Suomella edessä haastavat ajat

  1. Väestöllinen huoltosuhde nousee nopeasti
  2. Jo nyt suuret alueelliset erot kasvussa
  3. Maahanmuutosta nopea, syntyvyydestä kestävä apu?
  4. Isojoen kunta - kuin mini-Suomi vuonna 2030
  5. Myös muu Eurooppa ikääntyy

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Markus Rapo työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2009.

Suomen ikärakenteen muutoksesta on toitotettu vuosien ajan. Nyt se on konkretisoitumassa toden teolla. Vuoden 2008 lopussa eläkeikäisten määrä ylitti ensimmäistä kertaa Suomen väestöhistoriassa alle 15-vuotiaiden määrän. Syntyvyys on ollut Suomessa alle ns. uusiutumistason viimeisten 40 vuoden ajan - ja nyt on laskun maksun aika.
_______________

Syntyvyys oli Suomessa viime vuonna eurooppalaisittain hyvällä tasolla. Syntyvyyttä kuvaava kokonaishedelmällisyysluku (1,85) oli korkeimmillaan reiluun kymmeneen vuoteen. Lukua tulkitaan niin, että naiset synnyttäisivät keskimäärin 1,85 lasta, jos vuoden 2008 ikäryhmittäinen hedelmällisyys pysyisi muuttumattomana.

Vuoden 2009 tammi-lokakuun aikana on syntynyt 500 lasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimittajat ovatkin jo kiirehtineet uutisoimaan laman aiheuttamasta "vauvabuumista." Vauvabuumista ei valitettavasti voi puhua. 1970-luvun pienimpien ikäluokkien ohitettua parhaan synnytysiän on kuluvan vuoden aikana synnyttävä 60 000 lasta, jotta syntyvyys pysyisi edes vuoden 2008 tasolla. Kätilöopiston kiireen selittääkin lähinnä se tosiasia, että pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku on lähes kaksinkertaistunut Kätilöopiston avaamisen jälkeen.

Jotta väestö uusiutuisi eli väestön määrä ja ikärakenne eivät muuttuisi, tulisi naisten synnyttää keskimäärin 2,1 lasta. Suomessa kokonaishedelmällisyysluku oli tällä tasolla viimeksi vuonna 1968. Syntyvien ikäluokkien koko ja näin ollen uusien synnyttäjien määrä ovat hitaasti pienentyneet. Tämä tosiasia on vaikuttanut varsin dramaattisesti väestökehitykseen. Vuoden 2008 lopussa Suomessa oli alle 15-vuotiaita 891 000. Monikaan ei tiedä, että määrä on alhaisin vuoden 1895 jälkeen - siis yli 110 vuoteen. Kun nämä nuoret aikanaan astuvat työelämään, on suomalaisella yhteiskunnalla haastavat ajat edessä.

Väestöllinen huoltosuhde nousee nopeasti

Tilastokeskus julkisti tuoreimman väestöennusteen kuluvan vuoden syyskuun lopussa. Uudet päivitetyt oletukset eivät sinänsä muuta aiempien ennusteiden sanomaa: väestöllinen huoltosuhde, lapsien ja eläkeikäisten määrä työikäisiin nähden, tulee lähitulevaisuudessa nopeasti nousemaan. Vuoden 2008 lopussa sataa työikäistä kohden oli 50,3 huollettavaa. Huoltosuhde on ollut Suomessa 1970-luvulta lähtien tällä tasolla. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tulee tilanne heikkenemään rajusti. Vuoteen 2016 mennessä huoltosuhde ylittää ennusteen mukaan 60 huollettavan rajan ja vuoteen 2026 mennessä huoltosuhde olisi jo yli 70, tasolla, millä se ei ole koskaan ollut Suomen itsenäisyyden aikana.

Kehitys johtuu pitkään alle uusiutumistason olleen syntyvyyden lisäksi pidentyneestä eliniästä. 1900-luvun alussa vastasyntyneiden poikalasten keskimääräinen elinajanodote oli noin 45 vuotta. Suurten ikäluokkien syntyessä oli elinajanodote noussut 58 vuoteen. Vuonna 2008 syntyneiden poikalasten keskimääräinen elinajanodote oli jo runsaat 76 vuotta. On myös muistettava, että elinajanodote kuvaa vain yhden vuoden kuolevuuden tasoa, aivan kuten kokonaishedelmällisyyslukukin kuvaa syntyvyyttä. Viime vuonna syntyneiden poikalasten todellinen keskimääräinen elinikä voi ja hyvin todennäköisesti tulee olemaankin huomattavasti korkeampi.

Pidentynyt elinikä tarkoittaa tulevaisuudessa yhä enemmän eläkeikäisiä. 65 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan nousevan nykyisestä 900 000:sta noin 1,6 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. 85 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrän ennustetaan samaan aikaan lähes nelinkertaistuvan nykyisestä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 18.12.2009