Hyvinvoinnin seuranta vaatii uusia mittareita

  1. Bkt:n käyttö johtaa harhaan
  2. Vihreä bkt ei tarjoa ratkaisua
  3. Yhdysvalloissa kehitetty hyvinvoinnin mittareita
  4. EU pohtii hyvinvointivaltion kuvaamista
  5. Komposiitti-indikaattoreita kehitteillä
  6. Yksilön perusonnellisuuden taso on melko vakio

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Komposiitti-indikaattoreita kehitteillä

EU:ssa on ehdotettu uudenlaisten komposiitti-indikaattoreiden kehittämistä, jotka määrällistäisivät myös niitä hyvinvoinnin ulottuvuuksia, joita ei voida ilmaista rahamääräisinä. Komposiitti-indikaattori kuvaisi ilmiöitä, jotka eivät ole yksiselitteisiä, mutta joiden kuvaamista pidetään tärkeänä.

Komposiitti-indikaattorin tavoitteena on koota useita erillisiä indikaattoreita yhdeksi aggregaatti-indikaattoriksi jonkin mallin mukaisesti. Haasteena on, että yhden tunnusluvun alle yhdistetään valtavasti tietoa, jolloin paljon asioita jää väistämättä lukujen taakse piiloon. Lisäksi komposiitti-indikaattoriin sisältyvät tiedot eivät välttämättä ole yhteismitallisia eikä niiden kertoimien määrittämiselle ole olemassa yksinkertaista tai ilmeistä tapaa.

Talouskasvun kielteiset vaikutukset ovat viime vuosina jatkaneet kasvuaan ja erityisesti ilmastonmuutos on herättänyt suurta huolta. Uhkakuvia ovat kasautuvat ympäristöongelmat, kurjistuva kasvu ja jopa koko talousjärjestelmän perusteiden romahtaminen. Talouden tuotannon ohella ympäristövaikutukset ja sosiaalinen näkökulma, erityisesti kehityksen kestävyyden arviointi, vaativatkin nyt entistä enemmän huomiota.

Lähteet:

Hoffrén ja Tulokas (2008): Taloustilastojen relevanssi ja luotettavuus herättävät keskustelua. Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2008. Helsinki. 1-6.

Hoffrén (2001): Measuring the Eco-efficiency of Welfare Generation in a National Economy. The Case of Finland. Tilastokeskus. Tutkimuksia 233. Helsinki.

Hirvonen ja Mangeloja (2006): Miksi kolmas hampurilainen ei tee onnelliseksi? AtenaKustannus. Gummerus, Jyväskylä.

Kahneman D., E. Diener ja N. Schwarz (ed.) (2003), Well-being: The Foundations of Hedonic Psychology. Russell Sage Foundation. New York.

Laaksonen. (2007): Onnellisuus on politiikan tärkein tavoite. Tilastokeskus. Hyvinvointikatsaus 4/2007. Helsinki. 55-60.

Nars (2008): Raha ja onni. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.

Rättö (2008): Hyvinvointi ja hyvinvoinnin mittaamisen kehittäminen. Pro Gradu. Helsingin yliopisto. Kansantaloustieteen laitos.

Talberth, Cobb ja Slattery (2006): The Genuine Progress Indicator 2006. A Tool for Sustainable Development. Redefining Progress. http://www.rprogress.org/sustainability_indicators/genuine_progress_indicator.htm

____________

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 11.11.2008