Muuttuva syöminen muuttuvassa maailmassa

  1. Ekoajattelu ei vielä näy ruoan kulutuksessa
  2. Maito ostetaan nykyisin juustona
  3. Itse tekeminen on vähentynyt
  4. Vanhemmat käyttävät metsän antimia
  5. Ristiriitainen valmisruoka
  6. Ruokapalveluista ekohyötyjä?

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittajat: Johanna Mäkelä ja Johanna Varjonen ovat tutkimuspäälliköitä ja Mirja Viinisalo tutkija Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Hyvinvointikatsauksessa 4/2008.

Ruokatottumusten laadullista ja määrällistä muutosta on Suomessa seurattu pitkään. Aikaisemmin muutosta on tarkasteltu merkkinä hyvinvoinnin ja vaurauden lisääntymisestä sekä keskeisenä terveystekijänä. Nykykeskustelussa huomio on alkanut kiinnittyä ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksiin.

1900-luvun aikana, sadassa vuodessa, Suomessa on siirrytty ruoan kulutuksessa niukkuudesta yltäkylläisyyteen. Suomalaisen syömisen nopea muutos alkoi kunnolla vasta 1950-luvulla, sillä Suomessa elintarvikkeiden säännöstely jatkui vielä pitkään toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Samalla ruoan ja juoman osuus kulutusmenoista on pienentynyt. Vuonna 2006 ruokamenojen osuus (ilman kodin ulkopuolella ruokailua ja alkoholijuomia) oli 12 prosenttia (Tilastokeskus 2007).

Monet yhteiskunnalliset muutokset, siirtyminen ruoan tuottajasta ruoan kuluttajaksi teollistumisen ja kaupungistumisen myötä, elintason nousu sekä naisten aseman muutos ja siirtyminen kodin ulkopuoliseen työelämään ovat vaikuttaneet siihen, mitä ja miten me nykyisin syömme. Elintarvikkeiden valikoimat ovat kasvaneet, ja tarjonnassa on tapahtunut myös rakenteellisia muutoksia.

Muutokset ovat erityisen kiinnostavia ympäristönäkökulmasta. Miten syöminen vaikuttaa ympäristöömme, kun koti ei enää ole ainoa aterioiden nauttimisen paikka, ruokaa ei ole välttämätöntä valmistaa itse alusta pitäen, ruokakauppojen hyllyillä on tuotteita ympäri maailmaa ja ammattikeittiöt tarjoavat aterioita päivittäin suurelle joukolle suomalaisia? Tätä tarkastelemme Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen aineistojen avulla.

Ekoajattelu ei vielä näy ruoan kulutuksessa

Elintarvikkeiden kulutuksen muutoksia kuvaava aikasarja on tärkeä monenlaiselle tutkimukselle ja erilaisille näkökulmille. Se antaa mahdollisuuden arvioida esimerkiksi ravitsemuksen ja terveyden välisiä yhteyksiä, eri väestöryhmien välisiä kulutuseroja ja ruoan kulutuksen tulevaisuutta. Viimeisen vuoden aikana keskustelu erityisesti kulutuksen ympäristövaikutuksista on kiihtynyt.

Nykyajalle tyypillistä ruoan kulutusta tarkasteltaessa ympäristöä säästävämpi ruokavalio edellyttäisi monia muutoksia. Ruoan kulutuksen ja tuotannon ympäristövaikutuksia on Suomessa tutkittu jo jonkin aikaa, mutta täsmällistä tietoa nimenomaisten elintarvikkeiden elinkaaresta on harvoista tuotteista (ks. Katajajuuri ym. 2003; Katajajuuri - Vinnari 2008, 135), joten kokonaisuuden hahmottamiseen tarvitaan lisää tutkimusta.

Tuoreimpia tutkimustuloksia tiivistäen (ks. Kauppinen ym. 2008, Katajajuuri 2008, Katajajuuri - Vinnari 2008) kestävässä ruokavaliossa kannattaisi vähentää eläinperäisen ruoan (erityisesti naudanliha ja juusto) kulutusta. Kasviperäinen kauden kasviksiin perustuva ruokavalio kuormittaa ympäristöä vähemmän, mutta myös ruokajätteen määrään sekä ruoan hankinnan ja valmistuksen tapoihin olisi kiinnitettävä huomiota.

Monilta osin tavoiteltu kestävä ruokavalio on ristiriidassa nykyisten ruoan kulutuksen kehityskulkujen kanssa. Kaikkiin keskeisiin kysymyksiin - esimerkiksi tuoretuotteiden kausikäyttöön, ruoan alkuperään, hankintojen kuljetuksiin tai ruokajätteiden määrään - tuorein raportti (Viinisalo ym. 2008) elintarvikkeiden hankintamääristä ei pysty vastaamaan. Silti nykyinen ruokakorin sisältö kertoo niistä ruokavalinnoista, joihin ympäristöystävällisemmässä ruoan kulutuksessa olisi kiinnitettävä huomiota.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 16.3.2009