Kunnat kuin sadun sammakko kuumenevassa padassa

  1. Indeksitarkistukset tehtiin vajaina
  2. Kustannustenjakoa ei tarkistettu ajallaan
  3. Ei mikään pakkolaina vaan selkeä valtionosuuksien leikkaus
  4. Valtionosuuksilla korvattu menetettyjä veroja
  5. Käsitteiden sisältö muuttunut
  6. Korvaaminen ei ole vahvistamista
  7. Puhutaan eri asiasta
  8. Kunnat velkaantuneet
  9. Hallitus auttaa eräin toimin
  10. Valtio voisi palauttaa osan kunnilta ottamansa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Heikki Helin toimii erikoistutkijana Helsingin kaupungin tietokeskuksessa ja kunnallistalouden dosenttina Tampereen yliopistossa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 2/2009.

Vanha tarina kertoo sammakosta, joka heitettiin pataan. Kun veden lämpötilaa nostettiin pikkuhiljaa, sammakko ei huomannut hypätä ajoissa pois. Kun muutos on vähittäistä, dramaattista lopputulosta ei havaitse riittävän aikaisin. Kuntien asema muistuttaa sammakon asemaa valtion padassa, vaikka valtion edustajien puheista saa toisenlaisen käsityksen.
____________

Maan hallitukset ovat yksi toisensa perään ilmoittaneet vahvistaneensa 2000-luvulla kuntataloutta (Selvitys kuntien taloudellisista mahdollisuuksista huolehtia asianmukaisesti tehtävistään ja velvoitteistaan. Sisäasiainministeriö 15.3.2005) (kuvio 1). Tästä huolimatta kuntien velka on kasvanut joka vuosi 2000-luvulla (kuvio 2). Valtion toimet eivät siis ole näkyneet kuntien kassoissa.

Kun ministerit hehkuttavat hallituksen vahvistaneen kuntataloutta, on heillä pohjana laskelma valtionosuuksien kasvusta valtion budjetista seuraavan vuoden budjettiin. Valtionosuuksien kasvu on kuitenkin eri asia kuin kuntatalouden vahvistaminen.

Useana vuonna kuntatalous on kiristynyt valtion ratkaisujen seurauksena, vaikka valtionosuudet ovat kasvaneet. Tämä johtuu sitä, että valtio ei ole maksanut kunnille näille lain hengen mukaan kuuluneita valtionosuuksia täysimääräisinä ja ajallaan.

Kuvio 1. Valtion toimien vaikutus kuntien talouteen 2000-2009

Lähde: Tilastokeskus

Kuvio 2. Kuntien lainakanta 1990-2007

Lähde: Tilastokeskus

Indeksitarkistukset tehtiin vajaina

Lain mukaan indeksitarkistukset voitiin tehdä 50-100-prosenttisesti. Kun tarkistus jäi pienemmäksi kuin 100 prosenttia, kasvoi kuntien rahoitettavaksi jäänyt osuus. Vuoden 2008 alusta lukien indeksitarkistukset tuli tehdä täysimääräisesti.

Vajaina tehtyjen indeksitarkistusten takia kuntien valtionosuudet olivat vuosina 2001-2007 Kuntaliiton laskelmien mukaan 378 miljoonaa euroa pienemmät verrattuna tilanteeseen, jossa tarkistukset olisi tehty täysimääräisinä. Vuosittaiset vajaat tarkistukset kertaantuivat ja kunnilta jäi tämän vuoksi saamatta valtionosuuksia yli 1,6 miljardia euroa kyseisinä vuosina.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 14.4.2009