Venäjän kielen asemasta Suomessa on syytä keskustella
- Ruotsinkieliset rannikolla ja venäjänkieliset idässä
- Venäjästä virallinen vähemmistökieli?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2007.
Venäjän kieli on ottamassa uudelleen paikkaa Suomen kartalla - karttatarkastelun mukaan venäjä valtaa asemia itärajan tuntumassa. Venäjänkielisten maahanmuutto näyttää jatkuvan ripeänä ainakin ensi vuosikymmenen puoleenväliin saakka. Nyt olisi sopiva aika käydä keskustelua venäjän kielen asemasta Suomessa.
Suomi on ollut eurooppalaisessa ja pohjoismaisessakin kontekstissa lintukoto, sillä maamme on jäänyt sivuun suurista maahanmuuttovirroista. Vasta yhdeksänkymmentäluvun alun jälkeen maahanmuutto on alkanut lisääntyä, ja samalla vieraita kieliä äidinkielenään puhuvien määrä on luonnollisesti kasvanut. Maahanmuuttajien joukossa venäjän puhujat ovat suurin ryhmä.
Venäjänkielisten kasvaneesta maahanmuutosta on vaikeata erottaa Neuvostoliiton hajoamiseen ja globalisaatioon liittyviä asioita, mutta joka tapauksessa venäjänkielisten muutto Suomeen alkoi lisääntyä 1990-luvun alussa. Suurin ryhmä 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussakin olivat suomensukuiset paluumuuttajat, ja sen lisäksi hyvin monet ovat tulleet Suomeen avioliiton solmimisen vuoksi. Myös opiskelu ja työnteko maahantulon syinä ovat lisääntyneet.
Vielä 1990-luvun alussa venäjänkielisten määrä oli reilusti alle 4 000, mutta nykyään se ylittää jo 42 000 henkeä. Toistaiseksi venäjänkielisten suhteellinen osuus koko maassa jää 0,8 prosenttiin. Venäjänkieliset ovat kuitenkin keskittyneet suurimpiin kaupunkeihin ja myös joihinkin pieniin kuntiin itärajan tuntumassa. Eräs kiinnostava näkökulma liittyykin venäjänkielisten ja ruotsinkielisten määrän suhteisiin Suomen kunnissa.
Ruotsinkieliset rannikolla ja venäjänkieliset idässä
Ruotsinkielisten asutus on vanhastaan keskittynyt rannikkoseuduille. Venäjänkieliset puolestaan asuvat enimmäkseen pääkaupunkiseudulla ja itärajan tuntumassa. Kannattaa muistaa, että ennen autonomian aikaa Kymijoen itäpuolinen alue kuului Venäjälle - tämä Vanha Suomi liitettiin Suomen osaksi vasta noin 200 vuotta sitten.
Venäjänkielisiä on Suomessa vasta 15 prosenttia ruotsinkielisten määrästä, mutta osuus on kasvussa. Monilla Suomen alueilla venäjänkielisten määrä ylittää jo ruotsinkielisten määrän. Kuviosta 1 voidaan havaita, missä kunnissa venäjänkieliset ovat nykyisin ruotsinkielisiä suurempi kieliryhmä. Kuviosta 2 puolestaan nähdään venäjänkielisten asukkaiden määrän kasvu vuodesta 2000 vuoteen 2006 - eräillä alueilla kasvu on ollut suhteellisen runsasta.
Kuvio 1. Venäjänkielisten asukkaiden suhde ruotsinkielisiin kunnittain 2006
Kuvio 2. Venäjänkielisten asukkaiden määrän kasvu kunnittain 2000-2006
Teemakarttojen välittämä tieto vaikuttaa äkkiseltään dramaattiselta, ja siksi niiden antamaa tietoa täytyy hieman tulkita. Ensinnäkin ruotsinvoittoisissa kunnissa ruotsinkielisten enemmistö saattaa olla todella suuri, kun taas lukuisissa sisämaan kunnissa ei ole lainkaan ruotsinkielisiä. Toiseksi venäjänkieliset asuvat hajautuneemmin kuin ruotsinkieliset, ja sen vuoksi jo muutaman venäläisen muutto umpisuomenkieliseen kuntaan tekee siitä "venäläisenemmistöisen" suhteessa ruotsinkielisiin. Kolmanneksi kannattaa mainita, että Suomen kahdestakymmenestä asukasluvultaan suurimmasta kunnasta vain kuudessa on enemmän ruotsinkielisiä kuin venäjää äidinkielenään puhuvia.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 18.12.2007