Kiinasta ja Intiasta maapallon työvoimareservi?

  1. Hedelmällisyys laskee
  2. Naimaikäisistä tytöistä huutava pula
  3. Kiinalaiset elävät pidempään
  4. Intialaiset vilkkaampia maastamuuttajia
  5. Ikäpyramidi - historian peili
  6. Osa globalisaatiota

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Mauri Nieminen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen henkilötilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 1/2008

Intia ja Kiina ovat tällä hetkellä väestönkehitykseltään toistensa vastakohdat. Yhtäläisyyksiäkin löytyy, muun muassa työikäisen väestön suuri määrä. Mutta riittääkö työikäisiä myös tulevaisuudessa? Mitä paljastaa ikäpyramidi?

Kiinan väkiluku ylitti ensimmäisenä maailmassa miljardin asukkaan rajan 1980-luvun alussa tehdyssä väestölaskennassa. Sama tapahtui Intiassa 2000-luvun alussa. Vuoden 2006 lopulla Kiinan väkiluvuksi ilmoitettiin 1 314 480 000, kun Intiassa asui vuoden 2007 puolivälissä "tarkalleen" 1 129 866 154 henkilöä!

Aina 1980-luvun alkuun saakka maiden väestönkehitys oli lähes identtinen. Tosin Kiinassa 1950-luvun alussa toimitetun taloudellisen kehityksen nopeuttamiseen tarkoitetun Suuren harppauksen seuraukset olivat katastrofaaliset myös väestölle. Nälänhätä tappoi miljoonia ja sen seurauksena hedelmällisyys laski muutamaksi vuodeksi, kohoten taas "normaalitasolle" 1960-luvun alkupuolella.

YK:n vuonna 2007 laaditun väestöennusteen mukaan Intian väkiluku ylittää Kiinan väkiluvun 2020-luvun puolessa välissä, jolloin molemmissa maissa asuisi vajaat 1,5 miljardia ihmistä. Intian väkiluku jatkaisi edelleen kasvuaan, mutta Kiinan väestönkasvu pysähtyisi ja alkaisi myöhemmin laskea.

Kuvio 1. Kiinan ja Intian väestönkehitys vuosina 1950-2050

Lähde: UN, World Population prospects, the 2006 Revision Population database

Hedelmällisyys laskee

1950-luvulla hedelmällisyys molemmissa maissa oli samalla tasolla ja kokonaishedelmällisyysluku - äidille syntyvien lasten keskimäärä - oli noin 6 lasta. Intiassa hedelmällisyys laski seuraavina vuosikymmeninä tasaisesti ja on tällä hetkellä saavuttanut noin 3 lapsen tason.

Kiinassa Suuri harppaus romahdutti syntyvyyden muutamaksi vuodeksi 1950-luvun lopulla. Vuonna 1966 alkanut kulttuurivallankumous ja sitä seuranneet epävakaat vuodet vaikuttivat hedelmällisyyden alenemiseen. Kiinassa kehitystä on vahvistanut myös vuonna 1979 voimaan tullut yksi lapsi -politiikka, joka käytännössä salli vain yhden lapsen perheeseen.

Hedelmällisyys laskikin 1980-luvun lopulla alle väestön uusiutumistason, 2,1 lasta naista kohti. Tällä hetkellä hedelmällisyys Kiinassa on suunnilleen samalla tasolla kuin Suomessa, mutta alueelliset erot kaupunkien ja maaseudun välillä ovat suuret. Näin on myös Intiassa.

Kuvio 2. Kiinan ja Intian kokonaishedelmällisyysluku vuosina 1950-2005

Lähde: UN, World Population prospects, the 2006 Revision Population database

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 14.2.2008