Kulutussiirtymiä koskevaa hypoteesia on mahdollista testata kulutustutkimusten avulla

  1. Edelläkävijät näyttävät kulutuksen suunnan
  2. Ylempien tuloryhmien kulutustaso saavutetaan aikaisempaa hitaammin
  3. Kulutustavat ovat samankaltaistumassa
  4. Menetelmä kaipaa vielä kehittelyä

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Juha Nurmela on kulutustutkimustiimin vetäjä Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2009.

Tulotason parantuessa hyvätuloisten kulutuksesta tulee aikaa myöten koko väestön keskikulutusta. Kulutustutkimusten perusteella tulevaa kulutusta ennakoi parhaiten neljänteen tai viidenteen tuloviidennekseen kuuluvien kotitalouksien kulutus.

Selvitin Tilastokeskuksen kulutustutkimusten avulla, onko hyvätuloisten kotitalouksien kulutusta mahdollista käyttää koko väestön tulevan kulutuksen ennakoimiseen. Olin kiinnostunut myös siitä, kuinka nopeasti hyvätuloisten kulutus muuntuu koko väestön keskikulutukseksi. Käytin vastaavanlaista ideaa väitöskirjassani (Nurmela 1996), jossa arvioin vuoden 2015 energiankulutusta vuoden 1990 tietojen avulla. Tarkastelussani kulutusmallien siirtymistä koskevaa ajattelua käytetään lähinnä jäsentävänä viitekehyksenä.

Tilastokeskuksen kulutustutkimukset tarjoavat 40 vuoden ajalta ainutlaatuisen aikasarja-aineiston kulutusmallien siirtymisen tarkasteluun. Myös tutkimusten havaintojen määrä - vähimmilläänkin muutamia satoja desiiliryhmää kohti - on riittävä. Koska tuloryhmien kulutusrakenteet ovat samankaltaistuneet viimeisten vuosikymmenten aikana, on kulutuksen siirtyminen ylemmistä alempiin tuloryhmiin entistä todennäköisempää ja nopeampaa.

Edelläkävijät näyttävät kulutuksen suunnan

Kotitalouksien tulevaa kulutusta voidaan ennakoida muun muassa kehitystrendien tai rakennemuutosten avulla. Kulutuksen trendiennusteita ovat esimerkiksi kansantaloustieteelliset ennustemallit, joissa osa bruttokansantuotteen kasvusta lasketaan kotitalouksien kulutuksen kasvuksi. Rakennemuutosta taas voidaan havainnollistaa henkilöauton käytön muutoksilla. Vielä pari vuosikymmentä sitten vain pienellä osalla eläkeläisistä oli ajokortti ja auto, mutta nykyisin suuri osa eläkkeelle siirtyvistä omistaa auton - tavoilla ja tottumuksilla on taipumus seurata läpi elämän.

Tässä artikkelissa käyttämäni menetelmä perustuu oletukseen, että ylimpien tuloryhmien kuluttajat ovat eräänlaisia edelläkävijöitä, joiden kulutuksen alempiin tuloryhmiin kuuluvat saavuttavat viipeellä. Kulttuuristen mallien siirtymistä kuvaava englanninkielinen termi trickle down ilmaisee ajatuksen hyvin: edelläkävijöiden tavat "valuvat" tai "tippuvat" aikaa myöten enemmistön käyttöön. - Myös tulevaisuudentutkijat käyttävät tarkasteluissaan usein tämänkaltaista siirtymisanalogiaa.

Kulutussosiologisen teorian mukaan yhteiskunnan "alemmat" ryhmät ovat kautta aikojen pyrkineet jäljittelemään taloudellisesti tai kulttuurisesti "ylempänä" olevien toimintatapoja (ks. Ilmonen 1993, Roos 1988). Kulutuksen alalla trickle down -ajattelu pätee Ilmosen (mt.) mukaan erityisesti joihinkin kalliisiin statushyödykkeisiin. Sen sijaan hänen mukaansa ei ole yhtä varmaa, koskeeko se myös ruokatavaroiden tapaisia arkihyödykkeitä.

Ilmonen (mt., 254-261) huomauttaa myös, että nykyisin tyylit siirtyvät myös alhaalta ylöspäin, koska eliitti saattaa kadehtia alempien luokkien "aitoutta". Tämänkaltainen siirtyminen ilmenee esimerkiksi farkkujen pysyvänä suosiona.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 13.1.2010