Työnteko yli rajojen lisääntyy

  1. Keikkatyöläiset ovat tilastojen katveessa
  2. Suomelle muttei suomalaisille uusi ilmiö
  3. Jopa 18 000 tilapäistyöntekijää tänä vuonna
  4. Venäjältä eniten
  5. Rekisteröinnissä puutteita
  6. Kaikilla periaatteessa samat työehdot
  7. Lainsäädännöllinen tilkkutäkki
  8. Entäpä jos työntekijät muuttaisivat pysyvästi Suomeen?
  9. Täällä jo asuva potentiaali käyttöön
  10. Uudellamaalla jo joka viides rakentaja ulkomailta
  11. Lieveilmiöt lisääntyneet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Jopa 18 000 tilapäistyöntekijää tänä vuonna

Suomessa tilapäisesti työskentelevät ulkomaalaiset voidaan jakaa suoraan suomalaiseen yritykseen ja yhteisöön palkattuihin työntekijöihin sekä maahan lähetettyihin työntekijöihin. Lähetetyt työntekijät ovat henkilöitä, jotka työskentelevät muussa valtiossa kuin Suomessa, ja jotka sinne sijoittunut yritys lähettää Suomeen rajoitetuksi ajaksi töihin.

Pääosa ulkomaisesta tilapäistyövoimasta on ollut meillä lähetettyjä työntekijöitä. Vain pieni osa tilapäistyöntekijöistä on palkattu suoraan suomalaisiin yrityksiin. Lähettäminen voi perustua suomalaisen yrityksen, julkisyhteisön tai yksityisen henkilön ja ulkomaisen työntekijöitä lähettävän yrityksen väliseen urakka- ja alihankintasopimukseen taikka työvoiman vuokraussopimukseen.

Viranomaislähteitä, joista voi saada edes jotain tietoja ulkomaisten työntekijöiden määrästä, ovat Ulkomaalaisviraston (UVI) ulkomaalaisrekisteri sekä Eläketurvakeskus ETK:n tilastot Suomeen lähetetyistä lähinnä muiden EU-maiden työntekijöistä. Kattavimmat tiedot löytynevät ulkomaalaisrekisteristä, johon on kerätty tietoja ulkomaalaisten työnteosta työlupamenettelyn ja oleskeluoikeuden rekisteröinnin pohjalta.

Oleskeluoikeuden rekisteröinti koskee EU- ja ETA-maiden (ml. Sveitsin) kansalaisia, jos työskentely kestää yli kolme kuukautta. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten maiden kansalaiset (venäläiset yms.) tarvitsevat Suomessa työskentelyä varten pääsääntöisesti työntekijän oleskeluluvan. Oikeus työntekoon voi syntyä myös muun syyn kuin työntekijän oleskeluluvan perusteella.

Yhteensä ulkomaalaisten työntekoa koskevien rekisteröintien määrä oli ulkomaalaisrekisterin mukaan noin 12 200 vuonna 2006. Rekisteröinneistä 65 prosenttia koski EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleita työntekijöitä. 35 prosenttia oli EU- ja ETA-kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröintejä tai eräiden EU:n uusien jäsenmaiden kansalaisten rekisteröintejä niin sanotun siirtymälainsäädännön perusteella.

Ulkomaalaisen työvoiman kasvua osoittaa, että vuoden 2007 toukokuun loppuun mennessä oli tehty jo 7 300 rekisteröintiä. Jos toukokuuhun mennessä tulleiden rekisteröintien määrä korotetaan vastaamaan koko vuotta 2007, voi niiden määrä nousta jopa 17 000-18 000 työntekijään. Laskennallisiin arvioihin tulee suhtautua kuitenkin varauksellisesti (Kuvio 1).

Kuvio 1. Ulkomaalaiset työntekijät lähtöalueittain Suomessa 2005-2007

Lähde: Ulkomaalaisrekisterin työntekijän oleskeluluvat ja muut työntekoa koskevat rekisteröinnit, vuosi 2007 artikkelin kirjoittajan arvio

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 6.11.2007