Liian kalliita jauhoja kassissa

  1. Globaali hintashokki syksyllä 2007
  2. Maitotuotteet kallistuneet viidenneksen
  3. Vehnäjauhojen hinnoissa ennätysnousu
  4. Tuotantokustannukset laskeneet, katteet kasvaneet
  5. Palkalla paljon vähemmän pastaa
  6. Mylly- ja maitotuotteissa eniten laskuvaraa
  7. Elintarviketeollisuus ja kauppa keskittynyttä
  8. Nousu jatkunut myös tänä vuonna
  9. Alv-alennusta enempääkin on eväitä
  10. Höyhenteorian mukaan nyt, nousupaineita tulossa
  11. Juttuun liittyvät liitetaulukot

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kustannusten nousu siirtyi elintarvikkeiden hintoihin, lasku ei

Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 6/2009.

Ruuan hinta voisi laskea enemmän kuin alenevan alvin verran. Elintarvikkeet kallistuivat nopeasti, kun tuotantokustannukset pari vuotta sitten nousivat rajusti. Vastaavaa halpenemista ei ole tapahtunut, kun kustannukset sittemmin ovat laskeneet. Erityisesti tämä viive - jonka ansiosta katteet ovat kasvaneet joissain kohdin teollisuuden, kuljetusten ja kaupan ketjua - koskee mylly- ja maitotuotteita.
_____________

Ruuan arvonlisäprosenttia alennetaan lokakuun alussa 17 prosentista 12 prosenttiin. Alennuksen pitäisi näkyä ruokalaskun 4,3 prosentin pienenemisenä. Vuoden 2009 ruuan hintakehityksen perusteella on täysi syy olettaa, että veron alennus siirtyy täysimääräisesti kuluttajahintoihin. Hintojen laskun pitäisi olla suurempikin viimeisen vuoden aikana tapahtuneiden tuotantokustannusten alenemisten takia.

Ruuan maailmanmarkkinahinnat nousivat alkusyksystä 2007 jyrkästi. Hintojen nousulle oli useita syitä: kysynnän kasvu, varastojen hupeneminen, biopolttoaineiden tuotanto, ilmaston lämpeneminen, öljyn kallistuminen, investointien niukkuus, maatalousmaan väheneminen sekä sijoittajien keinottelu. Esimerkiksi maitotaloustuotteista oli EU:n alueella selvää ylituotantoa, kunnes kiinalaisten uusi keskiluokka innostui länsimaisesta maitokulttuurista. Tätä edisti Kiinan pääministerin kehotus, että lasten ja vanhusten tulisi juoda maitoa puoli litraa päivässä.

Maailmanmarkkinahintojen lasku alkoi jo keväällä 2008, energian ja korkojen lasku syksyllä 2008. Tuottajahinnoissa ja energian hinnoissa oltiin heinäkuussa 2009 samalla tasolla kuin heinäkuussa 2007, ja korkotaso on nyt selvästi alhaisempi. Elintarviketeollisuuden ja kaupan palkat ovat nousseet reilut kymmenen ja yleiskulut nelisen prosenttia viimeisen kahden vuoden aikana.

Tuotantokustannusten kehityksen perusteella ruuan kuluttajahintojen olisi Suomessa pitänyt olla heinäkuussa laskussa vuoden takaiseen tasoon nähden. Elintarvikkeiden hinnat olivat kuluttajahintaindeksin mukaan kuitenkin heinäkuussa vielä 2,8 prosentin vuosinousussa (Kuvio 1). Tuotantokustannusten nousu siirtyi täysmääräisesti hintoihin - missä viipyy vastaava lasku.

Kuvio 1. Koko kuluttajahintaindeksin (KHI) ja ravinnon kehitys 1990-2009 heinäkuu

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Globaali hintashokki syksyllä 2007

Ravinnon reaalihinta, hintakehitys suhteessa koko kuluttajahintaindeksiin, pysyi Suomen EU-jäsenyyden alusta hyvin vakaana aina vuoteen 2008 asti, jolloin ravinnon reaalihinta ylitti ensimmäisen kerran vuoden 1995 tason (Kuvio 2). Heinäkuussa 2009 ruuan reaalihinta oli 10 prosenttia korkeammalla kuin vuonna 2000 ja neljä prosenttia korkeammalla kuin vuonna 1995. Vuosina 2007-09 ruuan reaalihinta nousi lähes 7,5 prosenttia.

Kuvio 2. Ravinnon reaalihinta 1995=100

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Loppukesällä 2007 viljan ja riisin maailmanmarkkinahinta lähes kaksinkertaistui, halvat ylijäämäerät maataloustuotteista hävisivät maailmanmarkkinoilta ja ruuan hinta lähti nousuun. Samaan aikaan energian hinta ja lainojen korot nousivat voimakkaasti. Suomessa hintapaineita lisäsi vielä syksyn 2007 palkkaratkaisut.

Suomessa maatalouden tuottajahinnoista nousi eniten viljan hinta, 76 prosenttia. Kananmunien ja maidon tuottajahinnat nousivat reilut 20 prosenttia, broilerinlihan 17 ja naudan- ja sianlihan noin 10 prosenttia.

Palkat nousivat elintarviketeollisuudessa ja kaupassa kesästä 2007 kesään 2008 reilut viisi prosenttia. Dieselpolttoaineen hinta nousi 45 ja sähkön 13 prosenttia. Korot nousivat 10 ja koko kuluttajahintaindeksi 4,4 prosenttia.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 8.9.2009