Perhevapaista eniten epäsuoria kustannuksia yrityksille

  1. Naiset vastaavat yhä lasten hoidosta
  2. Vähän suoria kustannuksia
  3. Toimialatasolla liikkuvuudesta on hyötyäkin
  4. Yritystasolla vaihtuvuus syö tuottavuutta
  5. Naisaloilla perhevapaat heikentävät kannattavuutta

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittajat: Mika Maliranta ja Sami Napari ovat Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLAn tutkijoita. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 6/2007

Perhevapaista aiheutuvat kustannukset kasaantuvat erityisesti naisvaltaisten alojen työnantajille.­ Yrityksien kannattavuutta nakertavat kustannukset heikentävät naisten työmarkkina-asemaa.

Perhevapaat aiheuttavat yritykselle suoria ja epäsuoria kustannuksia. Suoria ovat perhevapaan ajalta maksetut palkat ja vuosilomakorvaukset, siltä osin kun Kelan yritykselle maksamat korvaukset eivät niitä kata. Epäsuoria kustannuksia syntyy esimerkiksi siitä, kun yritys joutuu etsimään ja kouluttamaan sijaisen tehtävään tai järjestämään tehtävät uudelleen. Jos työhön liittyvät tiedot ja taidot heikentyvät perhevapaan aikana, työntekijän tuottavuus heikkenee ja yritykselle aiheutuu epäsuoria kustannuksia myös tätä kautta.

Perhevapaista yrityksille aiheutuvien kustannusten mittaaminen on vaikeaa. Suorien euromääräisten mittarien puuttuessa joudutaan turvautumaan karkeisiin indikaattoreihin. Kokonaiskustannusten merkitystä yrityksille voidaan tutkia laskemalla, mikä on käytettyjen perhevapaapäivien määrä suhteessa yrityksen henkilöstömäärään. Kun lasketaan niiden päivien määrä, joilta työntekijälle on maksettu palkkaa ja otetaan huomioon yrityksen Kelalta saama hyvitys, saadaan arvio perhevapaiden suorista kustannuksista yrityksille.

Epäsuorien kustannusten mittaaminen ei ole näin suoraviivaista. Niitä voidaan arvioida kannattavuuden kautta.

Naiset vastaavat yhä lasten hoidosta

Äidit kantavat perinteisesti suurimman vastuun lasten hoidosta. Tästä syystä perhevapaat rasittavat eri tavalla mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajia. Kustannusten kasaantuminen naisvaltaisten alojen yrityksille vääristää yritysten kilpailuasemia. Perhevapaakustannusten vinoutumat heikentävät myös naisten työmarkkina-asemaa. Esimerkiksi naisten pääsy pysyviin työsuhteisiin voi vaikeutua. Perhevapaakustannusten eri tekijöistä sekä niiden jakautumisesta erityyppisten yritysten ja toimialojen välillä tarvitaan tietoa, jotta löydettäisiin parhaat tavat kustannusten tasaamiseen.

Kuvio 1 esittää perhevapaapäivien kokonaismäärät yrityksen työntekijää kohti tilikauden mukaan laskettuna vuosina 1995 ja 2003. Kaikki kuviot pohjautuvat yhdistettyyn työntekijä-työnantaja-aineistoon, joka koostuu Kelan rekisteritiedoista ja Tilastokeskuksen ns. FLEED-aineiston tiedoista. Aineisto on edustava yksityisen sektorin osalta. Tarkastelu on tehty erikseen miehille ja naisille sekä kolmelle eri ikäryhmälle. Samoin on erotettu toisistaan eri toimialatyypit. Toimiala on määritelty miesvaltaiseksi, jos henkilöstömäärästä enemmän kuin 60 prosenttia on miehiä, ja vastaavasti naisvaltaiseksi, jos naisia on enemmän kuin 60 prosenttia. Muussa tapauksessa toimiala luokitellaan tasapainoiseksi.

Toimialan tyypistä riippumatta naiset käyttävät selvästi enemmän perhevapaita. Kun esimerkiksi vuonna 2003 miesvaltaisilla aloilla työskennelleet naiset käyttivät työntekijää kohti noin 20 perhevapaapäivää, vastaava luku miehillä oli vain hieman yli yksi. Naisten perhevapaapäivien käyttö ei näytä poikkeavan mies- ja naisvaltaisten alojen välillä. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Perhevapaiden käyttö työntekijää kohti (päivää/vuosi)

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.9.2007