Hyvinvointikatsauksessa 2/2009 julkaistu Pekka Myrskylän artikkeli "Naisten ja miesten työllisyys on kehittynyt maakunnissa eri suuntiin" sisälsi virheellisiä tietoja. Ohessa on artikkeli korjattuna. Tekstiin tehdyt korjaukset on merkitty punaisella. Myös taulukko 1 on uusi ja poikkeaa painetun julkaisun taulukosta.
Naisten ja miesten työllisyys on kehittynyt maakunnissa eri suuntiin
- Uusimaa vienyt suuren osa työikäisen väestön kasvusta
- Työllisyysaste on noussut lähes kaikkialla
- Naisten työhön osallistuminen on lisääntynyt kaikissa maakunnissa
- Miesten työllisyysaste jyrkässä laskussa
- Työllisten keski-ikä on noussut eniten Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa
- Eläköityminen tuo ongelmia monelle maakunnalle
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Pekka Myrskylä on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2009.
Naisten työllisyysasteet ovat nousseet vuodesta 1970 kaikissa maakunnissa, mutta miesten työllisyysasteet ovat heikentyneet. Sukupuolten välinen työllisyysero on lähes kadonnut.
Suomessa kuluneen 40 vuoden aikana tapahtunut rakennemuutos on koskettanut maan eri osia eri tavalla. Vaikka työikäisen väestön (18-64-vuotiaat 1) ja työllisten määrä on kasvanut 1970-luvun alusta selvästi, eivät kaikki maakunnat ole kasvusta hyötyneet. Muuttoliike kasvaviin aluekeskuksiin on vienyt työikäistä väestöä taantuvilta alueilta. Samalla alueiden väliset elinoloerot ovat kasvaneet, mikä näkyy esimerkiksi suuri- ja pienituloisten kasautumisena tietyntyyppisiin kuntiin (ks. Pekka Ruotsalaisen artikkeli tässä lehdessä).
Erisuuntaisesta kehityksestä huolimatta erot naisten ja miesten työhön osallistumisessa ovat kaventuneet kaikissa maakunnissa. Osaksi tämä johtuu siitä, että julkisella sektorilla on naisten työvoiman kysyntä (= työpaikkamäärä) kasvanut jokaisessa maakunnissa. Osittain erojen kaventumisen syynä on miesten työllisyysasteiden paikoitellen rajukin heikentyminen.
Tässä artikkelissa tarkastellaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston pohjalta naisten ja miesten työllisyyden maakunnittaista kehitystä vuosien 1970 ja 2007 välillä.
Uusimaa vienyt suuren osa työikäisen väestön kasvusta
Työikäisen 18-64-vuotiaan väestön määrä on kasvanut 530 000:lla vuodesta 1970. Kasvu on pääosin aiheutunut siitä, että vuonna 2007 suuret ikäluokat olivat vielä mukana työikäisessä väestössä. Myös maahanmuutto on kasvattanut työikäisten määrää erityisesti vuoden 1990 jälkeen, ja sen osuus kokonaiskasvusta on noin kolmannes. Työllisten määrä on kasvanut väestönkasvun kanssa lähes samaa tahtia, sillä työikäisten lisäyksestä 90 prosenttia on työllisiä.
Suurin osa lisäyksestä on tullut Uudenmaan voitoksi: työikäisen väestön lisäyksestä 62 prosenttia ja työllisten määrän kasvusta 53 prosenttia on suuntautunut Uudellemaalle. Myös Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat kukin saaneet 40 000-50 000 työllisen voiton. Voitollisia ovat myös Keski-Suomi, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Pohjanmaa, kukin noin 10 000-20 000 työllisen kasvulla. Monessa pienemmän kasvun maakunnassa työllisten määrä on kasvanut jopa enemmän kuin työikäisen väestön määrä. (Kuvio 1.)
Kuvio 1. Työikäisen ja työllisen väestön muutos maakunnittain vuosien 1970 ja 2007 välillä.
Lähde: Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.
Viidessä maakunnassa - Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa - on sekä työllisten että työikäisen väestön määrä vähentynyt vuoden 1970 jälkeen. Suuret maan sisäisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden aiheuttamat tappiot ovat vähentäneet alueiden väestöä. Kymenlaakso ja Etelä-Savo ovat kärsineet eniten: 10 000 hengen tappiot työikäisissä ja 5 000:n tappiot työllisissä.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 18.6.2009