Eläkeläiset ja työssäkäyvät kuluttajina

  1. Vanhemmissa talouksissa puoliso on usein eläkkeellä
  2. Eläkeläisten kulutusmenot työssäkäyviä pienemmät
  3. Eläkeläisten kulutusaste on työssäkäyviä korkeampi
  4. Kulutuksen rakenne samankaltaistunut
  5. Eläkkeelle siirrytään hiljalleen

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Kati Ahonen on ekonomisti Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2009.

55-64-vuotiaiden työssäkäyvien talouksien kulutusmenot ovat suuremmat kuin samanikäisten eläkeläistalouksien. Eläkeläistalouksien ja työssäkäyvien talouksien kulutus ei kuitenkaan eroa merkittävästi rakenteeltaan. Tämä johtuu pitkälti "pehmeästä" eläkkeelle siirtymisestä: myös työssäkäyvissä eläkeikää lähestyvien talouksissa eläkkeelle siirtyminen on usein jo osaksi tapahtunut.

Eläkeläisten suhteellisen osuuden kasvaessa heidän merkityksensä kuluttajaryhmänä kasvaa entisestään. Millaisia kuluttajia eläkeläiset ovat työssäkäyviin nähden ja miten eläkkeellä olo vaikuttaa kulutukseen? Yksi tapa arvioida tätä on verrata samanikäisten työssä käyvien ja eläkeläiskotitalouksien kulutusta toisiinsa. Näiden ryhmien kulutuksessa voisi olettaa olevan eroja jo pelkästään siitä syystä, että eläkeläistalouksien tulotaso on yleensä työssäkäyviä alempi. Tämä voi heijastua eläkeläisten työssäkäyviä alhaisemman kulutustason ohella muun muassa välttämättömyyshyödykkeiden suurempana painona eläkeläistalouksien kulutuksessa.

Tarkastelen artikkelissani 55-64-vuotiaiden eläkeläistalouksien ja työssäkäyvien kotitalouksien kulutusta vuosina 1985, 1995 ja 2006. Vertailen kulutusmenoja, kulutusastetta ja kulutuksen rakennetta. Tutkimusaineistona käytän Tilastokeskuksen kulutustutkimuksia kyseisiltä vuosilta.

Määrittelen kotitalouden eläkeläiskotitaloudeksi tai työtä tekeväksi kotitaloudeksi viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan. Viitehenkilöksi kutsutaan kotitalouden suurituloisinta jäsentä. Työssä olevien kotitalouksiin voi siten kuulua myös eläkkeellä oleva jäsen, ja vastaavasti eläkeläisten talouksissa voi olla työssäkäyvä jäsen, mikäli tämän tulot ovat eläkkeellä olevaa pienemmät.

Olen rajannut tarkastelun 55-64-vuotiaisiin, koska sen ikäiset kotitaloudet ovat suureksi osaksi työssä tai eläkkeellä olevien talouksia. Tätä nuorempien kotitaloudet ovat tyypillisesti vielä työssäkäyviä talouksia, ja vastaavasti 65 vuotta täyttäneiden kotitaloudet enimmäkseen eläkeläistalouksia. 60-64-vuotiaiden kotitaloudet jakautuvat suunnilleen kahtia työssäkäyvien ja eläkkeellä olevien talouksiin. 55-59-vuotiaiden kotitalouksista suurimmassa osassa viitehenkilö on edelleen työssä, mutta eläkeläistalouksiakin on jo jonkin verran. Laman seurauksena työssäkäyvien kotitalouksien osuus oli pienempi vuonna 1995 verrattuna kymmenen vuotta aikaisempaan ja myöhempään ajankohtaan. (Taulukko 1).

Taulukko 1. 50-69-vuotiaiden työssäkäyvien ja eläkeläistalouksien osuudet ikäryhmän kotitalouksista vuosina 1985, 1995 ja 2006.

Viitehenkilön ikä 1985 1995 2006
Töissä Eläkkeellä Töissä Eläkkeellä Töissä Eläkkeellä
50-54 92 6 81 7 79 12
55-59 70 26 59 27 74 15
60-64 40 54 18 74 48 46
65-69 10 88 5 94 6 93

Lähde: Kulutustutkimukset 1985, 1994-1996 ja 2006. Tilastokeskus. Kirjoittajan laskelmat.

Vanhemmissa talouksissa puoliso on usein eläkkeellä

Eläkeläistalouksien jäsenillä on harvemmin puoliso kuin vastaavanikäisissä työtätekevien talouksissa. 55-64-vuotiaiden eläkeläistalouksista noin 40-50 prosenttia asuu puolison kanssa, kun työssäkäyvien kotitalouksissa vastaava osuus on 60-70 prosenttia. Valtaosa ilman puolisoa elävistä on yksin asuvia. (Kuvio 1.)

Puoliso on työtätekevien kotitalouksissa selvästi useammin töissä kuin eläkkeellä olevien talouksissa. Eläkeläistalouksissa myös puolison eläkkeellä olo on yleisempää kuin työssäkäyvien talouksissa. Noin 30-45 prosentissa työtätekevien 55-64-vuotiaiden kotitalouksista on työtätekevä puoliso, eläkeläistalouksista ainoastaan noin kymmenesosassa. Sekä eläkeläisten että työssäkäyvien talouksissa puolison työssäkäynti on jonkin verran yleisempää nuoremmissa kuin vanhemmissa talouksissa. (Kuvio 1.)

Osassa työssäkäyvien kotitalouksissa puoliso on siirtynyt jo eläkkeelle. Tämä on yleisempää 60 vuotta täyttäneillä tai sitä vanhemmilla erityisesti vuosina 1995 ja 2006, jolloin jo 40 prosenttia työssäkäyvien puolisoista oli siirtynyt eläkkeelle. Keskimäärin noin kymmenesosassa 55-64-vuotiaiden kotitalouksista puoliso on työelämän ulkopuolella työttömyyden tai vastaavan seurauksena. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. 55-59- ja 60-64-vuotiaiden työssäkäyvien ja eläkeläistalouksien puolison sosioekonominen asema vuosina 1985, 1995 ja 2006.

Lähde: Kulutustutkimukset 1985, 1994-1996 ja 2006. Tilastokeskus. Kirjoittajan laskelmat.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 14.12.2009