Koulutuspääoma kasautuu yliopistokaupunkien ympärille

  1. Määrästä laatuun
  2. Työelämäkoulutusta lisättävä
  3. Koulutuspääoma syntyy opiskeluvuosien kustannuksista
  4. Koulutuspääoma muuttaa ihmisten mukana
  5. Monien alueiden koulutusvarannot hiipumassa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Hannu Karhunen on suunnittelija Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2008.

Suomen koululaitos on sodan jälkeen tuottanut runsain mitoin koulutuspääomaa talouden tarpeisiin. Nuorten reservit ovat kuitenkin ehtymässä. Jatkossa on huolehdittava myös vanhojen kouluttamisesta.

Koulutus on vuosisatojen saatossa ollut yhteiskunnallisen kehityksen tärkein käynnistäjä ja ylläpitäjä. Ennen useimmille riitti luku- ja kirjoitustaito, mutta enää ne eivät riitä työelämässä selviämiseksi. Nykyään valtaosa nuorista suorittaa perusasteen jälkeisen tutkinnon, ja korkea-asteen tutkintojen määrä lisääntyy nopeasti.

Koulutusta arvostetaan niin paljon, että monille vähän muodollista koulutusta vaativille aloille ei riitä tekijöitä. Omaa koulutusta vastaamattomaan työhön ei myöskään hevillä suostuta, ja kiinnostavaa työtä saatetaan hakea pitkäänkin. Edes suurempi palkka ei aina houkuttele, koska osaamisen hankkimiseen on investoitu aikaa ja rahaa. Oppiarvo on tutkintoyhteiskunnassamme myös arvostettu statussymboli, menestymisen ja yhteiskunnallisen aseman ilmaisin.

Määrästä laatuun

Koulutus lisääntyi nopeasti sodan jälkeisinä vuosikymmeninä, kun suuret ikäluokat kouluttivat itseään kasvavan teollisuuden ja työn erikoistumisen johdosta. Peruskoulujärjestelmän uudistus, ammatillisten linjojen selkeyttäminen sekä yliopistoverkoston alueellinen ja sisällöllinen laajennus olivat lähinnä 1960- ja 1970-luvuilla tehdyn työn hedelmiä.

Nykypolvien koulutustaso on jo niin korkea, että tutkintojen määrän sijaan on tarpeen pohtia koulutuksen laatua (mm. Asplund-Maliranta 2005). Jos talousteorian vähenevän rajahyödyn periaatteeseen (ja maalaisjärkeen) on uskomista, ei kaikista kannata kouluttaa maistereita tai tohtoreita. Väestön määrällisen kouluttamisen tie on Suomessa kuljettu loppuun. Koulutuksen laatuun keskittyminen tarkoittaa tutkintojen määrän vähentämistä, minkä seurauksena maamme lukuisissa korkeakouluissa ehkä liikenisi nykyistä enemmän aikaa ja resursseja opetustyölle.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 15.9.2008