Suomessa jo 50 000 venäjänkielistä

  1. Kotka vetänyt viime vuosina
  2. Venäjä puhutumpi kieli kuin ruotsi useimmissa kunnissa
  3. Puolalaiset putkimiehet tulivat meillekin

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Maahanmuutossa taas uusi ennätys

Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 6/2009.

Venäjää puhutaan ruotsia yleisemmin jo suuressa osassa maatamme, vaikka ruotsinkielisiä toki on moninkertainen määrä. Venäjänkieliset ovat sijoittuneet ruotsinkielisiä tasaisemmin koko maahan. Vilkkaana jatkuneen maahanmuuton uusi piirre on puolalaisten rantautuminen myös Suomeen.
_____________

Vaikka Suomessa edelleen on vähän maahanmuuttajia muihin Pohjoismaihin verrattuna, olemme viime vuosina silti saaneet tottua aina uuteen ennätykseen maahanmuutossa. Näin myös viime vuonna, lasketaan asiaa sitten kielen, syntymämaan, nettomuuton tai jonkun muun kriteerin pohjalta. Kaikkiaan vieraskielisten määrä kasvoi lähes 8 000 hengellä. Kuluvana vuonna ennätys saattaa laman takia jäädä rikkoutumatta ainakin alkuvuoden lukujen perusteella.

Vuonna 2008 vieraskielisistä väestöryhmistä kasvoivat eniten lähes samat kuin vuonna 2007 (Taulukko 1). Somalinkielisten sijoitus nousi yhdellä sijalla englannin kielen ohi lähinnä suuren syntyvyyden takia. Samoin kurdi nousi yhden sijan thain ohi. Puola nousi kymmenenneksi ja albania kolme sijaa ylöspäin yhdeksänneksi. Samalla saksa ja espanja putosivat kärkikymmeniköstä.

Taulukko 1. Uusien vieraskielisten 10 kärjessä 2008

Kieli Kasvu
2008 aikana		 Kokonais-
määrä
31.12.2008
Venäjä 3 516 48 740
Viro 2 545 22 357
Somali 837 10 647
Englanti 755 11 344
Kiina 725 6 458
Arabia 687 8 806
Kurdi 562 6 455
Thai 529 4 519
Albania 517 6 308
Puola 467 2 493

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus

Venäjänkielisten määrä kasvoi myös ennätysvauhtia vuonna 2008 (Kuvio 1). Kaikkiaan venäjänkielisiä asui Suomessa jo 48 740 viime vuodenvaihteessa. Syyskuun 2009 loppuun mennessä määrä ylittää 50 000 rajan.

Jos kasvu jatkuu nykytahtia, venäjänkielisten määrä ylittää sadan tuhannen rajan 2020-luvun alussa. Nykylama kuitenkin jarruttanee ainakin jonkin verran kasvua, ja ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolla tahti voi hieman hiipua suhdanteista riippumatta. Joka tapauksessa suunta on sellainen, että esimerkiksi venäjänkielisten tv-uutisten saamiselle YLEn ohjelmistoon alkaa olla paineita.

Venäjänkieliset asukkaat muodostavat vankan pohjan, kun tarvitaan työväkeä Venäjän kanssa tehtävään taloudelliseen yhteistyöhön. Ensi vuosikymmenellä tullee ensimmäinen venäjänkielinen kansanedustaja istumaan Arkadianmäellä.

Kuvio 1. Venäjänkielisten määrän vuotuinen kasvu 2000-luvulla

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus.

Kotka vetänyt viime vuosina

Vielä vuosituhannen vaihteessa Varsinais-Suomi ja Turku olivat selkeästi kakkostilalla pääkaupunkiseudun jälkeen venäjänkielisten asuinpaikkana. Maakunta on toki säilyttänyt kakkostilansa Salon ja Kaarinan kasvulukujen ansiosta, mutta muuten kasvu on ollut Varsinais-Suomessa keskimääräistä selvästi hitaampaa. Hiipuminen ei koske vain venäjänkielisiä vaan yleensä vieraskielisten kasvua. Turun väestökasvu on ollut hidasta ylipäätään, ja sekin on perustunut pääosin maahanmuuttajiin.

Kymenlaakso on kokonaisuudessaan maakuntatasolla venäjänkielisten kasvulukujen kärkisijalla, mutta kasvu tulee lähinnä etelärannikolta. Kotka on kaupunkina vetänyt selvästi eniten venäjänkielisiä asukkaita viime vuosina (Taulukko 2).

Taulukko 2. Venäjänkielisten määrä

  Määrä 2008 Kasvu 2008 Kasvu 2000-08
henkeä henkeä %
Helsinki 12 470 660 54,8
Vantaa 3 958 411 138,3
Espoo 3 029 317 95,0
Turku 2 495 127 38,8
Tampere 2 121 148 74,9
Lahti 1 787 102 50,7
Lappeenranta 1 711 90 62,2
Kotka 1 253 210 226,3
Jyväskylä 1 168 54 57,2
Kouvola 1 097 33 47,6
Joensuu 1 074 55 64,0

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus.

Venäjänkielisistä 40 prosenttia on sijoittunut pääkaupunkiseudun kolmeen kaupunkiin. Verrattuna venäjänkielisten määrän 72 prosentin kasvuun koko maassa 2000-luvulla kasvu on Helsingissä ollut hieman hitaampaa, Espoossa ja Vantaalla selvästi nopeampaa. Kasvu onkin suuntautunut enemmän keskisuuriin kuntiin, joissa oli vähän venäjänkielisiä vielä vuosituhannen vaihteessa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 8.9.2009