luvulla suomalaisia, mutta Venäjä-potentiaali on jäänyt pääasiassa hyödyntämättä Viron ja Venäjän huonojen suhteiden vuoksi. Sen sijaan suomalaiset itse toimivat 1990-luvulla usein monikansallisten yritysten astinlautana Baltiaan. Latviaan ja Liettuaan suomalaisia houkuttelevat niiden Viroakin kovemmat kasvuodotukset, laajemmat kotimarkkinat sekä monella alalla Viroa helpompi kilpailutilanne.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 31.7.2007