Pendelöinti muokkaa kuntarakennetta ja asumista

  1. Väkiluku kasvaa nopeimmin ympäryskunnissa
  2. Työhön keskuskuntiin
  3. Pendelöijä ansaitsee enemmän
  4. Hyvä asumistaso pitkän työmatkan korvauksena
  5. Niukka enemmistö pendelöijistä autoilee
  6. Pendelöinti on tullut jäädäkseen

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Pekka Myrskylä on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen henkilötilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 6/2008

Työssäkäyntikunnat ja asumiskunnat ovat nopeasti eriytyneet tosistaan. Suomen työllisistä joka kolmas käy töissä asuinkuntansa ulkopuolella, vuonna 1960 näin teki joka kymmenes. Eniten pendelöintiä tapahtuu suuriin kaupunkeihin niiden ympäryskunnista.
___________

Pendelöinnin avulla määritellään niin sanotut työssäkäyntialueet. Esimerkiksi Helsingin työssäkäyntialueeseen kuuluvat kaikki ne ympäristökunnat, joiden työllisistä 10 prosenttia käy Helsingissä töissä. Kaikkien suurten kaupunkien ympärille on muodostunut laajoja työssäkäyntialueita, joiden sisällä on vilkasta työmatkaliikennettä ja kuljetaan pitkiäkin työmatkoja.

Pendelöijien määrään ja työssäkäyntialueen kokoon vaikuttavat ympäryskuntien määrä ja liikenneyhteydet. Meneillään oleva kuntauudistus vähentää pendelöijien määrää, kun työssäkäyntialueiden kuntia yhdistetään toisiinsa. Esimerkiksi Salon työssäkäyntialueen lähes kaikki kunnat yhdistetään, jolloin myös pendelöinti niiden välillä lakkaa ja koko työssäkäyntiliikenne tapahtuu Salon kaupungin sisällä. Suuria yhdistelyjä tapahtuu myös Jyväskylän, Kouvolan, Loviisan ja Kuopion seuduilla.

Tällä hetkellä väkiluku kasvaa vain vahvoilla työssäkäyntialueilla, jotka yleensä saavat muuttoliikkeestä voittoa ja joissa syntyneiden määrä yleensä ylittää kuolleiden määrän. Nopeimmin kasvavat suurten kaupunkien lähikunnat, joihin muuttoliike tuo koko ajan nuoria lapsiperheitä. Väestörakenteeltaan ympäryskunnat muistuttavat 1950-luvun kuntia, koska niissä on paljon lapsia ja vähän eläkeläisiä. Ympäryskunnissa on yleensä vähän työpaikkoja; ne ovat keskittyneet asumispalvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen tuottamiseen.

Suomessa työpaikat ovat keskittyneet vielä enemmän kuin väestö. Kymmenellä suurimmalla työssäkäyntialueella on 61 prosenttia työpaikoista, 58 prosenttia väestöstä ja 71 prosenttia pendelöivistä. Muilla työssäkäyntialueilla (45 kpl) on vain 26 prosenttia työpaikoista. Työpaikkakasvu on nopeinta suurilla työssäkäyntialueilla eli keskittyminen jatkuu.

Taulukko 1.

Helsinkiin pendelöivät Henkilöä
Helsingin seutukunta 116 971
Espoo 44 010
Vantaa 39 617
Järvenpää 5 649
Nurmijärvi 5 367
Kerava 5 340
Tuusula 5 026
Kirkkonummi 4 569
Hyvinkää 3 344
Mäntsälä 1 545
Kauniainen 1 452
Siuntio 531
Pornainen 521
Lohjan seutukunta 5 260
Vihti 2 626
Lohja 1 794
Tammisaaren seutukunta 1 133
Porvoon seutukunta 7 180
Turun seutukunta 2 721
Tampereen seutukunta 2 638
Riihimäen seutukunta 2 487
Lahden seutukunta 2 291
Hämeenlinnan seutukunta 1 554

Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus

Väkiluku kasvaa nopeimmin ympäryskunnissa

Suomen kunnista yli puolet on hyvin pieniä eli alle 5 000 asukkaan kuntia. 2000-luvulla väkiluku on vähentynyt 279 kunnassa ja kasvanut vain 139 kunnassa. Kasvukunnat ovat poikkeuksetta jonkin suuren kaupungin työssäkäyntialuetta. Vain eläkeikäisten määrä kasvaa kaikissa kunnissa.

Kuntaliitoksetkaan eivät muuta tappiokuntia kasvukunniksi, mutta ne auttavat kuntia säilyttämään pidempään vielä jäljellä olevat terveyskeskukset, koulut, postit, pankit, kaupat ja liikenneyhteydet. Kuntien yhdistelyt tulevat kuitenkin 30-40 vuotta liian myöhään, sillä monet kunnat menettivät tulevaisuuden mahdollisuutensa jo suurten ikäluokkien lähtiessä 1960- ja 1970-luvuilla. Silloin kunnat olivat niin sanottuja "täyden palvelun kuntia", ja korkeampaa opetusta, erityissairaanhoitoa ja joitain muitakin erityspalveluja oli tarjolla vain suurissa kaupungeissa.

Nykyisin palvelut keskittyvät suurempiin kuntakeskuksiin. Keskittyminen vie mennessään pikkukuntien työpaikat, joten työssä jatkavien on sopeuduttava pendelöimään. Yhä useammin myös erilaisten palvelujen tavoittaminen edellyttää matkustamista toiseen kuntaan tai suureen keskukseen.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 17.9.2008