Kehittämispolitiikkaan ei odotusten mukaista otetta Kainuussa

  1. Lähtökohdat Kainuun hallintokokeilulle - miksi juuri Kainuu?
  2. Hallintokokeilun tarkoitus ja tavoitteet
  3. Maakunta päättää rahoista ja hyvinvointipalveluista
  4. Kehittämispolitiikka lähtökuopissaan Kainuussa
  5. Pettymystä maakuntavaltuuston toimintaan
  6. Valtion tukea saatu vain vähän
  7. Suurimmat haasteet hallintotavassa ja -kulttuurissa
  8. Yhteinen näkemys, yhteiset tavoitteet
  9. Maakuntajohdon rooli ja vastuu suuri

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittajat:  Heidi Pyykkönen toimii Pirkanmaan liitossa aluekehityssuunnittelijana. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Kuntapuntari-lehdessä 4/2008

Väestörakenteen muutos, yhä kansainvälisempi ja kilpailullisesti haastavampi toimintaympäristö, kuntien heikko taloudellinen tilanne sekä julkisesti tuotettujen hyvinvointipalvelujen turvaaminen kansalaisille ovat nostaneet julkisen hallinnon kehittämisen ytimeen keskustelua siitä, millaisia hallinnollisia ratkaisuja hyvinvointivaltioissa vaaditaan toimivan tehtävä- ja vastuunjaon aikaansaamiseksi eri hallinnontasojen välille.
______________________

Paine julkisen hallinnon rakenteelliseen uudistamiseen on kansallisesti ja kansainvälisesti suuri, sillä eri hallinto-organisaatioiden nykyiset rakenteet ja toimintatavat ovat osoittautuneet epäsopiviksi ja ongelmallisiksi. Hallintotasojen ja -rakenteiden muutoksista käydään laajaa yhteiskunnallista keskustelua, joten suomalainen kunnallishallinto on nyt todellisten uudistamishaasteiden edessä.

Hallintorakenteiden uudistaminen on käynnissä valtion, maakunnan ja kunnallishallinnon tasoilla. Yleisesti tunnistettu hallinnon kehittämistarve liittyy muun muassa hallinnolliset rajat ylittävään yhteistyöhön. Hallinnon uudistamisen onnistumista varten tarvitaan kokeiluja hierarkkisten hallintorakenteiden purkamisesta, siirtymisestä valtion keskusjohtoisuudesta alueellisen tason korostamiseen sekä eri hallintotasojen toimijoiden yhteistyön kehittämisestä.

Lähtökohdat Kainuun hallintokokeilulle - miksi juuri Kainuu?

Kainuu on 9 kunnan muodostama, noin 85 000 asukkaan maakunta. Maakunnan suurin kunta on noin 38 000 asukkaan Kajaani ja pienin noin 1600 asukkaan Ristijärvi. Pinta-alaltaan Kainuu on laaja, ja asutus on harvaa. Kuntakeskukset sijaitsevat kymmenien kilometrien päässä toisistaan.

Maakuntahallintokokeilun piirissä on kahdeksan Kainuun kuntaa siten, että Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan väliin sijoittuva Vaala ei ole kokeilussa mukana. Lakia hallintokokeilusta sovelletaan siis Kajaanin ja Kuhmon kaupunkien sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien alueella. Hallintokokeilua aloitettaessa kokeilussa oli mukana 9 kuntaa, mutta Vuolijoen ja Kajaanin kuntaliitoksen jälkeen (vuonna 2007) hallintokokeilussa on mukana 8 kuntaa.

Maakuntahallintokokeilun aloittamiseen juuri Kainuussa ovat vaikuttaneet koko alueen heikot tulevaisuuden näkymät, kuten Kainuun asukasluvun pieneneminen tasaisesti vuosittain erityisesti työikäisen väestön osalta, Kainuun väestön ikärakenteen nopea muuttuminen, yritystoiminnan ja työpaikkojen supistuminen sekä koko maakunnan kuntatalouden heikkeneminen 2000-luvulla. Kainuu nähtiin lisäksi sopivan kokoisena alueena ja maakunnan väestöpohja riittävän suurena uudenlaisten hallinto- ja rahoitusrakenteiden kokeiluun

Kartta 1. Kainuun maakunta ja Kainuun kunnat

Vaala ei ole mukana Kainuun hallintokokeilussa. Kajaani ja Vuolijoki yhdistyivät Kajaaniksi 1.1.2007.

Kuvio 1. Kainuun maakuntaprofiili, %-osuus koko maasta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2008

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 11.11.2008