Oma asunto kartuttaa varallisuutta tulevaisuudessakin

  1. Varat kasvavat ja kasautuvat
  2. Monimuotoiset asumistarpeet
  3. Perintö auttaa asunnonhankinnassa
  4. Kaikkea kaksin verroin

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Markku Säylä työskentelee tutkijana Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Ympäristöministeriön julkaisussa Asumisen muutos ja tulevaisuus (Suomen ympäristö 33/2008).

Jos pitäisi tiivistää maailmanlaajuiset talouskehityksen näkymät, niin ensimmäisenä tulee mieleen vanha itsestäänselvyys: köyhyys lisääntyy, rikkaat rikastuvat. Uudet teolliset jättiläiset kuten Kiina toimivat kovan taloudellisen logiikan mukaan. Varallisuutta on levitettävä miljoonille, jotta teollinen kehitys ei pysähtyisi ja tuotanto hidastuisi kysynnän puutteessa. Myös pienessä Suomessa laman jälkeinen kova talouskasvu on tuottanut varallisuutta yrityksille ja kansalaisille. Varallisuusesineiden kysynnän kasvu johtaa niiden hintojen nousuun. Niinpä esimerkiksi asuntojen hinnat ovat kohonneet, monien mielestä jo ostajan kipurajalle.

Varjopuolena tälle ihmisten elinolojen paranemiselle varallisuuden lisääntymisen myötä, on varallisuuserojen kasvu. Varallisuuden luonne on sellainen, että se ei etsi yhteistä hyvää, vaan vaurastumisen myötä suhteelliset erot säilyvät ja jopa lisääntyvät. Aineellisen hyvinvoinnin maksimointi yhtäällä, voi johtaa kurjistumiseen toisaalla.

Tässä kirjoituksessa ei mennä jakokysymyksiin syvemmälle, vaan tarkastellaan empiirisen aineiston pohjalta, miten varallisuus ja erityisesti asuntovarallisuus ovat kehittyneet Suomessa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ja millainen kehityskaari voisi olla edessäpäin. Artikkelin tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2004 Asumis- ja varallisuustutkimuksen sekä varallisuuden aikasarjan aineistoihin.

Varat kasvavat ja kasautuvat

Kotitalouksien keskimääräinen nettovarallisuus oli 1980-luvun lopulla 67 000 euroa. Suomen taloushistorian pahin talouskriisi 1990-luvun alkupuolella pysäytti nettovarallisuuden kasvun joksikin ajaksi ja vasta 1990-luvun lopulla varallisuus lisääntyi selvästi ja siitä lähtien jatkanut kasvuaan. Vuonna 2004 keskimääräinen nettovarallisuus oli 128 000 euroa.

Vuonna 2004 varakkain viisi prosenttia omisti 29 prosenttia varallisuudesta. Seitsemän ensimmäisen varallisuuskymmenyksen yhteenlaskettu varallisuusosuus oli neljännes, mikä osuus jää vielä alle varakkaimman viiden prosentin osuuden.

Kuviossa 1 on esitetty laskelma, jossa varallisuuden kehitystä arvioidaan vuoteen 2015 asti. Jos varallisuus kasvaisi yhtä paljon kuin vuosijaksoina 1994-1998 ja 1998-2004 keskimäärin (kerroin, joka laskettu siten, että ensin lasketaan jälkimmäisen ja edellisen ajankohdan erotus, mistä luvusta otetaan niin mones juuri kuin on vuosia), nettovarallisuuden arvo olisi vuonna 2015 kaksinkertainen vuoteen 2004 verrattuna. Tämän suuruinen kasvu edellyttää melko hyvää talouskehitystä ja iso lama olisi paha suonenisku, mikä johtaisi varallisuuden menetyksiin. Varallisuuden määrän kasvua on vaikea ennakoida, koska siihen vaikuttavat monet tekijät muun muassa talouskasvu, väestörakenteen ja -määrän muutokset sekä tulo- ja tuottavuuskehitys.

Kuvio 1. Kotitalouksien nettovarallisuus 1987-2004 ja arvio kehityksestä vuoteen 2015, euroa kotitaloutta kohti

Lähde: Tilastokeskus, Varallisuustutkimukset

Varallisuuden tason ja rakenteen välillä on muun muassa sellainen riippuvuus, että asuntovarallisuuden suhteellinen osuus laskee elintason noustessa eli varallisuus- ja tulotason kasvu pienentää välttämättömyysluonteisen asunnon osuutta (Lassila ym. 2002, 26).

Mikroaineistoista laskettu pienenevä portfolio-osuus näkyy selvästi kuviosta 2. Saman muutostrendin voi olettaa vaikuttavan tulevaisuudessakin myös koko kansantaloudessa. Vaurastuvassa yhteiskunnassa sijoitusomaisuus kasvaa suhteessa enemmän kuin omaan asuntoon sitoutunut varallisuus.

Kuvio 2. Kotitalouksien oman asunnon nettovarallisuusosuus prosenttia kokonaisvarallisuudesta varallisuusdesiileittäin 1987-2004

Lähde: Tilastokeskus, Varallisuustutkimukset

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 28.10.2008