Esioletukset vertailevan surveytutkimuksen sudenkuoppina

  1. Alkuoletukset ovat kaiken tutkimuksen perusta
  2. Lisätutkimus testattiin neljässä maassa
  3. Tarkastelussa lastenhoito-ongelmat
  4. Kognitiiviset haastattelut tunnistamisen apuvälineenä
  5. Päivähoidon loma-ajat eivät ole ongelma Suomessa
  6. Kaikki lapset eivät tarvitse hoitoa
  7. Operationaalinen määritelmä uudistettiin testauksen perusteella
  8. Testaus tuo tietoa vain muutamasta maasta

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Riitta Kyllönen on toiminut tutkijana Tilastokeskuksen SurveyLaboratoriossa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2008.

Mittareiden rakentamista ohjaavien määritelmien kulttuurisidonnaiset esioletukset ovat vertailevan surveytutkimuksen haaste. Lomaketestausten avulla voidaan tunnistaa tilastojen vertailukelpoisuutta heikentäviä oletuksia.

Surveytutkimusten mittareiden suunnittelun haasteet ovat melkoisia jo kansallisissa tiedonkeruissa. Vertailevissa kansainvälisissä tutkimuksissa haasteet moninkertaistuvat, sillä maiden väliset kielelliset, kulttuuriset ja rakenteelliset erot vaikeuttavat funktionaalisesti ekvivalenttien mittareiden rakentamista. Funktionaalinen ekvivalenssi tarkoittaa, että mitataan käsitteellisesti samaa ilmiötä. Samatkin termit voivat eri maissa tarkoittaa aivan erilaisia asioita. Rakenne-erojen - kuten erilaisten yhteiskunnallisten instituutioiden ja järjestelmien - takia ekvivalentteja mittauskohteita ei välttämättä ole edes olemassa. Tieteellisesti uskottavia kansainvälisiä surveymittareita voidaan kuitenkin tuottaa vain, jos nämä erot otetaan vakavasti jo lomakesuunnittelussa. (Smith 2004, 431.)

Suunnitteluvaiheessa muuttujan määritelmiin saatetaan rakentaa sisään oletuksia, jotka toimivat vain joissakin maissa, mutta heikentävät mittarin pätevyyttä toisissa maissa. Tarkastelen artikkelissani, miten kulttuuriin sidotut alkuoletukset vaikuttavat surveytutkimukseen vastaamiseen maassa, jossa todelliset tilanteet poikkeavat oletuksesta. Käytän esimerkkinä Tilastokeskuksen SurveyLaboratoriossa testattua Euroopan unionin työvoimatutkimuksen lisätutkimusta, joka käsittelee työn ja perheen yhteensovittamista.

Alkuoletukset ovat kaiken tutkimuksen perusta

Systemaattiset lomaketestaukset ovat tärkeä väline EU:n tiedonkeruiden yhtenäistämisessä. Niiden tehtävä on tunnistaa vertailukelpoisuudeltaan heikkoja muuttujia ja kysymyksiä, niiden taustalla olevia kulttuurisia eroja ja virheellisiä olettamuksia (Smith 2004). Muuttujiin ja kysymyksiin voi olla rakennettuna ongelmallisia olettamuksia esimerkiksi vastaajasta ja hänen elämäntilanteestaan. Samoin jokin vaihteleva kokemus tai tilanne voidaan virheellisesti olettaa pysyväksi. "Samoilta" näyttävät asiat eivät välttämättä olekaan samoja. Yhdessä lomakekysymyksessä voi myös piillä useita kysymyksiä.

Alkuoletukset eivät sinänsä ole ongelma, sillä ne ovat kaiken mittaamisen lähtökohta; mitattavaa ilmiötä ei ole koskaan mahdollista tarkastella puhtaalta pöydältä. Esiymmärrys määrittää, mistä ilmiöstä halutaan tietoa ja mistä näkökulmasta ilmiötä tarkastellaan. Valittu näkökulma toimii tiedonkeruun lähtökohtana.

Ongelmallisia esioletukset ovat silloin, kun ne eivät tee oikeutta vastaajien elämäntilanteille ja -rakenteille. Tällaiset esioletukset heikentävät mittarin pätevyyttä eli validiteettia. Kysymystä pidetään oikein asetettuna silloin, kun "se pystyy haastateltavan kokemuksista valikoimaan hänen jokapäiväisen elämänsä ratkaisutilanteita ja virittämään niille muodon, joka vastaa hänen itsensä niille antamia tuntomerkkejä" (Sariola 1956, 55).

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 15.9.2008