There´s no business like...

  1. Kuin rakennusprojekteja
  2. Ala kasvanut aika hyvin
  3. Ei kovin herkästi konkurssiin
  4. Television osuus hallitseva
  5. Hakijoita enemmän, tukea vähemmän
  6. Suomi-filmit tehdään kiireellä

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 3/2008

Menestyksen ennakoimattomuuden takia elokuvatuotannon taloudellisen tuoton arviointi poikkeaa monista muista aloista. Tukipolitiikalla on suuri merkitys alan yrityksille erityisesti Euroopassa.
_____

Elokuvan tekeminen on ollut viime vuosina Suomessa kasvussa ainakin määrällisesti mutta nähdäkseni myös laadullisesti. Kasvun taloustieteellisiä ulottuvuuksia ei ole edes yritetty tutkia.

Yhtenä syynä tutkimuksen puuttumiseen voi pitää sitä, että tuotantoa kuvaavien tilastojen tulkinta on hyvin ongelmallista. Tässä artikkelissa pyrin tuomaan joitakin välineitä analyysiin alan yritystoiminnan osalta.

Kuin rakennusprojekteja

Elokuvien ja videoiden tuotanto on monipolvinen prosessi. Ajallisesti eniten vie heti alussa idean kypsyttely ja perusrahoituksen hankintavaihe. Vasta sen jälkeen alkavat varsinaiset esituotantovaiheet, käsikirjoitus yms. Nämä edeltävät vaiheet ovat luonteeltaan osin taiteellista, osin normaalia liike-elämää palvelevien alojen toimintaa. Vaikkapa arkkitehdin työtä voi hyvin verrata käsikirjoituksen laatijan työhön. Tekijänoikeusasioissa ja muissa etukäteisvalmisteluissa tarvitaan lakimiesten ja kirjanpitäjien panosta.

Varsinainen tuotantovaihe taas on lähempänä rakennustuotantoa kuin teollisuutta. Valmiin lopputuotteen monistaminen on toki jo sitten pienimuotoista teollisuutta.

Useampien erillisten rakennustöiden toteutus vaatii projektiorganisaatiota sekä tarvikkeiden ja työvoiman kuljetusta rakennuspaikalle, samoin elokuvan kuvaukset. Kun rakennus on valmis, kerätään kamppeet ja siirrytään seuraavalle kohteelle. Elokuvastudiot ovat taas lähempänä teollista prosessia, aivan kuten rakennuksiakin tehdään nykyään valmiiksi moduleiksi tehtaissa. Suomessa vain perinteisten studioiden rooli on aika vaatimaton sisäkuvauksia lukuun ottamatta.

Animaatioiden kohdalla taas elokuvan teon yhteys ohjelmointialaan on ilmeinen; ne ovat osin sama asia. Mutta myös perinteisen pitkän näytelmäelokuvan jälkituotannossa digitaalista tietojen hallintaa on entistä enemmän myös muun kuin äänen osalta. Suomalaisten elokuvatuotannon toimintojen kansainvälinen kilpailukyky saattaakin olla kovinta juuri digitaalisen animaation kaltaisissa asioissa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 28.5.2008