Voiko onnea mitata?

  1. Häilyväinen olemus
  2. Politiikan tavoitteeksi
  3. Onnen operationalisointi

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Jussi Melkas työskentelee Tilastokeskuksessa kehittämispäällikkönä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 3/2009.

Onni on viime vuosina noussut tieteellisen ja yhteiskuntatilastoa koskevan keskustelun pintateemaksi. Taloustieteiden piirissä on lanseerattu onnellisuuden taloustiedettä, joka asettaa talouden käyttövoimaksi ahnaan omanvoiton pyytäjän sijaan onnen etsijän. Ajatuksena on, että ihminen pyrkii maksimoimaan onneaan.

Taloustieteilijöiden huomiota on kiinnittänyt se, että tulojen nousu ei selitä kyselyin mitatun onnellisuuden määrää, vaikka sitten toisaalta rikkaat ovatkin onnellisempia kuin köyhät.

Onnellisuudesta puhuminen on talouskriisin myötä asettunut hieman syrjemmälle. Onnen tavoittelu ei oikein kelpaa kriisin syyarsenaaliin (vai voisiko se, että köyhillekin tarjottiin mahdollisuus omaan asuntoon, liittyä jotenkin onnen tavoitteluun), ja kriisistä toipumistakin hahmoteltaessa sen rooli on vähintäänkin toissijainen.

On kuitenkin hyvä, että yhteiskuntapolitiikkaan saadaan elementtejä, jotka määrittelevät sen tavoitteita perinteisiä taloustermejä laajemmin. Samalla joudutaan kuitenkin isoihin mittausongelmiin.

Häilyväinen olemus

Onnellisuuden käsite on tyyppiesimerkki siitä, miten vaikeata subjektiiviseen hyvinvointiin liittyviä asioita on saada mitattaviksi. Onnellisuuden olomuoto voi vaihdella (se voi olla sosiaalista, emotionaalista tai jopa fyysistä), sen pysyvyys on vähäistä, ja eri ihmisille se on eri asia.

Onnellisuusprofessoriksi itseään kutsuva Markku Ojanen luonnehtii onnea hyvin kokonaisvaltaiseksi tilaksi, jossa on mukana myös muita tunteita: iloa, tyytyväisyyttä, rakkautta, kiitollisuutta ja toiveikkuutta. "... yhtälailla ihminen etsii elämäänsä tarkoitusta, sisäistä rauhaa, turvallisuutta, rakkautta ja itsearvostusta." (www.markkuojanen.com)

Onnen objektiivinen olemassaolo on myös aika epämääräistä. Iskelmän tekijä tietää, että onni on katoavaista luonteeltaan ja yleensä harhaa. Onnen arvo ei ole pysyvä. Se, mikä on onnea tänään, onkin huomenna tylsää taikka suorastaan vastenmielistä. Tai sitten toisin päin: vasta jälkikäteen huomaamme, miten onnellisia olimme joskus. Olisiko onni seurausta huonosta muistista?

Taloustieteen kannalta on ongelmallista myös se, että Ojasen mukaan "Onnellinen ihminen ei tarvitse mitään lisää ... Hän toivoisi tuon tilan jatkuvan loputtomiin." Ei siis kovin kehityssuuntautunut tila.

Laulussa sanotaan, että onni on laina vain, mutta oikeasti onnea ei voi lainata. Siten onnellisuus poikkeaa taloudellisten voimavarojen hallinnasta. Taloudellinen hyöty tuo mukanaan "ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa" eli henkilökohtaisia hyötyjä ja kerrannaisvaikutuksia. Mitä onni tuo? Yksi amerikkalainen tutkimus kyllä osoitti, että kyselyllä mitattu onnellisuus leviää maantieteellisesti naapuristoissa, mutta ei työpaikoilla. Eikä kyse tutkimuksen mukaan ollut erilaisten ihmisten valikoitumisesta erilaisille asuma-alueille.

Onnellisuuden kausaalinen suhde esimerkiksi taloudellisiin toimiin on erittäin mutkallinen. Hauska esimerkki onnen ja tavaramaailman yhteyksistä on kirjailija Bill Brysonin yritys yhdistää onnellisuus tavaroihin. Hänen mukaansa tavarat lisäävät onnellisuutta tiettyyn rajaan asti, mutta sitten enää eivät. Hänen mukaansa vuosi 1957 oli Yhdysvaltain historian onnellisin vuosi. Brysonin onnellisuus kytkeytyi kotitalouskoneisiin ja viestintävälineisiin.

Onnellisuus voi kuitenkin olla taloustoimien (esim. elämää helpottavien kotitalouskoneiden ostaminen) seurauksen lisäksi myös niiden syy (esim. kukkien ostaminen rakastetulle), sekä syy että seuraus (esim. perheen vieminen lomamatkalle) tai sitten irrelevantti niiden kannalta (esim. osakkeiden ostaminen).

Onni on myös jotain, jota on oikeastaan mahdotonta maksimoida. Elämään kuuluu esimerkiksi se, että ihminen menettää kuolemalle lähiomaisiaan. Se ei totta vieköön tee ketään onnelliseksi, mutta kuka voisi ajatella, että ihmisten kuolemattomuus johtaisi onneen.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 2.6.2009