Entä jos olisi vain kaksi alv-prosenttia

  1. Kauppa- ja ravintolaruoka samalle viivalle
  2. Kaksi kantaa toisi työllisyyttä, säästöjä ja palveluja
  3. Riihitempunvaikutukset

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 6/2009.

Viime aikoina on keskusteltu kiivaasti kaupan ja ravintolaruuan arvonlisäverosta. Eduskunta on päättänyt laskea kaupparuuan arvonlisäveroa 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alusta lukien. Veron alennuksen pitäisi laskea kuluttajien kauppalaskua 4,3 prosenttia.

Ravintolaruuassa vero pysyy 22 prosentissa. Kauppa voi myydä palvelutiskiltä lehtipihvin ranskalaisten ja maustevoin kanssa mukaan otettuna kätevässä tarjoilurasiassa 12 prosentin verokannalla, kun naapurin lounasravintola joutuu maksamaan samasta annoksesta 22 prosentin veron.

Kaupparuuan hintojen lasku alentaa ravintolaruuan kysyntää, ja kilpailu varsinkin lounasruuan osalta vääristyy kaupan ja ravintoloiden sekä työpaikkaruokaloiden välillä.

Kotitaloudet käyttävät rahaa kaupparuokaan vuodessa noin 11 miljardia euroa eli 2 100 euroa henkilöä kohden. Ravintoloissa ja työpaikkaruokaloissa kulutetaan noin 4 miljardia eli noin 750 euroa henkilöä kohden.

Kauppa- ja ravintolaruoka samalle viivalle

Kaupparuuan arvonlisäveron lasku vähentää valtion verotuloja noin 500 miljoonaa euroa eli 95 euroa henkilöä kohden. Jos ravintolaruuan veroa laskettaisiin 12 prosenttiin, verotulot alenisivat lisäksi 350 miljoonaa euroa eli 66 euroa henkilöä kohden. Oletuksena on, että veroalennuksen jälkeen kauppa- ja ravintolaruuan myynnin määrät pysyisivät nykyisellä tasolla.

Todellisuudessa kaupparuuan veron alennus johtaa ruuan myynnin kasvuun, osittain määrän lisäyksenä ja osittain ostettavan ruuan laadun paranemisen kautta: porsaankyljys vaihtuu porsaan fileeseen. Myynnin määrän ja laadun kasvu vähentää valtion veromenetyksiä.

Ravintolaruuan hintojen alennus johtaisi kysynnän kasvuun ja sitä kautta työllisyyden paranemiseen. Ravintolassa syöty ruoka työllistää enemmän kuin samojen kalorien ostaminen kaupasta.

Ihmisen syömisen määrä on tietenkin rajallista, joten lisääntyvä ravintolaruokailu vähentäisi kaupparuuan menekkiä. Kaiken kaikkiaan näiden ns. dynaamisten vaikutusten kokonaissummaa on vaikea tarkkaan arvioida.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 8.9.2009