Miljardin klusteri
- kasvu keikoilla ja peleissä

  1. Elävää soittoa 200-300 miljoonalla
  2. Musiikin koulutusta eri tasoilla
  3. Iso siivu radiosta ja televisiosta
  4. Äänittämistä, kustantamista, valmistusta, kauppaa...
  5. Mitä kuunnellaan ja millä laitteilla?
  6. Soittimien valmistus pienyrittäjien käsissä
  7. Säveltäjille pieni puro
  8. Musiikkipeleissä kasvuala
  9. Mitä kuuluu musiikkiklusteriin?

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2009.

Musiikki liikuttaa Suomessa runsasta miljardia euroa vuodessa, kertoo laatuaan ensimmäisen laskelma koko klusterin merkityksestä kansantaloudessamme. Mitä sellaiseen laskelmaan tulee ottaa, mitä jättää?

Aku Alasen selvitys piirtää kuvan musiikin kietoutumisesta useille aloille.
_______________

Suomen musiikkiklusterin liiketoiminnan volyymi oli kokeellisen laskelmani mukaan runsas miljardi euroa vuonna 2007. Laskelmaan on otettu mukaan kaikki musiikin ydintoimintaan kuuluva toiminta ja lisäksi sellainen toiminta, jossa musiikilla on olennainen rooli (tarkemmin Mitä kuuluu musiikkiklusteriin? -laatikossa).

Taloudelliselta merkitykseltään suurin musiikin sektori on elävä musiikki (ks. Kuvio 1). Seuraavina tulevat musiikin opetus sekä radio- ja televisiokanavien musiikkiohjelmat.

Kuvio 1. Musiikkiklusteri Suomessa 2007, miljoonaa euroa

Elävää soittoa 200-300 miljoonalla

Elävä musiikki on ollut nousussa viime vuosina monissa maissa. Tarkempaa kasvuvauhtia verrattuna musiikin talouden muihin osiin on kuitenkin Suomessa vaikea arvioida, koska uuden toimialaluokituksen mukaisista lähteistä ei useimmiten ole vielä aikasarjoja taaksepäin.

Elävän musiikin osalta laskelma on tehty kahdella eri tavalla, joiden loppusummat eroavat toisistaan huomattavastikin. Ensimmäinen perustuu lähinnä erilaisiin tekijänoikeusmaksutietoihin. Teosto kerää Suomessa kaikista elävän musiikin esityksistä oopperaa lukuun ottamatta tekijänoikeusmaksuja. Maksut vaihtelevat tilaisuuksien luonteen mukaan. Esimerkiksi maksullisista konserteista korvaus on isompi, ilmaiskeikoista taas aika pieni. Kaiken kaikkiaan näitä maksuja kerättiin vuonna 2007 lähes 4,4 miljoonaa euroa, mikä edustaa erilaiset maksuosuudet huomioon ottaen tilaisuuksia, joissa liikkui noin 146 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään oopperan tulot, elävän musiikin markkinoiden kooksi tulisi hieman alle 200 miljoonaa euroa.

Toinen laskutapa perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietoihin. Siinä lähtökohtana ovat kolmen eri toimialan liikevaihtotiedot siltä osin, kuin kyse on musiikkia sisältävien tilaisuuksien järjestäjistä. Suomessa oli vuonna 2007 runsas tuhat ohjelmatoimistoa; arvioin kahden kolmesta keskittyvän musiikkiin, mikä merkitsee runsaan 110 miljoonan euron liikevaihtoa. Lisäksi mukaan on laskettu esittävän taiteen toimialalta noin puolet alan yritysten liikevaihdosta eli 28 miljoonaa euroa ja esittävää taidetta palvelevan toimialan yritysten liikevaihdosta kaksi kolmannesta eli 20 miljoonaa euroa, mikä syntyi musiikkitoiminnan yhteydessä. Voittoa tavoittelemattomien tahojen - oopperan, sinfoniaorkesterien ja erilaisten yhdistysten rahoittaman musiikin - volyymiksi laskin kaikkiaan noin 112 miljoonaa euroa. Yhteensä elävän musiikin piirissä liikkuvan rahan määrä olisi näin laskien ollut 282 miljoonaa eli viidenneksen suurempi kuin tekijänoikeusmaksujen perusteella laskettu.

Pääselitys erolle piilee siinä, että jälkimmäisellä tavalla tulee mukaan hieman muutakin kuin pelkän esitysajan mukainen rahakierto. Jälkimmäisen vaihtoehdon mukainen tulos antaa mielestäni kuitenkin selvästi paremman kuvan elävän musiikin roolista kokonaisuudessaan.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 15.7.2009